1699-700. “Anantar±yik± ete;
yath± honti tath± aha½;
desita½ munin± dhamma½;
±j±n±m²ti yo vade”ti.–

Eva½ dutiyag±th± vattabb±. Tath± avutte “tikkhattun”ti-±dig±th± paµhamag±th±ya saddhi½ ghaµan± eva na siy±. Tasm± etth±ya½ g±th± parih²n±ti viññ±yati.

Eteti “antar±yik±”ti bhagavat± pak±sit± pañca dhamm± “yath± anantar±yik± honti, tath± aha½ munin± desita½ dhamma½ ±j±n±m²”ti yo bhikkhu vadeyya, so pana bhikkhu tikkhattu½ vattabboti sambandho. Kehi katha½ vattabboti ±ha “ye passant²”ti-±di. Ye tath±v±dita½ bhikkhu½ passanti, “asuko ±yasm± eva½v±d²”ti parato suºanti ca, tehi. So pana bhikkhu “m± ±yasm± eva½ avac±”ti tikkhattu½ vattabboti yojan±.
1701. Avadantass±ti ta½ disv± v± sutv± v± yath±vuttanayena avadantassa. Dukkaµanti ñ±tadukkaµa½. Ta½ duladdhi½. Anissajatoti bhikkh³hi eva½ vuttepi anissajantassa. Tath± dukkaµanti atidisati.
1702. Kammav±c±y±ti tatiy±ya kammav±c±ya. Os±neti pariyos±ne, yyak±re patteti adhipp±yo. Tikap±cittiya½ vuttanti “dhammakamme dhammakammasaññ² na paµinissajjati, ±patti p±cittiyassa. Dhammakamme vematiko na paµinissajjati, ±patti p±cittiyassa. Dhammakamme adhammakammasaññ² na paµinissajjati, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 421) tikap±cittiya½ vutta½. Adhamme tikadukkaµa½ vuttanti adhammakamme dhammakammasaññivematika-adhammakammasaññ²na½ vasena tikadukkaµa½ vutta½.
1703. “An±patti akatakammass±”ti padacchedo. Kamma½ n±ma samanubh±sanakamma½. Yath±ha “an±patti asamanubh±santass±”ti (p±ci. 422).

Ariµµhakath±vaººan±.

1704. Ñatv±ti anos±ritabh±va½ sayameva v± parato v± tassa v± santik± ñatv±. Akat±nudhammen±ti akato os±raºasaªkh±to anudhammo yassa so akat±nudhammo, tena, sahayoge karaºavacana½. Tath±v±dikabhikkhun±ti “tath±ha½ bhagavat± dhamma½ desita½ ±j±n±m²”ti-±di½ vadantena bhikkhun±. “Akat±nudhammen±”ti imin± sam±n±dhikaraºa½. Sa½vaseyy±ti uposath±dika½ saªghakamma½ kareyya. Bhuñjeyya c±ti ±misasambhoga½ v± dhammasambhoga½ v± kareyya. Saha seyya v±ti n±n³pac±repi ekacchanne nipajjeyya.
1705. Id±ni yath±vuttap±cittiyassa khettaniyama½ dassetum±ha “uposath±dika½ kamman”ti-±di. ¾di-saddena pav±raºa½ gahita½. Yath±ha “uposatha½ v± pav±raºa½ v±”ti (p±ci. 425). Tena sah±ti ukkhittakena saha. “Kammassa pariyos±ne”ti ida½ sa½v±sena ±pattikhettanidassana½.
1706. Ekeneva payogena bahu½ y±mak±lik±di±misa½ gaºhato eka½ p±cittiya½. Tath± ekeneva payogena bahu½ ±misa½ dadatopi eka½ p±cittiya½. Bah³su payogesu bah³ni p±cittiy±n²ti yojan±. Imin± ca ±misasambhogena tulyaphala½ dhammasambhogampi sahacariyena ±h±ti veditabba½. Tattha pana pad±d²hi uddisantassa v± uddis±pentassa v± padasodhamme vuttanayena ±patti veditabb±.
1707. Itaroti pakatatto. Itarasminti ukkhittake. Paroti pakatatto. Ubhopi v±ti pakatatta-ukkhitt± dvepi v±. “Ekattha ekato nipajjant²”ti seso. Imesu t²supi µh±nesu “p±citt²”ti pakaraºato labbhati.
1708. Uµµhahitv± punappuna½ nipajjantassa nipajjanapayog±na½ vasena ±pattiyo siyunti ajjh±h±rayojan± k±tabb±. “Ukkhittake nipannasmin”ti-±din± vutt±pattivinicchayo kattha hot²ti ±ha “ekan±n³pac±resu, ekacchanne vinicchayo”ti. N±n³pac±res³ti ettha pi-saddo ca “vinicchayo”ti ettha ayanti ca yojetabbo. Eko upac±ro ass±ti ek³pac±ra½, n±n± upac±ro ass±ti n±n³pac±ra½, ek³pac±rañca n±n³pac±rañca ekan±n³pac±r±ni ekadesasar³pekasesena, tesu. Ekato chann±ni ekacchann±ni, tesu ekacchannes³ti vattabbe vaººalopena v± vacanavipall±sena v± “ekacchanne”ti vutta½. Ekan±n³pac±resupi sen±sanesu ekacchannesu aya½ yath±vutta-±pattivinicchayo daµµhabboti attho.
1709. Ubhayatth±p²ti ukkhitt±nukkhittesu dv²supi.
1710. “Saññissa os±ritoti c±”ti padacchedo.

Ukkhittakath±vaººan±.

1712. Tath± vin±sitanti “ajjatagge te ±vuso samaºuddesa na ceva so bhagav± satth± apadisitabbo, yampi caññe samaºuddes± labhanti bhikkh³hi saddhi½ dirattatiratta½ sahaseyya½, s±pi te natthi, cara pire vinass±”ti (p±ci. 429) vuttanayena n±sita½. “Tath± n±sita½ samaºuddesan”ti (p±ci. 428) vacanato “samaºuddesan”ti seso. J±nanti vuttanayena “n±sito ayan”ti j±nanto. Upal±peyy±ti “upal±peyya v±ti tassa patta½ v± c²vara½ v± uddesa½ v± paripuccha½ v± dass±m²”ti (p±ci. 430) padabh±jane ±gatanayena saªgaºheyya. Ten±ti n±sitena. Upaµµh±peyya v±ti tena diyyam±n±ni cuººamattik±d²ni s±diyanto tena attano upaµµh±na½ k±r±peyya v±. “Ten±”ti ida½ sahatthe karaºavasena “sambhuñjeyy±”ti-±d²hi ca yojetabba½. ti ettha g±th±bandhavasena rasso. Sambhogasahaseyy± anantarasikkh±pade vuttanay± eva. Tasm± ±pattiparicchedopettha tasmi½ vuttanayeneva veditabbo.
1713. Atthuddh±ravasena aµµhakath±ya½ (p±ci. aµµha. 428) vutt± tisso n±san± dassetum±ha “sa½v±sena…pe… tisso”ti. Tattha t²su katam± adhippet±ti ±ha “etth±”ti-±di. Daº¹akammena n±san± ettha adhippet±ti yojan±. Et±sa½ vibh±go ca “tattha ±pattiy± adassan±d²su ukkhepan± sa½v±san±san± n±ma. ‘D³sako n±setabbo, mettiya½ bhikkhuni½ n±seth±’ti aya½ liªgan±san± n±ma. ‘Ajjatagge te ±vuso samaºuddesa na ceva so bhagav± satth± apadisitabbo’ti aya½ daº¹akamman±san± n±m±”ti (p±ci. aµµha. 428) aµµhakath±ya vutto.
1715. “Vutt± samanubh±sane”ti (vi. vi. 1703) tattha vuttatt± ±ha “ariµµhena sam± mat±”ti.

Kaºµakakath±vaººan±.

Sapp±ºakavaggo sattamo.

1716-7. Yo bhikkhu sikkh±pada½ v²tikkamanto ta½ v²tikkama½ ye passanti, suºanti ca, tehi bhikkh³hi sikkh±padena vuccam±no “m±vuso eva½ ak±si, na kappati eta½ bhikkhuss±”ti sikkh±pade vuttanayena vuccam±no “etasmi½ sikkh±pade yena ma½ tumhe vadetha, etasmi½ sikkh±padatthe y±va añña½ viyatta½ bahussuta½ pakataññu½ vinayadhara½ na pucch±mi, t±va aha½ na sikkhiss±m²”ti bhaºati, tassa eva½ bhaºantassa p±cittiya½ siy±ti s±dhipp±yayojan±.
1718-9. Anupasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena anupasampanne satthun± tikadukkaµa½ d²pitanti yojan±, imin± ca upasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena upasampanne tikap±cittiya½ d²pita½ hoti. Apaññattena ovadanappak±ra½ dassetum±ha “na sallekh±yida½ hot²”ti. Ubhohipi upasampann±nupasampannehi “Ida½ sallekh±ya na hot²”ti apaññattena vuccam±nassa “na t±v±han”ti-±d²ni vadato tassa bhikkhuno dukkaµa½ hot²ti yojan±. “Na doso ummattak±d²nan”ti padacchedo.

Sahadhammikakath±vaººan±.

1720. “Yo pana bhikkhu p±timokkhe uddissam±ne eva½ vadeyy±”ti-±disikkh±padap±µhato (p±ci. 439) uddiµµheh²ti ettha “khudd±nukhuddakehi sikkh±padeh²”ti seso. P±r±jika½ µhapetv± avases± up±d±yup±d±ya khudd±nukhuddak±ti niddiµµh±. Ettha kinti paµikkhepe, etehi ki½, payojana½ natth²ti vutta½ hoti. Eteh²ti sam²patthe vacanas±maññena “imeh²”ti etassa pariy±yo. “Ki½ panimeh²”ti (p±ci. 439) sikkh±padap±µhe paµikkhepassa k±raºa½ dasseti “kukkucc±dinid±nato”ti. Ettha ±di-saddena vihes±vilekh± gahit±. Ettha kukkucca½ n±ma “kappati nu kho, na kappati nu kho”ti kukkuccakaraºa½. Vihes± n±ma vippaµis±ro. Vilekh± n±ma vicikicch±saªkh±t± manovilekhat± manovilekh±, imehi sakalehi padehi sikkh±padavivaººakappak±ro dassito. “Iti sikkh±padavivaººane”ti iti-saddo ajjh±haritv± yojetabbo. Vivaººaneti nimittatthe bhumma½.
Kukkucc±dinid±nato etehi khudd±nukhuddakehi sikkh±padehi uddiµµhehi ki½ iti sikkh±padavivaººane p±cittiy±patti hot²ti yojan±.
1721. Tikap±cittiya½ vuttanti “upasampanne upasampannasaññ² vinaya½ vivaººeti, ±patti p±cittiyassa. Upasampanne vematiko…pe… anupasampannasaññ²…pe… p±cittiyass±”ti (p±ci. 441) t²ºi p±cittiy±ni vutt±ni. Ta½ vinaya½ sace pana anupasampannassa santike vivaººeti, tikadukkaµanti yojan±.
1722-4. Ubhinnamp²ti upasampann±na½, anupasampann±na½ ubhinnampi, “santike”ti seso. Aññadhammavivaººaneti vinayato aññesa½ sutt±bhidhamm±na½ vivaººane.
An±pattivisaya½ dassetum±ha “navivaººetuk±mass±”ti-±di. Navivaººetuk±massa “handa suttanta½ pariy±puºa, pacch±pi vinaya½ pariy±puºissasi” iti eva½ vadantassa an±patt²ti yojan±. Sadis± eva s±dis±.

Vilekhanakath±vaººan±.

1725. Mohanakath±ya½ t±va–
“Anva¹¹ham±sa½ yo bhikkhu;
p±timokkhe asesato;
uddissam±ne aññ±ºa-
t±ya pucchati attano”ti.–

Paµhamag±th±ya bhavitabba½. Evañhi sati “aññ±ºen±”ti-±dig±th± paripuººasambandh± siy±ti viññ±yati.

Aññ±ºen±ti ettha v± “±pannatt±”ti seso. ¾pattimokkhoti ±pattiy± mokkho. Aññ±ºena ±pannatt± ±pattimokkho neva vijjat²ti yojan±. Ki½ k±tabbanti ±ha “k±retabbo”ti-±di. Yath± dhammo µhito, tath± bhikkhu k±retabboti sambandho. Dhamma-saddo p±¼iv±cako, p±¼iya½ yath± vutta½, tath± k±retabboti attho, desan±g±min² ±patti ce, des±petabbo, vuµµh±nag±min² ce, vuµµh±petabboti vutta½ hoti. Yath±ha “yath±dhammo k±retabbo”ti (p±ci. 444). Aññ±ºena ±pannatt± tassa ±pattiy± mokkho natthi. Yath± pana dhammo ca vinayo ca µhito, tath± bhikkhu k±retabbo, desan±g±mini½ ce ±panno hoti, des±petabbo, vuµµh±nag±mini½ ce, vuµµh±petabboti attho.
1726. Uttarinti yath±dhammakaraºato uttari½. Dutiyenev±ti ñattidutiyeneva. Ninditv±ti “tassa te ±vuso al±bh±”ti-±din± garahitv±.
1727. Eva½ ±ropite moheti yath±dhammakaraºato upari yath±vuttanayena ta½ puggala½ garahitv± ñattidutiy±ya kammav±c±ya tassa eva½ mohe ±ropite. Puna yadi mohet²ti yojan±. Tasmi½ mohanake puggale p±citti vutt±ti yojan±.
1728. D²pita½ tikadukkaµanti “adhammakamme dhammakammasaññ² moheti, vematiko, adhammakammasaññ² moheti, ±patti dukkaµass±”ti (p±ci. 447) tikadukkaµa½ dassita½. Etassa vipariy±yato tikap±cittiya½ veditabba½. Yath±ha “dhammakamme dhammakammasaññ² moheti, vematiko, adhammakammasaññ² moheti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 447). Ettha kammanti moh±ropanakamma½ adhippeta½. Yath±ha “dhammakammeti-±d²su moh±ropanakamma½ adhippetan”ti (p±ci. aµµha. 447).