1591. Ettha…pe… bhikkhun²ti ettha bhikkhupi bhikkhuniy± anupasampannaµµh±ne µhitoti veditabbo.
1592. Nahas±dhipp±yassa phusatoti has±dhipp±ya½ vin± vandan±d²su p±d±disar²r±vayavena para½ phusantassa. Kicce sat²ti piµµhiparikamm±dikicce sati.

Aªgulipatodakakath±vaººan±.

1593. Jaleti ettha “uparigopphake”ti seso. Yath±ha “uparigopphake udake”ti (p±ci. 337). Nimujjan±d²nanti ettha ±di-saddena ummujjanaplavan±ni gahit±ni. Yath±ha “uparigopphake udake has±dhipp±yo nimujjati v± ummujjati v± palavati v±”ti (p±ci. 337). “Kevalan”ti imin± nah±n±dikiccena otarantassa an±patt²ti d²peti.
1594. Uparigopphake jaleti gopphak±na½ uparibh±gappam±ºe jale. Nimujjeyyapi v±ti antojala½ pavisanto nimujjeyya v±. Tareyya v±ti plaveyya v±.
1595-6. Antoyevodake nimujjitv±na gacchato tassa hatthap±dapayogehi p±citti½ parid²payeti yojan±.
1597. Hatth±disakalasar²r±vayava½ saªgaºhitu½ “yena yen±”ti aniyam±me¹itam±ha. Jala½ tarato bhikkhuno yena yena pana aªgena taraºa½ hot²ti yojan±.
1598. Taruto v±p²ti rukkhatopi v±. Tikap±cittiyanti udake hasadhamme hasadhammasaññivematika-ahasadhammasaññ²na½ vasena tikap±cittiya½. “Tikadukkaµan”ti p±µho dissati, “udake ahasadhamme hasadhammasaññ², ±patti dukkaµassa. Udake ahasadhamme vematiko, ±patti dukkaµass±”ti (p±ci. 338) vatv± “udake ahasadhamme ahasadhammasaññ², an±patt²”ti (p±ci. 338) tatiyavikappe p±¼iya½ an±patti vutt±ti so pam±dap±µho, “dvikadukkaµan”ti p±µhoyeva gahetabbo.
1599. N±va½ t²re uss±rentopi v±ti sambandho. Uss±rentoti t²ram±ropento. “K²¼at²”ti ida½ “p±jento”ti imin±pi yojetabba½.
1600. Kathal±ya v±ti khuddakakap±lik±ya v±. Udakanti ettha “bh±janagata½ v±”ti seso. “Bh±janagata½ udaka½ v±”ti (p±ci. 338) hi padabh±jane vutta½.
1601. Kañcika½ ti dhaññarasa½ v±. Api-saddo “kh²ra½ v± takka½ v± rajana½ v± pass±va½ v±”ti (p±ci. 338) p±¼iya½ ±gate sampiº¹eti. Cikkhalla½ v±p²ti udakakaddama½ v±. Ettha visesajotakena api-saddena “apica uparigopphake vutt±ni ummujjan±d²ni µhapetv± aññena yena kenaci ±k±rena udaka½ otaritv± v± anotaritv± v± yattha katthaci µhita½ udaka½ antamaso bindu½ gahetv± khipanak²¼±yapi k²¼antassa dukkaµamev±”ti (p±ci. aµµha. 336) aµµhakath±gata½ vinicchayavisesa½ sampiº¹eti. Vikkhipanti vikkhipitv±.
1602. Sati kicce jala½ vig±hitv± nimujjan±dika½ karontassa an±patt²ti yojan±. Kicca½ n±ma nah±n±dika½.
1603. Anantarass±ti aªgulipatodakasikkh±padassa. Visesova visesat±, koci viseso natth²ti attho.

Hasadhammakath±vaººan±.

1604-5. Yo bhikkhu bhikkhun± paññattena vuccam±no assa vacana½ akattuk±mat±ya ±dara½ pana sace na karoti, tassa tasmi½ an±dariye p±cittiyamud²rayeti yojan±, imin± v±kyena puggal±n±daram³laka½ p±cittiya½ vutta½. Yath±ha “an±dariya½ n±ma dve an±dariy±ni puggal±n±dariyañca dhamm±n±dariyañc±”ti (p±ci. 342), “puggal±n±dariya½ n±ma upasampannena paññattena vuccam±no ‘aya½ ukkhittako v± vambhito v± garahito v± imassa vacana½ akata½ bhavissat²’ti an±dariya½ karoti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 342) ca.
Dhammameva v± asikkhituk±mo yo bhikkhu bhikkhun± paññattena vuccam±no assa vacana½ akattuk±mat±ya ±dara½ pana sace na karoti, tassa tasmi½ an±dariye p±cittiyamud²rayeti yojan±, imin± dhamm±n±dariyam³laka½ p±cittiya½ vutta½. Yath±ha “dhamm±n±dariya½ n±ma upasampannena paññattena vuccam±no kath±ya½ nasseyya v± vinasseyya v± antaradh±yeyya v±, ta½ nasikkhituk±mo an±dariya½ karoti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 342). An±dariyeti nimittatthe bhumma½.
1606. Tikap±cittiya½ vuttanti “upasampanne upasampannasaññ², vematiko, anupasampannasaññ² an±dariya½ karoti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 343) tikap±cittiya½ vutta½. Tik±t²ten±ti lokattikamatikkantena. Anupasampann±n±dare tikadukkaµanti anupasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena tikadukkaµa½.
1607. Suttenev±bhidhammen±ti ettha evak±ro “dukkaµan”ti imin± yojetabbo. “Suttena abhidhammen±”ti padadvayena abhedopac±rato sutt±bhidhamm±gato pariyattidhammo vutto. Apaññatten±ti paññattasaªkh±tavinayato aññatt± apaññattena. “Apaññatten±”ti ida½ “suttena abhidhammen±”ti padadvayavisesana½. Bhikkhun± vuttassa tasmi½ bhikkhumhi v± dhamme v± an±dara½ karoto dukkaµameva. S±maºerena ubhayenapi paññattena v± apaññattena v± vuttassa tasmi½ s±maºere v± paññatte v± apaññatte v± dhamme an±dara½ karoto bhikkhussa dukkaµamev±ti yojan±.
1608. Dosoti p±cittiyadukkaµasaªkh±to koci doso.
1609. Etth±ti imasmi½ ±cariy±na½ g±he. G±rayho ±cariyuggaho neva gahetabboti yojan±. G±rayho ±cariyuggahoti ettha “yasm± ucchuraso satt±hak±liko, tassa kasaµo y±vaj²viko, dvinna½yeva samav±yo ucchuyaµµhi, tasm± vik±le ucchuyaµµhi½ kh±ditu½ vaµµati gu¼ahar²take viy±”ti evam±diko sampati nibbatto g±rayh±cariyav±do. Kataro pana gahetabboti? Paveºiy± ±gato ±cariyuggahova gahetabbo.
Kurundiya½ pana “lokavajje ±cariyuggaho na vaµµati, paººattivajje pana vaµµat²”ti (p±ci. aµµha. 344) vutta½. Mah±paccariya½ “sutta½, sutt±nulomañca uggahitak±na½yeva ±cariy±na½ uggaho pam±ºa½, aj±nant±na½ kath± appam±ºan”ti (p±ci. aµµha. 344) vutta½. “Ta½ sabba½ paveºiy± ±gate samodh±na½ gacchat²”ti (p±ci. aµµha. 344) aµµhakath±ya½ vutta½. Ettha lokavajje ±cariyuggaho na vaµµat²ti lokavajjasikkh±pade ±pattiµµh±ne yo ±cariyav±do, so na gahetabbo, lokavajjamatikkamitv± “ida½ amh±ka½ ±cariyuggaho”ti vadantassa uggaho na vaµµat²ti adhipp±yo. Sutt±nuloma½ n±ma aµµhakath±. Paveºiy± ±gate samodh±na½ gacchat²ti “paveºiy± ±gato ±cariyuggahova gahetabbo”ti (p±ci. aµµha. 344) eva½ vutte mah±-aµµhakath±v±deyeva saªgaha½ gacchat²ti adhipp±yo.

An±dariyakath±vaººan±.

1610-1. “Yo pana bhikkhu bhikkhu½ bhi½s±peyya, p±cittiyan”ti (p±ci. 346) m±tik±vacanato bhayasañjananatth±y±ti ettha “bhikkhuss±”ti seso. Teneva vakkhati “itarassa tu bhikkhuss±”ti. R³p±dinti r³pasaddagandh±di½. Upasa½hareti upaµµhapeti dasset²ti vutta½ hoti. Bhay±naka½ kathanti corakant±r±dikatha½. Yath±ha “corakant±ra½ v± v±¼akant±ra½ v± pis±cakant±ra½ v± ±cikkhat²”ti (p±ci. 348). Parasantiketi ettha “paro”ti vuttanayena labbham±no upasampanno gahetabbo.
Disv± v±ti upaµµh±pita½ ta½ r³p±di½ disv± v±. Sutv± v±ti ta½ bhay±naka½ katha½ sutv± v±. Yassa bhayadassanatth±ya ta½ upaµµh±pesi, so bh±yatu v± m± v± bh±yatu. Itarass±ti tadupaµµh±pakassa bhikkhussa. Taªkhaºeti upaµµh±pitakkhaºe.
1612. Tikap±cittiya½ vuttanti “upasampanne upasampannasaññ², vematiko, anupasampannasaññ² bhi½s±peti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 348) tikap±cittiya½ vutta½. Tikadukkaµanti anupasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena tikadukkaµa½. “Anupasampanna½ bhi½s±petuk±mo”ti-±dike dukkaµav±re anupasampannaggahaºena gihinopi saªgayham±natt± “s±maºera½ gahaµµha½ v±”ti ±ha. S±maºera½…pe… bhikkhuno tatheva bhi½s±pentassa tikadukkaµa½ vuttanti yojan±.

Bhi½s±panakath±vaººan±.

1614. Jotinti aggi½. Tappetuk±moti visibbetuk±mo. “Tena kho pana samayena bhikkh³ pad²pepi jotikepi jant±gharepi kukkucc±yant²”ti (p±ci. 352) uppannavatthumhi “anuj±n±mi bhikkhave tath±r³papaccay± joti½ sam±dahitu½ sam±dah±petun”ti (p±ci. 352) vuttatt± ettha “tath±r³pa½ paccayan”ti imin± pad²pujjalanañca pattapacanasar²rasedan±dikammañca jant±gharavattañca gahetabba½. Ettha ca jotikep²ti pattapacanasedanakamm±d²su jotikaraºeti attho.
1615. Saya½sam±dahantass±ti attan± j±lentassa.
1616. J±l±pentassa …pe… dukkaµanti ±ºattiy± ±pajjitabba½ dukkaµa½ sandh±y±ha. ¾ºattiy± jalite ±pajjitabb±patti “j±luµµh±ne pan±patti, p±citti parikittit±”ti anuvattam±natt± siddh±ti visu½ na vutt±.
1617. Gil±nass±ti “gil±no n±ma yassa vin± aggin± na ph±su hot²”ti (p±ci. 354) vuttassa gil±nassa. Avijjh±ta½ al±ta½ ukkhipantass±ti gahaºena bhaµµha½ anibbut±l±ta½ aggino sam²pa½ karontassa, yath±µh±ne µhapentass±ti vutta½ hoti.
1618-9. Vijjh±ta½ al±tanti nibbut±l±ta½. Yath±vatthuka½ p±cittiyanti vutta½ hoti. Aññena v± kata½ visibbentassa an±patt²ti yojan±. Visibbentass±ti tappentassa. Aªg±ranti v²taccika½ aªg±ra½. Pad²pujjalan±diketi ±di-saddena “jotike jant±ghare tath±r³papaccay±”ti (p±ci. 352) ±gata½ saªgaºh±ti. Ettha ca tath±r³papaccay±ti µhapetv± pad²p±d²ni aññenapi tath±r³pena paccayena.

Jotisam±dahanakath±vaººan±.

1620-1. Majjhime deseti jambud²pe yattha bodhimaº¹ala½ hoti, tasmi½ navayojanasat±vaµµe majjhimamaº¹ale, imin± ida½ sikkh±pada½ tattheva desodissakat±ya niyatanti dasseti. Teneva vakkhati an±pattiv±re “paccantimepi v± dese”ti. Cuººanti sir²sacuºº±dika½ cuººa½. Abhisaªkharatoti paµiy±dentassa.
1622-3. “M±se ³nasaññino”ti padacchedo. Atirekaddham±se ³nasaññino v± atirekaddham±se vimatissa v± dukkaµanti yojan±. Atirekaddham±se nh±yantassa an±patt²ti yojan±. Samayesu ca nh±yantassa an±patt²ti ettha “uºhasamayo pari¼±hasamayo gil±nasamayo kammasamayo addh±nagamanasamayo v±tavuµµhisamayo”ti (p±ci. 363) dassitesu chasu samayesu aññatare sampatte samaye sati½ paccupaµµhapetv± ³nam±sepi nah±yantassa an±patt²ti attho.
Tattha jeµµham±so ca ±s±¼him±sassa purimapakkho c±ti diya¹¹ham±so uºhasamayo n±ma. Yath±ha “uºhasamayo n±ma diya¹¹ho m±so seso gimh±nan”ti (p±ci. 364), vass±nassa paµhamo m±so pari¼±hasamayo n±ma. Yath±ha “pari¼±hasamayo n±ma vass±nassa paµhamo m±so”ti (p±ci. 364). “Yassa vin± nah±n± na ph±su hot²”ti (p±ci. 364) vutto samayo gil±nasamayo n±ma. “Antamaso pariveºampi sammaµµha½ hot²”ti (p±ci. 364) vutto kammasamayo n±ma. “Addhayojana½ gacchiss±m²’ti nah±yitabban”ti (p±ci. 364) vutto addh±nagamanasamayo n±ma. “Bhikkh³ sarajena v±tena okiºº± honti, dve v± t²ºi v± udakaphusit±ni k±ye patit±ni hont²”ti (p±ci. 364) vutto v±tavuµµhisamayo n±ma.