1571. ¾rohoti ettha ass±roho vuccati. Tipurisoti tayo puris± ass±ti viggaho. Hayoti asso. Eko s±rath²ti rathac±riko. “Yodho eko”ti padacchedo. ¾ºirakkh±ti rathacakkadvayassa aga¼anattha½ akkhakassa ubhosu koµ²su ±koµit± dve ±ºiyo rakkhanak±. 1572. Catuposoti catt±ro pos± yass±ti viggaho. Catusaccavibh±vin±ti catunna½ ariyasacc±na½ desakena bhagavat±. Padahatth±ti ±vudhahatth±. Pajjate gamyate anena pare hanitunti pada½, ±vudha½, pad±ni hatthesu yesa½ te padahatth±ti bhinn±dhikaraºo b±hiratthasam±so yath± “vajirap±º²”ti. Pattipad±ti-saddo anatthantar±, manussasen±ya adhivacana½. 1573. Caturaªgasam±yutt±ti cat³hi aªgehi avayavehi sam±yutt±ti viggaho. 1574. Hatthi-±d²s³ti yath±vuttalakkhaºahatthi-assarathapad±tin±makesu cat³su aªgesu, niddh±raºe bhumma½. Ekekanti ekeka½ aªga½. Etesu avaka½sato eka½ puris±ru¼hamapi hatthiñca tath± assañca eka½ padahatthapurisañca ekameka½ katv± ±ha “ekeka½ dassanatth±ya gacchato”ti. Yath±ha aµµhakath±ya½ “antamaso ekapuris±ru¼ha½ ekampi hatthimp²”ti-±di (p±ci. aµµha. 315). Anuyyuttep²ti saªg±ma½ vin± aññena k±raºena nikkhante. Yath±ha “anuyyutt± n±ma r±j± uyy±na½ v± nadi½ v± gacchati, eva½ anuyyutt± hot²”ti (p±ci. aµµha. 315). 1575. Sampattanti ettha “senan”ti pakaraºato labbhati. ¾pad±s³ti j²vitabrahmacariyantar±ye sati “ettha gato mucciss±m²”ti gacchato an±patti. Tath±r³pe paccaye gil±n±valokan±dike gaman±nur³papaccaye sati an±patt²ti yojan±.
Uyyuttakath±vaººan±.
1576-7. “Siy± ca tassa bhikkhuno kocideva paccayo sena½ gaman±ya, dirattatiratta½ tena bhikkhun± sen±ya vasitabban”ti (p±ci. 318) anuññ±tatt± kenaci karaº²yena saªg±mattha½ uyyutt±ya sen±ya dirattatiratta½ paµip±µiy± vasitv± catuttharattiya½ vasantassa pana bhikkhuno ±patti½ dassetum±ha “catutthe”ti-±di. An±pattiv±re “gil±no vasat²”ti (p±ci. 321) vuttatt± ±ha “arogav±”ti. Sen±y±ti ettha parikkhep±rahaµµh±nena v± sañcaraºapariyantena v± sen± paricchinditabb±, eva½ paricchinn±ya sen±ya antov±ti attho. Tikap±cittiyanti “atirekatiratte atirekasaññ², vematiko, ³nakasaññ² sen±ya vasati, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 320) p±cittiyattaya½ vutta½.
Sen±v±sakath±vaººan±.
1580. Uyyodhika½ n±ma saªg±maµµh±na½. Yath±ha aµµhakath±ya½ “uggantv± uggantv± ettha yujjhant²ti uyyodhika½, sampah±raµµh±nasseta½ adhivacanan”ti (p±ci. aµµha. 322). Balagganti “ettak± hatth²”ti-±din± (p±ci. 324) padabh±jan±gatanayena balassa gaºanaµµh±na½ balagga½. Yath±ha “balassa agga½ j±nanti etth±ti balagga½, balagaºanaµµh±nanti attho”ti (p±ci. aµµha. 322). Sen±by³hanti “ito hatth² hontu, ito ass±, ito rath±, ito patt² hont³”ti (p±ci. 324) padabh±jane vuttasen±sannivesaµµh±na½ sen±by³ha½. Yath±ha “sen±ya viy³ha½ sen±by³ha½, sen±sannivesasseta½ adhivacanan”ti (p±ci. aµµha. 322). 1581. Purimeti anantarasikkh±pade. “Dv±dasapuriso hatth²”iti yo hatth² vuttoti yojan±. Ten±ti tena hatthin± hetubh³tena. 1582. “Seses³”ti imin± ass±n²karath±n²kapatt±n²k± gahit±. Patt±n²ka½ n±ma “catt±ro puris± padahatth± patt² pacchima½ patt±n²kan”ti (p±ci. 324) senaªgesu paµiniddesena nibbisesa½ katv± vutta½. Tiººanti etesa½ uyyutt±d²na½.
Uyyodhikakath±vaººan±.
Acelakavaggo pañcamo.
1583. Piµµh±d²h²ti ettha ±di-saddena p³v±di½ saªgaºh±ti. Yath±ha “sur± n±ma piµµhasur± p³vasur± odanasur± kiººapakkhitt± sambh±rasa½yutt±”ti (p±ci. 328). Ettha ca piµµha½ bh±jane pakkhipitv± tajja½ udaka½ datv± pakkhipitv± kat± piµµhasur±. Eva½ p³ve, odane ca bh±jane pakkhipitv± tajja½ udaka½ datv± madditv± kat± “p³vasur±, odanasur±”ti vuccati. “Kiºº±”ti pana tass± sur±ya b²ja½ vuccati, ye “sur±modak±”tipi vuccanti, te pakkhipitv± kat± kiººapakkhitt±. Har²takis±sap±din±n±sambh±rehi sa½yojit± sambh±rasa½yutt±. Pupph±d²h²ti ettha ±di-saddena phal±d²na½ gahaºa½. Yath±ha “merayo n±ma pupph±savo phal±savo madhv±savo gu¼±savo sambh±rasa½yutto”ti (p±ci. 328). Tattha ca pupph±savo n±ma madhukapupph±d²na½ j±tirasakato ceva t±lan±¼ikerapupph±nañca raso cirapariv±sito. Phal±savo pana muddik±panasaphal±d²ni madditv± tesa½ rasena kato. Madhv±savo n±ma muddik±na½ j±tirasena kato. Makkhik±madhun±pi kar²yat²ti vadanti. Ucchuraso gu¼±savo. Har²tak±malakakaµukabhaº¹±din±n±sambh±r±na½ raso cirapariv±sito sambh±rasa½yutto. ¾savo meraya½ hot²ti yojan±. 1584. B²jato paµµh±y±ti sambh±re paµiy±ditv± c±µiya½ pakkhittak±lato paµµh±ya t±lan±¼iker±d²na½ puppharase pupphato ga¼it±bhinavak±latoyeva ca paµµh±ya. Pivantass±ti ettha “kusaggen±”tipi seso. Ubhayampi c±ti sura½, merayañc±ti ubhayampi. B²jato pana paµµh±ya kusaggena pivantassapi bhikkhuno p±cittiya½ hot²ti yojetabba½. Payogab±hullena ±pattib±hulla½ dassetum±ha “payoge ca payoge c±”ti. Idañca vicchinditv± vicchinditv± pivantassa bhikkhuno payoge ca payoge ca p±cittiya½ hot²ti yojetabba½. Yath±ha “vicchinditv± vicchinditv± pivato payogagaºan±ya ±pattiyo”ti (p±ci. aµµha. 328). Ekeneva payogena bahumpi pivantassa eka½ eva ±patti½ byatirekato d²peti. Yath±ha “ekena pana payogena bahumpi pivantassa ek± ±patt²”ti (p±ci. aµµha. 328). 1585. Tikap±cittiya½ vuttanti “majje majjasaññ², majje vematiko, majje amajjasaññ² pivati, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 328) tikap±cittiya½ vutta½. 1586. “An±patti namajja½ hoti majjavaººa½ majjagandha½ majjarasa½, ta½ pivat²”ti (p±ci. 328) vuttatt± ±ha “amajja½ majjavaººan”ti-±di. Ariµµha½ n±ma ±malakaphalaras±d²hi kato ±savaviseso. Loºasov²raka½ n±ma aµµhakath±ya½–
“Har²tak±malakavibh²takakas±ve, sabbadhaññ±ni, sabba-aparaºº±ni, sattannampi dhaññ±na½ odana½, kadaliphal±d²ni sabbaphal±ni, vettaketakakhajj³rika¼²r±dayo sabbaka¼²re, macchama½sakhaº¹±ni, anek±ni ca madhuph±ºitasindhavaloºatikaµuk±d²ni bhesajj±ni pakkhipitv± kumbhimukha½ limpitv± eka½ v± dve v± t²ºi v± sa½vacchar±ni µhapenti, ta½ paripaccitv± jamburasavaººa½ hoti. V±tak±sakuµµhapaº¹ubhagandal±d²nañca siniddhabhojanabhutt±nañca uttarap±na½ bhattaj²raºakabhesajja½ t±disa½ natthi. Ta½ paneta½ bhikkh³na½ pacch±bhattampi vaµµati, gil±n±na½ p±katikameva. Agil±n±na½ pana udakasambhinna½ p±naparibhogen±”ti (p±r±. aµµha. 2.192)–
Vibh±vito bhesajjaviseso. Sutta½ n±ma anekehi bhesajjehi abhisaªkhato amajjabh³to ±savaviseso.
1587. V±sag±h±panatth±y±ti sugandhibh±vag±h±panattha½. ¿sakanti majjavaººagandharas± yath± na paññ±yanti, eva½ appamattaka½. Yath±ha “anatikkhittamajjeyeva an±patti. Ya½ pana atikkhittamajja½ hoti, yattha majjassa vaººagandharas± paññ±yanti, tasmi½ ±pattiyev±”ti (p±ci. aµµha. 329). S³p±d²na½ tu p±keti ettha ±di-saddena ma½sap±k±dayo saªgahit±. Yath±ha “s³pasamp±ke ma½sasamp±ke telasamp±ke”ti (p±ci. 328). 1588. Vatthu-aj±nan± acittanti sambandho. Yath±ha “vatthu-aj±nanat±ya cettha acittakat± veditabb±”ti (p±ci. aµµha. 329). Vatthu-aj±nanat± ca n±ma “majjan”ti aj±nanabh±vo. Idanti ida½ sikkh±pada½. Ca-saddena aññ±ni ca giraggasamajj±disikkh±pad±ni samuccinoti. Akusalenev±ti akusalacitteneva. P±natoti p±tabbato. Lokavajjakanti s±dhulokena vajjetabbanti attho. Lokavajjameva lokavajjaka½. Nanu cettha vatthu-aj±nanat±ya acittakatte ta½vatthu-aj±nana½ kusal±by±katacittasamaªginopi sambhavati, kasm± “akusaleneva p±nato lokavajjakan”ti vuttanti? Vuccate– yasm± amajjasaññ±ya pivato, majjasaññ±ya ca pivato majja½ vatthuniy±mena kilesuppattiy±va paccayo hoti, yath± majja½ p²ta½ aj±nantass±pi akusal±nameva paccayo hoti, na kusal±na½, tath± ajjhoharaºak±lepi vatthuniy±mena akusalasseva paccayo hot²ti katv± vutta½ “akusaleneva p±nato lokavajjakan”ti. Yath± ta½ ni¼inij±take (j±. 2.18.1 ±dayo; j±. aµµha. 5.18.1 ±dayo) bhesajjasaññ±ya itthiy± magge aªgaj±ta½ pavesentassa kum±rassa “itth²”ti v± “tass± magge methuna½ paµisev±m²”ti v± saññ±ya abh±vepi k±mar±guppattiy± s²l±diguºaparih±ni vatthuniy±mato ca ahosi, evamidh±pi daµµhabbo. Keci pana “akusaleneva p±nato”ti ida½ imassa sikkh±padassa sacittakapakkha½ sandh±ya vutta½, aññath± p±º±tip±t±d²supi atippasaªgoti maññam±n± bahuk±raºa½, niyamanañca dassesu½. Vinayaµµhakath±ya½ (p±ci. aµµha. 329), pana khuddakap±µhaµµhakath±ya½ (khu. p±. aµµha. sikkh±padavaººan±), vibhaªgaµµhakath±d²su ca “ticittan”ti avatv± “akusalacitta”micceva vuttatt±, sikkh±padassa s±maññalakkhaºa½ dassentena pakkhantaralakkhaºadassanassa ayuttatt± ca aµµhakath±su yath±rutavaseneva atthaggahaºe ca kassaci virodhassa asambhavato sacittakapakkhameva sandh±ya akusalacittat±, lokavajjat± cettha na vattabb±. “Vatthu½ j±nitv±pi aj±nitv±pi majja½ pivato bhikkhussa p±cittiya½. S±maºerassa pana j±nitv±va pivato s²labhedo, na aj±nitv±”ti (m±h±va. aµµha. 108 atthato sam±na½) ya½ vutta½, tattha k±raºa½ maggitabba½. Sikkh±padapaññattiy± buddh±nameva visayatt± na ta½ maggitabba½, yath±paññatteyeva vattitabba½. Ida½ pana sikkh±pada½ akusalacitta½, sukhopekkh±vedan±na½ vasena duvedanañca hoti. Vinayaµµhakath±ya½ (p±ci. aµµha. 329), pana m±tikaµµhakath±yañca (kaªkh±. aµµha. sur±p±nasikkh±padavaººan±) “tivedanan”ti p±µho dissati, khuddakap±µhavaººan±ya (khu. p±. aµµha. sikkh±padavaººan±), vibhaªgaµµhakath±d²su (vibha. aµµha. 703 ±dayo) ca “sukhamajjhattavedan±vasena duvedanan”ti ca “lobhamoham³lavasena dvim³lakan”ti ca vuttatt± so “pam±dap±µho”ti gahetabbo.
Sur±p±nakath±vaººan±.
1589. Yena kenaci aªgen±ti aªguli-±din± yena kenaci sar²r±vayavena. Has±dhipp±yinoti hase adhipp±yo has±dhipp±yo, so etassa atth²ti viggaho, tassa, imin± k²¼±dhipp±yarahitassa an±patti½ byatirekato d²peti. Vakkhati ca “an±patti nahas±dhipp±yass±”ti. Phusato phusantassa. 1590. Sabbatth±ti sabbesu upasampann±nupasampannesu. K±yapaµibaddh±dike nayeti “k±yena k±yapaµibaddha½ ±masati, ±patti dukkaµass±”ti-evam±din± (p±ci. 332) dassite naye. Anupasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena t²ºi dukkaµ±ni vutt±n²ti ±ha “tathev±nupasampanne, d²pita½ tikadukkaµan”ti. Ettha ca “tathev±”ti imin± upasampanne upasampannasaññivematika-anupasampannasaññ²na½ vasena tikap±cittiyassa vuttabh±vo d²pito hoti. Yath± upasampanne tikap±cittiya½ d²pita½, tatheva anupasampanne tikadukkaµa½ d²pitanti yojan±.