1545. Uyyojentassa kiccen±ti vih±rap±lak±d²na½ bhojanaharaº±dikiccena pesentassa, imassa upalakkhaºatt± “an±patti ‘ubho ekato na y±pess±m±’ti uyyojet²”ti-±din± (p±ci. 278) an±pattiv±r±gat± sabbepi pak±r± gahetabb±.

Uyyojanakath±vaººan±.

1546. Khuddaketi ettha “sayanighare”ti seso upari “asayanighare tassa, sayanigharasaññino”ti vakkham±natt± labbhati. “Mahallake”ti etth±pi eseva nayo. Piµµhisaªgh±µato a¹¹hateyyahatthappam±ºa½ yassa vemajjhe hoti, ²dise khuddake sayanighareti attho. Piµµhiva½santi piµµhiva½sena niyamita½ gehamajjha½. Ten±ha aµµhakath±ya½ “piµµhiva½sa½ atikkamitv±’ti imin± majjh±tikkama½ dasset²”ti (p±ci. aµµha. 280). Sabhojaneti saha bhojaneh²ti sabhojana½, tasmi½ sabhojane. Atha v± sabhojaneti sabhoge. R±gapariyuµµhitassa purisassa hi itth² bhogo, itthiy± ca puriso, methunar±gena s±rattapurisitthisahiteti vutta½ hoti. Yath±ha padabh±jane “sabhojana½ n±ma kula½ itth² ceva hoti puriso ca, itth² ca puriso ca ubho anikkhant± honti, ubho av²tar±g±”ti (p±ci. aµµha. 281). Imin± pariyuµµhitassa methunar±gaggino taªkhaºe nibbattabh±vo d²pito. Kuleti ghare.
1547. Hatthap±santi a¹¹hateyyaratanappam±ºadesa½. Piµµhisaªgh±µakassa c±ti dv±rasabandhassa ca. Sayanass±ti sayanti etth±ti sayana½, tassa, ±sanne µh±ne yo nis²dati sabhojane kule, “tass±”ti imin± yojetabba½, sayanassa sam²pe µh±ne yo nis²dat²ti attho. Mahallaketi pubbe vuttappam±ºato mahante sayanighare. “¿disañca sayanighara½ mah±catus±l±d²su hot²”ti (p±ci. aµµha. 280) aµµhakath±ya½ vutta½.
1548. Sayanametassa atth²ti sayan², sayan² ca ta½ gharañc±ti viggaho. Tatth±ti sayanighare.
1549-50. Dutiye sat²ti dutiye bhikkhumhi sati. Yath±ha an±pattiv±re “bhikkhu dutiyo hot²”ti (p±ci. 283). V²tar±ges³ti v²tar±gapariyuµµh±nesu. Vuttalakkhaºa½ padesanti khuddakamahantasen±sane vuttalakkhaºapadesa. Anatikkamma nisinnass±ti anatikkamitv± nis²dato.

Sabhojanakath±vaººan±.

1552. Tesanti dvinna½ aniyatasikkh±pad±na½. Esanti imesa½ dvinna½ rahopaµicchannarahonisajjasikkh±pad±na½, ayameva visesoti anantarasikkh±padena samuµµh±nabh±vasaªkh±to aya½ viseso d²pitoti yojan±.

Rahopaµicchannarahonisajjakath±vaººan±.

1553-6. Vuttoti nimantito. Santa½ bhikkhunti “kula½ upasaªkamiss±m²”ti yasmi½ padese citta½ uppanna½, tassa s±mant± dv±dasahatthabbhantare µhita½ bhikkhunti attho. Yath±ha “yattha µhitassa kul±ni payirup±sanacitta½ uppanna½, tato paµµh±ya ya½ passe v± abhimukhe v± passati, yassa ca sakk± hoti pakativacanena ±rocetu½, aya½ santo n±m±”ti (p±ci. aµµha. 298). Ettha ya½ dv±dasahatthabbhantare µhitena sotu½ sakk± bhaveyya, ta½ pakativacana½ n±ma. An±pucch±ti “aha½ itthann±massa ghara½ gacch±m²”ti v± “c±ritta½ ±pucch±m²”ti v± ²disena vacanena an±pucchitv±. C±ritta½ ±pajjeyya ceti yadi sañcareyy±ti vutta½ hoti. Aññatra samay±ti “tatth±ya½ samayo, c²varad±nasamayo c²varak±rasamayo”ti (p±ci. 299) sikkh±pade anupaññattivasena vutt± duvidh± samay± aññasmi½ k±le.
¾pattibheda½ dassetum±ha “µhapetv±”ti-±di. “Av²tivatte majjhanhe”ti imin± purebhatta½, pacch±bhattañca saªgahita½. Ettha ca purebhatta½ pacch±bhattanti yena bhattena nimantito, tasmi½ abhutte v± bhutte v±ti attho. Yath±ha “purebhatta½ n±ma yena nimantito, ta½ abhutt±v². Pacch±bhatta½ n±ma yena nimantito, ta½ antamaso kusaggenapi bhutta½ hot²”ti (p±ci. 300) padabh±jane vutta½. Aññassa gharanti nimantitato aññassa geha½. Ghar³pac±rokkamane dukkaµanti sambandho, attan± gatagehassa upac±rokkamane dukkaµanti attho. Paµhamena p±den±ti sambandho.
Gharumm±reti aññassa gehumm±re. Ghar³pac±re dukkaµa½ sandh±ya “aparampi c±”ti vutta½. “Samatikkame”ti imin± saha “gharumm±re”ti pada½ “gharumm±rass±”ti vibhattivipariº±mena yojetabba½.
1557. Ýhitaµµh±neti yattha µhitassa gamanacitta½ uppanna½, tasmi½ µh±ne dv±dasahatthabbhantareti ida½ yath±vuttaniy±meneva gahetabba½. Oloketv±ti ubhayapassa½, abhimukhañca oloketv±. “Ya½ passe v± abhimukhe v± passat²”ti (p±ci. aµµha. 298) aµµhakath±ya½ vutta½.
1558. D³reti dv±dasahatthato d³ramev±ha. Ito cito ca gavesitv± ±rocane kicca½ natth²ti yojan±.
1559. Na dosoti an±patti. Samayeti ettha “an±pucchato”ti seso. Ettha ca upari ca “na doso”ti pacceka½ yujjati. Santa½ bhikkhunti sambandho. Gharen±ti aññassa gharena, ettha “ghar³pac±rena c±”ti seso. ¾r±ma½ gacchatoti ettha tena maggen±ti vutta½ hoti.
1560. “Tena maggen±”ti ca “gacchato”ti ca padadvaya½ “titthiy±na½ passayan”ti ca “bhikkhunipassayan”ti ca ubhayattha tath±-saddena labbhati. Tena gharena, ghar³pac±rena v± gantabbamaggena titthiy±r±ma½ v± bhikkhunipassaya½ v± gacchato an±patt²ti attho. ¾pad±ya gacchat²ti yojan±. J²vitabrahmacariyantar±y± ±pad±. ¾sanas±la½ v±ti s²ha¼ad²pe viya bhikkh³na½ bhuñjanatth±ya yattha d±napat²hi ±san±ni paññ±p²yanti, ta½ ±sanas±la½ v±, bhojanas±lanti attho. “¾pad±y±sanas±lan”ti vattabbe g±th±bandhavasena yak±ralopo. Bhattiyassa gharanti nimantitaghara½ v± sal±kabhattad±yak±na½ v± ghara½.
1561. Pavesana½ kriya½. An±pucchana½ akriya½. Acittakasamuµµh±namissakatt± “acittan”ti vutta½. Kusal±kusal±by±kat±na½ aññataracittasamaªgin± ±pajjitabba½ sandh±ya “ticittañc±”ti vutta½.

C±rittakath±vaººan±.

1562. “Sabb±”ti ida½ vivaranto “catum±sapav±raº± punapav±raº± niccapav±raº±”ti pav±raºattaya½ dasseti. Ettha ca “catum±sapaccayapav±raº± s±ditabb±ti gil±napaccayapav±raº± s±ditabb±”ti (p±ci. 307) padabh±jane vutta½. Punapav±raº± ca catt±royeva m±se bhesajjena pav±raºa½. Ten±ha aµµhuppattiya½ “tena hi tva½ mah±n±ma saªgha½ aparampi catum±sa½ bhesajjena pav±reh²”ti. Niccapav±raº± n±ma y±vaj²va½ bhesajjeheva pav±raº±. Vuttampi ceta½ bhagavat± aµµhuppattiya½ “tena hi tva½ mah±n±ma saªgha½ y±vaj²va½ bhesajjena pav±reh²”ti (p±ci. 303).
Sabb± cet± pav±raº± bhesajjapariyantarattipariyantatadubhayapariyanta-apariyantavasena catubbidh± honti. Yath±ha–
“Bhesajjapariyant± n±ma bhesajj±ni pariggahit±ni honti ‘ettakehi bhesajjehi pav±rem²’ti. Rattipariyant± n±ma rattiyo pariggahit±yo honti ‘ettak±su ratt²su pav±rem²’ti. Bhesajjapariyant± ca rattipariyant± ca n±ma bhesajj±ni ca pariggahit±ni honti rattiyo ca pariggahit±yo honti ‘ettakehi bhesajjehi ettak±su ratt²su pav±rem²’ti. Nevabhesajjapariyant± narattipariyant± n±ma bhesajj±ni ca apariggahit±ni honti rattiyo ca apariggahit±yo hont²”ti (p±ci. 307).
1563. “S±ditabb±”ti vutte s±diyanappak±re dassetum±ha “viññ±pess±m²”ti-±di. Bhesajjampi sati me paccaye viññ±pess±m²ti yojan±, “s±ditabb±”ti imin± sambandho. Tadeva byatirekato dassetum±ha “na paµikkhipitabb±”ti. Paµikkhepak±raºa½ dassetum±ha “rogod±ni na meti c±”ti. tividh± pav±raº±.
1564. Tikap±cittiya½ vuttanti “tatuttari tatuttarisaññ², vematiko, natatuttarisaññ² bhesajja½ viññ±peti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 309) vutta½ p±cittiyattaya½. Idha tatuttar²ti ettha yehi bhesajjehi pav±rito, y±su ca ratt²su pav±rito, tato ce uttari adhikanti attho. Yath±ha “bhesajjapariyante yehi bhesajjehi pav±rito hoti, t±ni bhesajj±ni µhapetv± aññ±ni bhesajj±ni viññ±peti, ±patti p±cittiyass±”ti ca “rattipariyante y±su ratt²su pav±rito hoti, t± rattiyo µhapetv± aññ±su ratt²su viññ±peti, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 308) ca. Tattha vematikassa ca dukkaµa½ vuttanti yojan±.
1565. Tato catum±sato uttari atireka½ tatuttari, tatuttari na hot²ti natatuttari, natatuttar²ti saññ± assa atth²ti natatuttarisaññ², bhikkhu, tassa an±patt²ti yojan±. Yehi bhesajjehi pav±rito, t±ni viññ±pentassa an±patt²ti saha sesena yojetabba½. Yath±ha “an±patti yehi bhesajjehi pav±rito hoti, t±ni bhesajj±ni viññ±pet²”ti (p±ci. 310). Yena v± yehi bhesajjehi y±su v± ratt²su pav±rito, tato aññampi yath±tatha½ ±cikkhitv± bhiyyo viññ±pentassa an±patt²ti saha sesena yojetabba½. Yath±tatha½ ±cikkhitv± bhiyyo viññ±pentass±ti ettha “imehi tay± bhesajjehi pav±ritamha, amh±kañca imin± ca imin± ca bhesajjena attho’ti ±cikkhitv± viññ±peti, ‘y±su tay± ratt²su pav±ritamha, t±yo ca rattiyo v²tivatt±, amh±kañca bhesajjena attho’ti ±cikkhitv± viññ±pet²”ti (p±ci. 310) vacanato yath±tatha½ vatv± adhika½ viññ±pentass±ti attho.
1566. Aññassa bhikkhussa atth±ya v± viññ±pentassa bhikkhussa an±patt²ti yojan±. ѱtak±na½ viññ±pentassa an±patt²ti ettha ñ±tak±na½ santaka½ viññ±pentassa an±patt²ti attho. Attano v± dhanena viññ±pentassa an±patt²ti yojan±. Ettha dhana½ n±ma taº¹ul±di kappiyavatthu.
1567. “Tath±”ti imin± “viññ±pentass±”ti ida½ pacc±masati. Ummattak±d²nanti visesitabbamapekkhitv± “viññ±pent±nan”ti bahuvacana½ k±tabba½.

Bhesajjakath±vaººan±.

1568. Uyyuttanti saªg±matth±ya kata-uyyoga½, g±mato nikkhamma gacchanta½ v± ekattha sanniviµµha½ v±. Yath±ha “uyyutt± n±ma sen± g±mato nikkhamitv± niviµµh± v± hoti pay±t± v±”ti (p±ci. 314). Aññatra paccay±ti µhapetv± tath±r³papaccaya½.
1569. Dassanassupac±rasminti ettha dassan³pac±ra½ n±ma yasmi½ µh±ne µhitassa sen± paññ±yati, ta½ µh±na½. Yath±ha “yattha µhito passati, ±patti p±cittiyass±”ti (p±ci. 314). Upac±ra½ vimuñcitv± passantass±ti yath±vuttadassanopac±raµµh±na½ ettha µhatv± oloketu½ na sukaranti-±din± k±raºena ta½ µh±na½ pah±ya aññattha vilokentass±ti vutta½ hoti. Kenaci paµicchanna½ hutv± adissam±nampi ninna½ µh±na½ otiººa½ apaññ±yam±nampi paññ±yantampi oloketu½ na sakk± evameva vinicchayo veditabbo. Yath±ha “kenaci antarit± v± ninna½ oru¼h± v± na dissat²”ti-±di (p±ci. aµµha. 314). Payogatoti yath±vuttadassanapayogagaºan±ya.
1570. Id±ni caturaªgasen±lakkhaºa½ dassetum±ha “±roh± pana catt±ro”ti-±di. ¾roh±ti ettha hatth±roh± daµµhabb±. Tapp±darakkhak±ti tassa p±darakkhak±ti viggaho. Dve dveti ekeka½ p±da½ rakkhant± dve dve. Dv±dasaposoti dv±dasa pos± etass±ti viggaho. Dv±dasapurisayutto eko hatth² n±ma.