1027. “S±kh±”ti bhinditv± v± chinditv± v± mocit± vuccati. S±kh²nanti rukkh±na½. Tanti yath±vuttarukkhato mocitas±kha½. Yesa½ rukkh±na½ s±kh± ruhati, tesa½ s±kh²na½ ta½ s±kha½ kappiya½ ak±r±petv± vikopentassa dukkaµanti yojan±. “Yesa½ rukkh±na½ s±kh± ruhat²”ti vuttatt± yesa½ s±kh± na ruhati, tesa½ tass± kappiyakaraºakicca½ natth²ti vadanti.
1028. Allasiªgiver±dikesup²ti ±di-saddena vacalasuº±d²na½ gahaºa½.
1029. Aniy±mato vaµµatev±ti yojan±. Niy±masar³pa½ dassetu½ “ima½ rukkhan”ti-±divakkham±natt± aniy±matoti s±maññaniddese “iman”ti niy±mavacan±bh±vatoti gahetabba½.
1032. Ucchukhaº¹±nanti p³raºayoge s±mivacana½, ucchukhaº¹eh²ti vutta½ hoti. Sabbamev±ti pacchiya½ µhita½ sabba½ khaº¹a½. Kata½ hot²ti kata½ kappiya½ hoti. Ekasmi½ kappiye kateti pacchiya½ sabbakhaº¹esu phusitv± µhitesu ekasmi½ khaº¹e kappiye kate. “Anuj±n±mi bhikkhave pañcahi samaºakappehi phala½ paribhuñjitu½ aggiparijita½ satthaparijita½ nakhaparijita½ ab²ja½ nibbaµµab²ja½yeva pañcaman”ti (c³¼ava. 250) iti vuttesu aggisatthanakhesu aññatarena tatta ayokhaº¹ena v± jalitaggin± v± s³cimukhena v± nakhacchedanena v± satthakadh±r±ya v± manussas²h±d²na½ upp±µit±nupp±µita-ap³tinakhena v± vijjhitv± v± chinditv± v± kappiya½ k±tabba½. Karontena ca anupasampannena bhikkhun± “kappiya½ karoh²”ti vutteyeva “kappiyan”ti paµhama½ vatv± pacch± aggiparijit±di k±kabbanti gahetabba½. Vakkhati ca “kappiyanti…pe… vaµµat²”ti. “Kappiyan”ti vacana½ pana y±ya k±yaci v±c±ya vattu½ vaµµat²ti vadanti. Paµhama½ aggi½ nikkhipitv± nakh±d²hi v± vijjhitv± v± chinditv± v± kappiya½ k±tabba½. Karontena ca ta½ anuddharitv±va “kappiyan”ti vatv± pacch± uddharitu½ vaµµat²ti vadanti, “kappiyan”ti vattuk±mo “kappan”ti ce vadati, vaµµat²ti keci.
1033. D±runti ucch³hi saddhi½ ekatobaddhad±ru½. D±ru½ vijjhat²ti ettha j±nitv±pi vijjhati v± vijjh±peti v±, vaµµatiyeva. “Ekasitthep²”ti etth±pi eseva nayo.
1034. T±ni ucchud±r³ni. Tanti valli½, rajju½ v±.
1035. Maricapakkeh²ti pariºatehi maricapakkehi. Apariºat±na½ pana ab²jatt± kappiye akatepi vaµµati. Idañca setalasuºatacalasuº±d²hi missabhattassa upalakkhaºa½. Ettha ca bhattasitthasambandhavasena ek±baddhat± veditabb±, na phal±d²nameva aññamaññasambandhavasena.
1036. Tilataº¹ulak±dis³ti kappiya½ k±tabbatilehi missataº¹ul±d²su. ¾di-saddena kappiya½ k±tabbavatth³hi missit±ni itaravatth³ni gahit±ni. Ek±baddhe kapitthep²ti kaµ±hena baddhab²je pariºatakapitthaphalepi. Kaµ±heti baddhamiñje kap±le.
1037. Kaµ±ha½ muñcitv±ti sukkhatt± samantato kaµ±ha½ muñcitv±. Miñjakanti pariºatakapitthaphalamiñja½. Ta½ kapittha½ bhind±petv±ti kapitthakaµ±ha½ bhind±petv±, ida½ b²jato muttassa kaµ±hassa bh±janagatikatt± vutta½.
1038. “Abh³tag±ma-ab²jes³”ti padacchedo, abh³tag±me ca ab²je c±ti attho. Nanu ca “ab²je b²jasaññ², vematiko, ±patti dukkaµass±”ti (p±ci. 92) p±µha½ vin± “abh³tag±me bh³tag±masaññ²”ti p±µho natth²ti abh³tag±maggahaºa½ kasm± katanti? Vuccate– tasmi½ p±µhe b²ja½ bh³tag±mañca b²jag±ma½ b²jañca b²jab²janti vattabbe ekasesanayena “b²jan”ti gahetv± vinicchitanti ubhaya½ vibhajitv± dassanattha½ vutta½. Tattha tasmi½ abh³tag±ma-ab²jag±madvaye. Imiss± g±th±ya “abh³tag±me bh³tag±masaññino dukkaµa½, vematikassa dukkaµa½, ab²jag±me b²jag±masaññino dukkaµa½, vematikassa dukkaµan”ti catt±ri dukkaµ±ni dassit±ni. Tattha abh³tag±manti b²jag±ma½ gahetabba½. Ab²jag±manti no b²ja½.
1039. Tattha tasmi½ bh³tag±mab²jag±madvaye. “Atath±saññino”ti-±d²su “bh³tag±ma½ vikopentass±”ti seso, an±patti pak±sit±ti sambandho, abh³tag±ma½, ab²janti v± saññino bh³tag±ma½ b²jampi vikopentassa an±patti pak±sit±ti attho gahetabbo. Yath±ha p±¼iya½ “b²je ab²jasaññ² chindati v±…pe… an±patt²”ti.
Asañcicca bh³tag±ma½ vikopentassa an±patt²ti yojan±. Evamuparipi yojetabba½. Gacchantassa p±desu gahetv± v± ±lambaºakattarayaµµhiy± gha½sitv± v± tiº±d²su chijjesupi “ima½ chindiss±m²”ti amanasikatatt± an±patt²ti attho. Asatiss±ti aññavihitasatissa v± aññena kathayato v± p±daªguµµh±d²hi tiº±d²ni chindantassa. Ca-k±rena idha avutta½ “aj±nantass±”ti ida½ samuccita½. “Ima½ bh³tag±man”ti v± “imasmi½ aggimhi patite ima½ ¹ayhat²”ti v± “imin± ida½ bhijjati chijjat²”ti-±di½ v± aj±nantassa an±patt²ti attho.
1040. Ida½ ti ida½ bh³tag±masikkh±padañca. Tisamuµµh±nanti k±yacittav±c±cittak±yav±c±cittavasena tisamuµµh±na½. Chedan±dikiriy±ya ±pajjanato kriya½. Ticittanti paººatti½ aj±nitv± cetiy±d²su tiºagahan±dika½ karontassa akh²º±savassa kusala½, kh²º±savassa kiriya½, phalapupph±dilobhena vikopent±na½ sekhaputhujjan±na½ akusalanti ticitta½.

Bh³tag±makath±vaººan±.

1041. Aññav±davihesake kammasmi½ saªghena kateti yojan±, aññav±dakavihesak±ropanakamme ñattidutiy±ya kammav±c±ya pacceka½ saªghena kateti attho. “Añña½ vadat²ti aññav±daka½, aññenañña½ paµicaraºasseta½ n±ma½. Viheset²ti vihesaka½, tuºh²bh³tasseta½ n±man”ti (p±ci. aµµha. 98) vacanato saªghamajjhe vatthun±, ±pattiy± v± codan±ya kat±ya ta½ avattuk±mo hutv± “ko ±panno, ki½ ±panno, kismi½ ±panno”ti-±din± (p±ci. 94) padabh±jan±nukkamena pucchita½ µhapetv± aññassa avacana½ aññenañña½ paµicaraºa½, ta½ karonto aññav±dako. Idha pana bh±vappadh±navasena kiriy± gahit±.
Tatheva codiyam±no hutv± pucchita½ avattuk±mo hutv± ±pattibh²rukat±ya aññenañña½ paµicaraºa½ akatv± saªgha½ vihesetu½ tuºh²bh³to vihesako n±ma. Etth±pi bh±vappadh±navasena kiriy±va gahetabb±. Idha pana tabbh±v±ropanakamma½ vuccat²ti sa½khepo. Puna tath± karontass±ti punapi teneva pak±rena aññav±dakavihesak±ni visu½ visu½ karontassa. P±cittiyadvaya½ hot²ti padabh±jane “ropite aññav±dake”ti-±din± (p±ci. 100) nayena ca “ropite vihesake”ti-±din± (p±ci. 100) nayena ca visu½ visu½ p±cittiyassa vuttatt± ekekasmi½ vatthumhi ekek±ya ±pattiy± sambhavato p±cittiyadvaya½ hot²ti gahetabba½.
1042. Dhammeti ettha “kamme”ti seso. Dhammakamme dhammakammasaññ², vematiko, adhammakammasaññ²ti t²su vikappesu. Adhammeti etth±pi eseva nayo. Kamme aropiteti aññav±dakakamm±ropane akate. Eva½ vadantass±ti “ko ±panno”ti-±d²ni vadantassa. Vadantassa c±ti ettha cak±rena kamme aropite eva½ vihesantassa ca dukkaµanti samuccinoti. Imasmi½ pakkhe kamme aropiteti vihesakak±lam±ha.
1043. ¾pannanti attan± ±panna½. Bhaº¹ana½ bhavissat²ti saññiss±ti may± imasmi½ vutte saªghassa bhaº¹anakalah±dayo hont²ti saññ±ya tuºh² bhavantassa. Gil±nass±ti vattu½ asakkuºeyyamukharog±diyuttassa.
1044. Kriy±kriyanti aññenaññapaµicaraºa½ kriya½. Tuºh²bh±vo akriya½.

Aññav±dakakath±vaººan±.

1045-6. Sammatass±ti khandhak±gatasen±sanapaññ±pakasammuti-±d²su terasasu sammut²su eka½ v± katipay± v± sabb± v± d±tu½ saªghena ñatti½ µhapetv± kammav±ca½ vatv± dinnasammutikassa. “Upasampanna½ saªghena sammatan”ti (p±ci. 106) vacanato bhikkhunoti upasampannam±ha, ayasa½ kattuk±moti sambandho. Vadantoti “chandena itthann±mo sen±sana½ paññ±peti, chandena bhatt±ni uddisat²”ti-±di½ bhaºanto. “Upasampanne”ti ida½ “ujjh±pet²”ti kiriyamapekkhitv± kammani upayogabahuvacana½. Ayañhettha attho– ujjh±peti avaññ±ya olok±peti, l±makato v± cint±peti, kh²yat²ti “chandena itthann±mo sen±sana½ paññapet²”ti-±di½ kathento pak±set²ti. Imasmi½ pakkhe “upasampann±nan”ti vattabbe s±mi-atthe upayogavasena “upasampanne”ti vutta½, upasampann±na½ santike pak±set²ti attho.
“P±cittiyadvaya½ hot²”ti ida½ “ujjh±panake khiyyanake p±cittiyan”ti (p±ci. 105) dvinna½ vatth³na½ ekato vuttatt± idh±pi ekato vutta½, visu½ visu½ pana gahetabba½. Dhammeti ettha “kamme”ti seso, upasampannassa sammatassa saªghena dinnasammutikamma½ sace dhammakamma½ hot²ti attho. Adhammeti etth±pi eseva nayo.
1047-8. Bhikkhunoti sammatassa bhikkhuno. Asammatassa bhikkhussa avaººa½ bh±satoti yojan±. Yassa kassac²ti ettha “santike”ti seso, upasampannassa ca anupasampannassa ca yassa kassaci santiketi attho. Upasampannak±le sammata½ pacch± s±maºerabh±va½ upagata½ sandh±ya “sammatassa s±maºerass±”ti vutta½. Avaººa½ vadatoti yojan±.
1049. Karonta½ sammata½. Bhaºatoti ujjh±payato, kh²yato. Attho pana vuttanayova. Ujjh±panakh²yanakiriy±hi ±pajjanato kriya½. Yasm± ujjh±pana½, kh²yanañca mus±v±davaseneva pavatta½, tasm± “±dikammikassa an±patt²”ti p±cittiyaµµh±ne, dukkaµaµµh±ne ca imin± ca an±pattidassanattha½ vuttanti gahetabba½. Evañca katv± ujjh±pentassa, kh²yantassa ca ekakkhaºe dve dve ±pattiyo hont²ti ±panna½.

Ujjh±panakakath±vaººan±.

1050. Saªghassa mañc±dinti sambandho. “Saªghika½ mañca½ v± p²µha½ v± bhisi½ v± koccha½ v±”ti p±¼iya½ dassita½ saªghasantaka½ mañc±di½. Ettha ca mañco n±ma p±¼iya½ “catt±ro mañc± mas±rako bundik±baddho ku¼²rap±dako ±haccap±dako”ti (p±ci. 111) ca dassito catubbidho mañco. Tattha mas±rako n±ma mañcap±de vijjhitv± tattha aµanisikh±hi ±vuºitv± katamañco. So id±ni vattam±no vettamañco. Bundik±baddho n±ma aµanis²sesu bundikarantarato mañcap±de ¹a½s±petv± kato vettamañcapadaramañco daµµhabbo. Ku¼²rap±dako n±ma p±dabunde assakhur±di-±k±ra½ dassetv± kakkaµap±dehi viya vaªkap±dehi yojitamañco. ¾haccap±dako n±ma aµaniyo vijjhitv± aµanichidde p±das²se sikha½ katv± ta½ pavesetv± aµaniy± upari nikkhante p±dasikh±matthake tiriya½ vijjhitv± ±ºi½ pavesetv± katamañco.
P²µha½ n±ma evameva kata½ tann±makameva catubbidha½.
Bhisi n±ma “pañca bhisiyo uººabhisi co¼abhisi v±kabhisi tiºabhisi paººabhis²”ti gabbhavasena dassit± pañca bhisiyo. Tattha uºº± n±ma manussaloma½ µhapetv± avasesalom±ni. Co¼± n±ma pilotik±. V±ka½ n±ma makaciv±k±dika½. Tiºa½ n±ma dabbatiº±di. Paººa½ n±ma tam±lapaººa½ µhapetv± avasesapaººa½.