928. Pad±d²na½ vas± channa½ v±c±na½ upari dhamma½ desentass±ti yojan±. Desentass±ti padasodhamme vuttalakkhaŗapad±disar³p±hi chahi v±c±hi uttari dhamma½ desentassa. Pad±digaŗan±y±ti yath±vuttalakkhaŗapada-anupada-anvakkhara-anubyańjanagaŗan±ya. 929. Purisaviggahanti manussapurisavesa½. Ettha tiracch±nagat± n±ma vesanimm±n±rah± iddhimant± n±gasupaŗŗ±. 931. Vadatoti adhika½ dhamma½ bh±sato. 932. Itthir³panti manussitthivesa½. Tiracch±nagatitthiy±ti vuttasar³p±ya tiracch±nagatitthiy±. 933. Saya½ uµµh±ya nis²ditv± puna dhamma½ desentassa an±patti pak±sit±ti sambandho. M±tug±massa v± tath±ti ettha tath±ti imin± vuttappak±rassa gahitatt± uµµh±ya nisinnassa m±tug±massa puna dhamma½ desentassa an±patti pak±sit±ti vutta½ hoti. Uµµh±y±ti-±din± iriy±pathaparivattanadassanena n±n±-iriy±pathepi an±patti½ d²peti. 934. Ańńiss± puna ańńiss±ti ettha ±gat±gat±y±ti seso. Yath±ha aµµhakath±ya½ ańńassa m±tug±mass±ti ekiss± desetv± puna ±gat±gat±ya ańńiss±pi deset²ti eva½ ek±sane nisinno m±tug±masatasahassannampi deset²ti atthoti (p±ci. aµµha. 66). Avuttasamuccayatthena ca-saddena pańha½ puµµho kathet²ti (p±ci. 66) ida½ samuccinoti. D²ghanik±yo kimatthiyo bhanteti pańha½ pucchato m±tug±massa sabba½ d²ghanik±ya½ vadatopi an±patti. Yath±ha aµµhakath±ya½ pańha½ pucchati, pańha½ puµµho kathet²ti m±tug±mo d²ghanik±yo n±ma bhante kimattha½ d²pet²ti pucchati, eva½ pańha½ puµµho bhikkhu sabba½ cepi d²ghanik±ya½ katheti, an±patt²ti (p±ci. aµµha. 66). Ettha ca sabba½ cepi d²ghanik±ya½ kathet²ti y±va na niµµh±ti, t±va punadivasepi katheti. 935. Dhammassa desan±ya, vińńumanussapurisassa asannihitakaraŗena ca ±pajjitabbato kriy±kriya½.
Dhammadesan±kath±vaŗŗan±.
936. Mahaggata½ r³p±r³pajjh±na½. Paŗ²ta½ lokuttaradhamma½. Padh±nabh±va½ n²tanti paŗ²ta½. ¾rocentass±ti paµhama½ jh±na½ sam±pajj±m²ti-±din± (p±r±. 201) nayena catutthap±r±jike vuttanayena vadantassa. Parinibb±nak±le ca puµµhak±le ca bhikkhubhikkhun²na½ attan± laddhassa uttarimanussadhammassa ±rocetabbatt± µhapetv± bhikkhuni½ bhikkhunti vutta½. Ańńass±ti seso. Yath±ha aµµhakath±ya½ upasampannassa bh³ta½ ±rocet²ti uttarimanussadhammameva sandh±ya vutta½. Parinibb±nak±le, hi antar± v± atika¹¹hiyam±nena upasampannassa bh³ta½ ±rocetu½ vaµµat²ti (p±ci. aµµha. 77). Bh³teti ettha uttarimanussadhamme ±rociteti vattabba½, nimittatthe bhumma½, attano sant±ne imasmi½ attabh±ve siddha-uttarimanussadhammassa ±rocananimittanti attho. 937. No ce j±n±ti so vuttanti yassa ±roceti, so sace sutakkhaŗeyeva vuttanayeneva esa paµhamajjh±nassa l±bh²ti-±din± nayena vutta½ no j±n±ti. Pariy±yavacaneti yo te vih±re vasati, so paµhamassa jh±nassa l±bh²ti evam±dipariy±yavacane. Yassa uttarimanussadhamma½ ±roceti, so sace sutasamanantara½ esa eva½ vadat²ti vutta½ no j±n±ti, t±disassa ±rocentassa bhikkhuno hoti ±patti dukkaµanti sambandho. Assa bh³tassa pariy±yavacane ca bhikkhuno ±patti dukkaµa½ hot²ti yojan±. 938. Tath±r³pe k±raŗe sat²ti parassa k±raŗabh±va½ ńatv±pi paµipattiy± amoghabh±vadassanasamuttejanasampaha½san±dikarasaŖkh±te k±raŗe sati. Sabbass±p²ti upasampann±nupasampannassa sabbassa. S²l±dinti s²lasutapariyattiguŗa½. Vadatoti ettha bhikkhunoti pakaraŗato labbhati. 939. Tadasambhav±ti diµµhisampannassa umm±d±d²na½ asambhav±. Yath±ha aµµhakath±ya½ diµµhisampann±na½ umm±dassa v± cittakkhepassa v± abh±v±ti. Mah±paccariyampi hi vic±ritanti (p±ci. aµµha. 77). Ummattakapadassa avacane k±raŗa½ vadanteneva khittacitt±dipad±na½ avacane k±raŗańca upalakkhaŗato dassitamev±ti daµµhabba½. Ettha ca maggaphaladiµµhiy± samann±gat±na½ ariy±nameva hi ummattak±dibh±vo natthi. Jh±nal±bhino pana tasmi½ sati jh±n± parih±yanti, tasm± tesa½ abh³t±rocanapaccay± an±patti vattabb±, na bh³t±rocanapaccay±. 940. Imiss±pattiy± ańńatra jh±namagg±dil±bh²na½ ańńassa asambhav± kusal±by±kateheva dvicittanti vutta½. Idańca ukkaµµhaparicchedena ariyapuggaleyeva sandh±ya vutta½. Paŗŗatti½ aj±nant± pana jh±nal±bh² puthujjan± n±n±vatthumhi lobhavasena akusalacitten±pi na ±rocent²ti natthi, tasm± ticittanti vattabba½ siy±, tath±pi bahulena kusal±by±kat±nameva sambhavoti eva½ vuttanti daµµhabba½. Dvivedana½ sukhopekkh±vasena. Idańca sikkh±pada½ paŗŗatti-aj±nanavasena acittakasamuµµh±na½ hoti. Ariy± cettha paŗŗatti½ j±nant± v²tikkama½ na karonti, puthujjan± pana paŗŗatti½ j±nitv±pi v²tikkama½ karonti. Te ca satthuno ±ŗ±v²tikkamacetan±ya balava-akusalabh±vato jh±n± parih±yant²ti daµµhabba½.
Bh³t±rocanakath±vaŗŗan±.
941. Bhikkhuno duµµhulla½ ±patti½ bhikkhusammuti½ µhapetv± anupasampanne ±rocentassa bhikkhuno ±patt²ti yojan±. Duµµhulla½ ±pattinti saŖgh±diseso. Nanu ca duµµhull± n±ma ±patti catt±ri ca p±r±jik±ni terasa ca saŖgh±dises±ti (p±ci. 79) padabh±jane p±r±jikasaŖgh±dises± dassit±, kasm± idha saŖgh±disesova gahitoti? Vuccate p±r±jika½ duµµhullasaddatthadassanattha½ vutta½, idha pana saŖgh±disesoyeva bhagavat± adhippetoti aµµhakath±ya½ vic±ritameta½. Vuttańhi tattha p±r±jik±ni duµµhullasaddatthadassanattha½ vutt±ni, saŖgh±disesa½ pana idha adhippetanti (p±ci. aµµha. 78). Vakkhati ca idha saŖgh±dises±va, duµµhull±pattiyo mat±ti. Anupasampanneti bhikkhuńca bhikkhunińca µhapetv± avaseso anupasampannoti (p±ci. 80) padabh±jane niddiµµha-anupasampannassa ±rocentass±ti vutta½ hoti. Żhapetv± bhikkhusammutinti atthi bhikkhusammuti ±pattipariyant± na kulapariyant±ti-±din± (p±ci. 80) padabh±jane dassita½ abhiŗh±pattikassa bhikkhuno ±yati½ sa½varattha½ hirottappajananattha½ ±pattiyo v± up±sakakul±ni v± ubhayameva v± paricchinditv± v± aparicchinditv± v± ±pattiyo ±rocetu½ saŖghena saŖghamajjhe tikkhattu½ s±vetv± katasammuti½ µhapetv±ti vutta½ hoti. Yath±ha aµµhakath±ya½ abhiŗh±pattika½ bhikkhu½ disv± evamesa paresu hirottappen±pi ±yati½ sa½vara½ ±pajjissat²ti tassa bhikkhuno hitesit±ya tikkhattu½ apaloketv± saŖghena k±tabb±ti (p±ci. aµµha. 80). 942. Ghaµetv± vadantassev±ti evak±ro yath±µh±ne yojetabbo. Evak±rena byavacchinnamattha½ vakkhati vatthunti-±din±. Asuci½ mocetv±ti imin± vatthum±ha, saŖgh±disesanti imin± ±patti½. Vajjameva vajjat±. P±cittiy±patt²ti imass±ya½ pariy±yo. Aya½ asuci½ mocetv± saŖgh±disesa½ ±pannoti vatthun± saddhi½ ghaµetv± ±patti½ vadantassa vajjat± p±cittiy±patti hot²ti yojan±. 943. Suddhass±ti p±r±jikaman±pannassa. Vadanti vadanahetu, vatthun± saddhi½ saŖgh±disesassa kathanatoti attho. 944. Aduµµhull±y±ti saŖgh±disesato ańń±ya ±pattiy±. Duµµhullasańńinoti saŖgh±disesasańńino. Ses± ±pattiyopi v±ti saŖgh±disesa½ vin± sese cha¼±pattikkhandhe. 945. Tath±ti dukkaµa½ atidisati. Pańcadh± mata½ anupasampannassa duµµhulla½ ajjh±c±ra½ ±rocentassa tath± dukkaµanti yojan±. Anupasampannassa pańcadh± mata½ duµµhulla½ ajjh±c±ranti ca p±ŗ±tip±t±dipańcasikkh±padav²tikkam± gahit±. Keci pana sukkavissaµµhi-±dayo pańc±ti vadanti, ta½ na gahetabba½. P±ŗ±tip±t±d²ni hi daseva sikkh±pad±ni s±maŗer±na½ pańńatt±ni. Tesa½ pańńattesuyeva ca sikkh±padesu duµµhull±duµµhullavic±raŗ± k±tabb±, na ca sukkavissaµµhi-±d²ni visu½ tesa½ pańńatt±ni atth²ti. Atha bhikkhuno duµµhullasaŖkh±t±ni sukkavissaµµhi-±d²ni anupasampannassa ki½ n±ma hont²ti? Ajjh±c±ro n±ma hont²ti. Yath±ha aµµhakath±ya½ sukkavissaµµhi
pe
ajjh±c±ro n±m±ti vuttanti (p±ci. aµµha. 82). Imin±pi ceta½ siddha½ anupasampannassa sukkavissaµµhi-±di duµµhulla½ n±ma na hot²ti. Ajjh±c±ro n±m±ti hi vadanto anupasampannassa sukkavissaµµhi-±di kevala½ ajjh±c±ro n±ma hoti, na pana duµµhullo n±ma ajjh±c±roti d²peti. Ajjh±c±ro n±m±ti ca aµµhakath±ya½ vuttatt±, akattabbar³patt± ca anupasampannassa sukkavissaµµhi-±d²ni daŗ¹akammavatthupakkha½ bhajanti. T±ni ca ańńassa anupasampannassa avaŗŗak±mat±ya ±rocento bhikkhu dukkaµa½ ±pajjat²ti vadanti. Idha pana anupasampannaggahaŗena s±maŗeras±maŗerisikkham±n±na½ gahaŗa½ veditabba½. Aduµµhulla½ ajjh±c±ranti yojan±. Anupasampannass±ti ca ajjh±haritabb±ni. Anupasampannassa yath±vuttehi pańcasikkh±padehi ańńa½ vik±labhojan±di½ aduµµhulla½ ajjh±c±ra½ v±. Yath±ha anupasampannassa duµµhulla½ v± aduµµhulla½ v± ajjh±c±ranti-±di (p±ci. 82). 946. Kevala½ vatthu½ v± ±rocentass±ti aya½ sukkavissaµµhi½ ±pannoti-±din± nayena vatthumatta½ ±rocentassa. Kevala½ ±patti½ v± ±rocentass±ti aya½ p±r±jika½ ±panno, aya½ saŖgh±disesa½ ±pannoti-±din± nayena ±pattimatta½ ±rocentassa ca. Bhikkhusammutiy±ti ettha vatthun± ghaµetv± ±patti½ ±rocentass±ti gahetabba½. Tath±ti imin± an±patt²ti eta½ par±masati.
Duµµhull±rocanakath±vaŗŗan±.
948. Akappiya½ pathavinti padabh±jane dve pathaviyo j±t± ca pathav² aj±t± ca pathav²ti (p±ci. 86) uddisitv±
J±t± n±ma pathav² suddhapa½su suddhamattik± appap±s±ŗ± appasakkhar± appakathal± appamarumb± appav±lik± yebhuyyenapa½suk± yebhuyyenamattik±, ada¹¹h±pi vuccati j±t± pathav². Yopi pa½supuńjo v± mattik±puńjo v± atirekac±tum±sa½ ovaµµho, ayampi vuccati j±t± pathav²ti (p±ci. 86) ca,
Aj±t± n±ma pathav² suddhap±s±ŗ± suddhasakkhar± suddhakathal± suddhamarumb± suddhav±lik± appapa½su appamattik± yebhuyyenap±s±ŗ± yebhuyyenasakkhar± yebhuyyenakathal± yebhuyyenamarumb± yebhuyyenav±lik±, da¹¹h±pi vuccati aj±t± pathav². Yopi pa½supuńjo v± mattik±puńjo v± ³nac±tum±sa½ ovaµµho, ayampi vuccati aj±t± pathav²ti (p±ci. 86) ca
Niddiµµh±su dv²su pathav²su j±tapathavisaŖkh±ta½ akappiyapathavi½.
Ettha p±s±ŗ±d²na½ lakkhaŗa½ aµµhakath±ya½ muµµhippam±ŗato upari p±s±ŗ±ti veditabb±, muµµhippam±ŗ± sakkhar±. Kathal±ti kap±lakhaŗ¹±ni. Marumb±ti kaµasakkhar±. V±lik±ti v±luk±yev±ti vuttanayeneva veditabba½. Yebhuyyenapa½suk±d²na½ lakkhaŗa½ yebhuyyenapa½suk±ti t²su koµµh±sesu dve koµµh±s± pa½su, eko p±s±ŗ±d²su ańńataro koµµh±soti (p±ci. aµµha. 86) ca ada¹¹h±p²ti uddhanapattapacanakumbhak±r±v±p±divasena tath± tath± ada¹¹h±ti-±di aµµhakath±to ca veditabba½. Appapa½su-appamattik±ti dv²supi padesu niddesar³pena yebhuyyenap±s±ŗ±dipadapańcaka½ vutta½, tatth±pi attho yebhuyyenapa½supad±d²su vuttavipall±sena veditabbo. Yath±ha aµµhakath±ya½ tesa½yeva hi dvinna½ pabhedadassanametanti (p±ci. 86).