710. Ýhapetv± r³piyagg±hanti anantarasikkh±pade vakkham±nasar³pa½ suvaºº±dir³piya½ paµiggahetv± nissajjitv± desit±pattika½ puggala½ µhapetv±. Nissaµµhaparivattitanti ettha nissajjitv± ±pattiy± desit±ya “sace tattha ±gacchati ±r±miko v± up±sako v±”ti-±din± (p±r±. 584) padabh±jane vuttanayena tatth±gata½ kappiyak±raka½ “±vuso ima½ j±n±”ti vatv± “imin± ki½ ±hariyyat³”ti tena vutte “ima½ v± ima½ v± ±har±”ti avatv± “kappiya½ ±cikkhitabba½ sappi v± tela½ v± madhu v± ph±ºita½ v±”ti (p±r±. 584) vuttatt± bhikkh³na½ kappiyavatthumatte ±cikkhite tena nissaµµhavatthu½ parivattetv± ±haµa½ kappiyabhaº¹anti attho.
711. Attano pattabh±gamp²ti tath± ±haµe kappiyabhaº¹e saªghassa bh±jiyam±ne attano vassaggena attano pattakoµµh±sampi. Paµigg±hakabhikkhunoti r³piya½ paµiggahetv± ±pajjitv± nissajjitv± desit±pattikassa bhikkhuno na vaµµat²ti sambandho. Aññatoti attato aññasm± pabbajitamanuss±manussatiracch±nagatitthipuris±na½ aññatarato. Laddhanti tehi attan± laddhakoµµh±sato dinnavasenapi laddha½ ta½ vatthu½.
712. Ya½ kiñci paccayanti ta½ vatthu½ parivattetv± gahitesu cat³su paccayesu aññatarampi paccaya½. Antamaso pathavi½ khaºitv± upp±ditodakampi d±r³hi ±ditta-aggimpi telena jalitapad²pampi rukkhe v± gehe v± pakatich±yampi t±lapaººampi upabhogaparibhog±raha½ aññampi ya½ kiñc²ti aµµhakath±ya vuttanaya½ imin±va saªgahitanti gahetabba½. Yath±ha aµµhakath±ya½ “antamaso makkaµ±d²hi tato haritv± araññe µhapita½ v± tesa½ hatthato ga¼itv± tiracch±napariggahitampi pa½suk³lampi na vaµµatiyev±”ti-±di (p±r±. aµµha. 2.583-584), “r³piyapaµigg±hakassa pana kenaci pariy±yena tato uppannapaccayaparibhogo na vaµµat²”ti (p±r±. aµµha. 2.585) c±ti. Bhikkhunoti r³piyapaµigg±hakassa bhikkhussa.
713. Ajjh±r±me v±ti upari vakkham±nalakkhaºena paricchinne ajjh±r±me v±. Ta½ r³piya½, “patita½ disv±”ti seso. Ajjh±vasathepi v±ti vakkham±nalakkhaºe anto-±v±se ca. Nikkhipantass±ti “yassa bhavissati, so harissat²”ti vutte µh±ne tasmi½ vatthusmi½ gaºanañca upalakkhaºañca sallakkhetv± µhapentassa.
714. Tikap±cittiya½ vuttanti “r³piye r³piyasaññ², vematiko, ar³piyasaññ² r³piya½ paµiggaºh±ti, nissaggiya½ p±cittiyan”ti (p±r±. 586) bhagavat± p±cittiya½ vutta½. Dukkaµanti ettha “dvikadukkaµan”ti s±matthiy± labbhati.
715. Kriy±kriyanti gahaºena ±pajjanato kiriya½. Paµikkhepassa akaraºato akiriyanti.

R³piyapaµiggahaºakath±vaººan±.

716-7. Nissaggiyass±pi vatthunti “nissaggiyap±cittiyassa vatth³”ti paµhamasikkh±pade niddiµµhesu rajat±d²su cat³su aññatara½ vatthu½. Dukkaµassa ca vatthu½ v±ti paµhama½ dassitamutt±didukkaµavatth³su aññatara½ v±, ihobhayattha hetuphalasambandhe s±mivacana½. Kappiyassa ca vatthu½ v±ti yath±dassitesu eva muggam±s±dikappiyavatth³su aññatara½ v±, iha avayav±vayavisambandhe s±mivacana½. Avayav±vayav²na½ abhedepi bhed³pac±ravasena yath± “sil±puttakassa sar²ran”ti kappiyavatthunti vutta½ hoti “kappiyena vatthun±”ti vakkham±natt±. Id±nettha dukkaµavatthuno, kappiyavatthuno ca nissaggiyavatthun± parivattitatt± ±patti hot²ti gahetabba½. Nissaggiyavatthun± yo parivatteti, tassa ±patt²ti yojan±.
Dukkaµassa vatthun±, kappiyena ca vatthun± vatthu½ nissaggiyassa parivatteti, ±patt²ti yojan±. Idha ubhayatth±pi parivattitassa nissaggiyavatthutt± ±patti hoti. Eva½ t²supi µh±nesu “±patt²”ti s±maññavacanena nissaggiyap±cittiyameva vuttanti pakaraºato labbhati.
718. Dukkaµasseva vatthun± dukkaµassa ca vatthu½ v± parivatteti, dukkaµanti yojan±. “Vatthu½ v± kappiyass±”ti ida½ vuttanayameva, kappiyavatthunti vutta½ hoti. Imassa kappiyavatthunopi dukkaµavatthun± parivattitatt± dukkaµa½ hot²ti gahetabba½.
719. “Vatthun± kappiyass±”ti idampi vuttanayameva. Kappiyavatthun±pi parivattite dukkaµavatthuvasena dukkaµa½ hot²ti ±ha “tath±”ti.
720. “Tath±”ti imin± “vatthuno”ti ida½ ±ka¹¹hati. “Nissaggiyass±”ti imin± p±cittiyam±ha. Pubbanti paµhama½, pubbe vuttar³piyapaµiggahaºasikkh±padeti vutta½ hoti. Imin±ti r³piyasa½voh±rasikkh±padena. Parivattana½ v±ritanti sambandho.
721. R³piyanti ca saññiss±ti “r³piya½ n±ma satthuvaººo kah±paºo loham±sako d±rum±sako jatum±sako, ye voh±ra½ gacchant²”ti (p±r±. 589) padabh±jane vuttesu r³piyasaññitesu vatth³su “aññataran”ti saññissa. Ar³piyeti kharapatt±dimhi. Tena ar³piyena. “Cet±pentassa ar³piyan”ti padacchedo. “Ar³piye r³piyasaññ² r³piya½ cet±peti nissaggiya½ p±cittiyan”ti (p±r±. 591) vuttatt± r³piyaparivattane dukkaµassa abh±vato, p±cittiyassa ca sambhavato r³piya½ na gahetabba½. Ar³piye r³piya½ iti saññissa ca vimatissa ca ar³piya½ cet±pentassa tena dve dukkaµ±ni hont²ti yojan±.
722. Ar³piye ar³piyanti saññiss±ti ettha “ar³piya½ parivattentass±”ti seso. Pañcah²ti sahatthe karaºavacana½, “sahadhammikeh²”ti seso, pañcahi sahadhammikehi saddhinti attho. Vadatoti voharato, kayavikkaya½ karontass±ti attho. Bhikkhubhikkhunis±maºeras±maºerisikkham±n±saªkh±tehi pañcahi sahadhammikehi ar³piya½ parivattentassa an±patt²ti attho.
723. Sa½voh±rena samuµµh±nato kriyasamuµµh±na½.

R³piyasa½voh±rakath±vaººan±.

724. Kappiya½ n±ma “c²varapiº¹ap±tasen±sanagil±napaccayabhesajjaparikkh±r±, antamaso cuººapiº¹opi dantakaµµhampi dasikasuttamp²”ti padabh±jane vutt±ni kappiyavatth³ni. Yath±ha aµµhakath±ya½ “c²var±d²na½ kappiyabhaº¹±na½ vasena anekavidhan”ti. Kappiyenev±ti teneva kappiyena vatthun±. “Kayavikkaya½ sam±pajjeyy±ti ‘imin± ima½ dehi, imin± ima½ ±hara, imin± ima½ parivattehi, imin± ima½ cet±peh²’ti ajjh±carat²”ti (p±r±. 595) vacanato “parivattayato”ti imassa “kayavikkaya½ sam±pajjato”ti pariy±yo.
Tattha aññassa hatthato kappiyavatthun± parivattetv± gahaºa½ kayo n±ma. Attano hatthato kappiyavatthu½ parivattetv± d±na½ vikkayo. Yath±ha aµµhakath±ya½ “imin± ima½ deh²’ti-±din± hi nayena parassa kappiyabhaº¹a½ gaºhanto kaya½ sam±pajjati, attano kappiya½ dento vikkayan”ti. “Ýhapetv± sahadhammike”ti vuttatt± parivattayatoti ettha aññehi saddhinti labbhati. Ettha aññe n±ma gihino itthipuris±, s±sanato b±hir± pabbajit± ca. Tasm± aya½ kayavikkayo antamaso m±t±pit³hipi na k±tabboyeva. Yath±ha aµµhakath±ya½ “ayañhi kayavikkayo µhapetv± pañca sahadhammike avasesehi gihipabbajitehi antamaso m±t±pit³hipi saddhi½ na vaµµat²”ti (p±r±. aµµha. 2.595).
725. Akappiyassa vatthuss±ti imasmi½ sikkh±pade vuttac²var±dikappiyavatthuto aññassa nissaggiyadukkaµavatthussa. Tenev±ti akappiyavatthun±yeva. “Kappiyassa c±”ti p±µhaseso, teneva akappiyena vatthun± kappiyassa vatthussa parivattanañc±ti yojan±. Evañhi p±µhasese akate akappiyena vatthun± kappiyassa parivattana½ kayavikkaye saªgahetabba½ siy±, ta½ na yujjati tassa r³piyasa½voh±reyeva saªgahitatt±, idha ca “kappiyavatthusseva kappiyavatthun± parivattana½ kayavikkayo”ti niyamitatt±. Niddiµµhanti “akappiyabhaº¹aparivattanañhi kayavikkayasaªgaha½ na gacchat²”ti (p±r±. aµµha. 2.594) aµµhakath±ya½ niddiµµhanti attho.
726. Tasm±ti yasm± aññatra sahadhammikehi kappiyavatthuss±pi kayavikkayo na vaµµati, akappiyassa, kappiyassa ca vatthuno akappiyeneva vatthun± parivattanañca r³piyasa½voh±re saªgahitatt± kayavikkayasaªgaha½ na gacchati, tasm±.
729. Ida½ n±m±ti odan±dikappiyavatthumeva ±ha.
730-1. “Gahetv±”ti-±dig±th±ya vatthulakkhaºassa ud±haraºa½ dassetv±va ±pattibheda½ dassetum±ha “vigh±s±dan”ti-±di. Challinti rukkhataca½. Vallinti lata½. Kaµµhanti indhanad±ru½. D±runti gehasambh±r±did±ru½. Vipall±sen±pi vattabba½ “valli½ v± pana challi½ v±, d±ru½ v± kaµµhameva v±”ti. Vatth³nanti tath± vatv± ±har±pit±na½ challi-±divatth³na½. Kayavikkaye ±pattiyo hont²ti yojan±, nissaggiyap±cittiy±pattiyo hont²ti vutta½ hoti.
732. “Iti ev±”ti padacchedo, “pivitv±”ti-±din± nayena pubbak±le vihitapaccayanta½ akatv± vuttanayenev±ti attho.
733. Bh³miy± limpaneti yojan±ya½ pana sen±sanabh³miya½ paribhaº¹akaraºak±¼ak±divaººakaraºavasena lepane. Vatthudhovaneti c²var±divatth³na½ dhovane. Etth±ti tesu vuttappak±resu. Etesa½ gahaºassa upalakkhaºatt± evar³pesu aññesu µh±nesu.
734. Ayanti bh³misodhan±divasena ±pann± p±cittiy±patti.
735. Ýhapetv± bhaº¹as±mikanti ettha byatirekavasena aññassa kappiyak±rass±ti labbhati.
736. Bh±sato an±patt²ti yojan±. Sesamettha utt±nameva.

Kayavikkayakath±vaººan±.

Kosiyavaggo dutiyo.

737. Kappiy± patt± mattik±yomay± j±tito duveti yojan±. Vaºº±ti pam±º±ni. Yath±ha aµµhakath±ya½ “tayo pattassa vaºº±ti t²ºi pattassa pam±º±n²”ti (p±r±. aµµha. 2.602). Ten±ha “ukkaµµho majjhimomako”ti.
738. Dvinna½ taº¹ulan±¼²nanti sukoµµit±na½ akhaº¹±na½ pur±ºas±litaº¹ul±na½ dve n±¼iyo gahetabb±. Yath±ha aµµhakath±ya½ “anupahatapur±ºas±litaº¹ul±na½ sukoµµitaparisuddh±nan”ti (p±r±. aµµha. 2.602). Bhattanti avass±vita½ anuttaº¹ula½ akilinna½ apiº¹ita½ suvisada½ kundamakular±sisadisa½ supakkodanameva gahetabba½. Yath±ha aµµhakath±ya½ “anuttaº¹ula½ akilinna½ apiº¹ita½ suvisada½ kundamakular±sisadisa½ avass±vitodanan”ti (p±r±. aµµha. 2.602). Magadhan±¼iy±ti magadharaµµhe n±¼iy±, s± n±¼i til±na½ aµµhapasat±ni gaºh±ti. Ten±hu por±º±–
“Kh±ridasadvaya½ v±ho, kh±r² doºaµµhakadvaya½;
dvi-aµµhan±¼iyo doºo, n±¼ek± pasataµµhaka½;
lakkha½ til±na½ pasata½, eta½ vutta½ pam±ºato”ti.
“Magadhan±¼i n±ma a¹¹haterasapal± hot²”ti (p±r±. aµµha. 2.602) andhakaµµhakath±ya½ vutta½. Tabbaººan±ya “a¹¹haterasapal±ni m±sehi gahetabb±n²”ti vutta½. Keci pan±hu–
“Catuppasatik± muµµhi, palañceta½ catugguºa½;
ku¹uvappasatañceva, catt±ri ceva n±¼i tu.