Apattac²vara½ upasamp±dent²ti kammav±c±cariyo “paripuººassa pattac²varan”tisaññ±ya, kevala½ atthasampatti½ anapekkhitv± santapadan²h±rena v± “paripuººassa pattac²varan”tikammav±ca½ s±veti. Yath± etarahi matavippavuttam±t±pitikopi “anuññ±tosi m±t±pit³h²”tipuµµho “±ma bhante”ti vadati, ki½ bahun±? Aya½ panettha s±ro– “tasmi½ samayecatt±ri kamm±ni pañcah±k±rehi vipajjant²”ti lakkhaºassa na t±va paññattatt± anupajjh±yak±di½upasamp±denti. Vajjan²yapuggal±na½ avuttatt± paº¹akupajjh±y±di½ upasamp±denti, terasantar±yapucch±yaadassanatt± apattac²varaka½ upasamp±denti, “anuj±n±mi bhikkhave ñatticatutthena kammenaupasamp±detun”ti (mah±va. 69) eva½ sabbapaµhama½ anuññ±t±ya kammav±c±ya “paripuººassapattac²varan”ti avacanamettha s±dhakanti veditabba½. Tañhi vacana½ anukkamen±nuññ±tanti.Ida½ t±va sabbath± hotu, “m³ga½ pabb±jenti badhira½ pabb±jent²”ti ida½ katha½ sambhavitumarahati±dito paµµh±ya “anuj±n±mi bhikkhave imehi t²hi saraºagamanehi pabbajjan”ti-±din±anuññ±tatt±ti? Vuccate– “evañca pana, bhikkhave, pabb±jetabboti, eva½ vadeh²tivattabbo…pe… tatiyampi saªgha½ saraºa½ gacch±m²”ti ettha “eva½ vadeh²ti vattabbo”tiimassa vacanassa micch± attha½ gahetv± m³ga½ pabb±jesu½. “Eva½ vadeh²”ti ta½ pabbajj±pekkha½±º±petv± saya½ upajjh±yena vattabbo “tatiyampi saªgha½ saraºa½ gacch±m²”ti, so pabbajj±pekkh±tath± ±ºatto upajjh±yavacanassa anu anu vadatu v± m± v±, tattha tattha bhagav± “k±yenaviññ±peti, v±c±ya viññ±peti, k±yena v±c±ya viññ±peti, gahito hoti upajjh±yo.Dinno hoti chando, dinn± hoti p±risuddhi, dinn± hoti pav±raº±”ti vadati Tadanum±nena v± k±yena tena pabbajj±pekkhena viññatta½ hoti saraºagamanantiv± lokepi k±yena viññ±pento eva½ vadat²ti vuccati, ta½ pariy±ya½ gahetv± m³ga½pabb±jent²ti veditabba½. Por±ºagaºµhipade “m³ga½ katha½ pabb±jent²ti puccha½katv± tassa k±yapas±dasambhavato k±yena pah±ra½ datv± hatthamudd±ya viññ±petv± pabb±jesun”tivutta½. Ki½ bahun±?Aya½ panettha s±ro– yath± pubbe pabbajj±dhik±re vattam±ne pabbajj±bhil±pa½ upacchinditv±“paº¹ako, bhikkhave, anupasampanno na upasamp±detabbo”ti-±din± (mah±va. 109)nayena upasampadavaseneva abhil±po kato. Theyyasa½v±sakapade asambhavato kiñc±pi sona kato, pabbajj±va tattha kat±, sabbattha pana upasampad±bhil±pena adhippet± tadanubh±vatoupasampad±ya, pabbajj±ya v±rit±ya upasampad± v±rit± hot²ti katv±, tath± idha upasampad±dhik±revattam±ne upasampad±bhil±pa½ upacchinditv± upasampadameva sandh±ya pabbajj±bhil±po katotiveditabbo. K±ma½ so na kattabbo, m³gapade asambhavato tassa vasena ±dito paµµh±yaupasampad±bhil±pova kattabbo viya dissati, tath±pi tasseva m³gapadassa vasena ±ditopaµµh±ya pabbajj±bhil±pova kato micch±gahaºaniv±raºattha½. Katha½? “M³go, bhikkhave, apattoos±raºa½, tañce saªgho os±reti, sos±rito”ti (mah±va. 396) vacanato hi m³goupasampanno hot²ti siddha½, so kevala½ upasampannova hoti, na pana pabbajito tassa pabbajj±yaasambhavatoti micch±g±ho hoti, ta½ parivajj±petv± yo upasampanno, so pabbajitova hoti.Pabbajito pana atthi koci upasampanno, atthi koci anupasampannotiima½ samm±g±ha½ upp±deti bhagav±ti veditabba½.Apica tesa½ hatthacchinn±d²na½ pabbajit±na½ supabbajitabh±vad²panattha½, pabbajj±bh±vasaªk±niv±raºatthañcetthapabbajj±bhil±po kato. Katha½? “Na, bhikkhave, hatthacchinno pabb±jetabbo”ti-±din±(mah±va. 119) paµikkhepena, “pabbajit± supabbajit±”ti vuttaµµh±n±bh±vena ca tesa½pabbajj±bh±vasaªk± bhaveyya, yath± pasaªk± bhave, tath± pasaªka½ µhapeyya. Khandhake upasampada½ sandh±ya“hatthacchinno, bhikkhave, apatto os±raºa½, tañce saªgho os±reti, sos±rito”ti-±din±(mah±va. 396) nayena bhagav± niv±reti. Teneva nayena pabbajit± panete sabbepi supabbajit±ev±ti d²peti. Aññath± sabbepete upasampann±va honti, na pabbajit±ti ayamaniµµhappasaªgo±pajjati. Katha½? “Hatthacchinno, bhikkhave, na pabb±jetabbo, pabbajito n±setabbo”tiv± “na, bhikkhave, hatthacchinno pabb±jetabbo, yo pabb±jeyya, ±patti dukkaµassa,so ca apabbajito”ti (mah±va. 119) v± tantiy± µhapit±ya campeyyakkhandhake “sos±rito”tivuttatt± kevala½ “ime hatthacchinn±dayo upasampann±va honti, na pabbajit±”ti v±“upasampann±pi ce pabbajit±, n±setabb±”ti v± aniµµhakoµµh±so ±pajjat²ti adhipp±yo.Ida½ panettha vic±retabba½– “so ca apabbajito”ti vacan±bh±vato m³gassa pabbajj±siddhipasaªgatopabbajj±pi ekatosuddhiy± hot²ti ayamaniµµhakoµµh±so katha½ n±pajjat²ti? Pabbajj±bhil±penaupasampad± idh±dhippet±ti samm±g±hena n±pajjat²ti, aññath± yath±byañjana½ atthe gahiteyath±paññattadukkaµ±bh±vasaªkh±to aparo aniµµhakoµµh±so ±pajjati. Katha½? “Na, bhikkhave,m³go pabb±jetabbo, yo pabb±jeyya, ±patti dukkaµass±”ti vuttadukkaµa½pabbajj±pariyos±ne hoti, na tass±vippakat±ya. Pubbapayogadukkaµameva hi paµhama½±pajjati, tasm± m³gassa pabbajj±pariyos±nasseva abh±vato imassa dukkaµassa ok±soca na sabbak±la½ sambhaveyya, upasampad±vasena pana atthe gahite sambhavati kammanibbattito.Teneva p±¼iya½ “na, bhikkhave, paº¹ako upasamp±detabbo, yo upasamp±deyya, ±pattidukkaµass±”ti dukkaµa½ na paññatta½. Apaññattatt± pubbapayogadukkaµameva cetthasambhavati, netara½. Ett±vat± siddhameta½ pabbajj±bhil±pena upasampad±va tattha adhippet±,na pabbajj±ti. Etth±ha s±maºerapabbajj± na k±yapayogato hot²ti katha½ paññ±yat²ti?Vuccate– k±yena viññ±pet²ti-±dittik± dassanatoti ±gato.“Gottenapi anuss±vetun”ti (mah±va. 122) vacanato yena voh±rena voharati, tenavaµµat²ti siddha½, tasm± “ko n±mo te upajjh±yo”ti puµµhenapi gottameva n±ma½katv± vattabbanti siddha½ hoti, tasm± catubbidhesu n±mesu yena kenaci n±mena anuss±van±k±tabb±ti vadanti. Ekassa bah³ni n±m±ni honti, tattha eka½ n±ma½ ñattiy±, eka½anuss±van±ya k±tu½ na vaµµati, atthato byañjanato ca abhinn±hi anuss±van±hi bhavitabbanti.Kiñc±pi “itthann±mo itthann±massa ±yasmato”ti p±¼iya½ “±yasmato”ti pada½pacch± vutta½, kammav±c±p±¼iya½ pana “aya½ buddharakkhito ±yasmato dhammarakkhitass±”tipaµhama½ likhanti, ta½ uppaµip±µiy± vuttanti na paccetabba½. P±¼iyañhi “itthann±moitthann±mass±”ti atthamatta½ dassita½, tasm± p±¼iya½ avuttopi “aya½ buddharakkhito±yasmato dhammarakkhitass±”ti kammav±c±p±¼iya½ payogo dassito. “Na me iµµho ito pubbe icc±yasm± s±riputto”ti ca “±yasm± s±riputto atthakusalo”tica paµhama½ “±yasm±”ti payogassa dassanatoti vadanti. Katthaci “±yasmato buddharakkhitass±”tivatv± katthaci kevala½ “buddharakkhitass±”ti s±veti, s±vana½ h±pet²ti na vuccatin±massa ah±pitatt±ti eke. Sace katthaci “±yasmato buddharakkhitass±”ti vatv±katthaci “buddharakkhitass±yasmato”ti s±veti, p±µh±nur³patt± khettameva otiººantipieke. Byañjanabhedappasaªgato anuss±van±na½ ta½ na vaµµat²ti vadanti. Sace pana sabbaµµh±nepiekeneva pak±rena vadati, vaµµati.Ek±nuss±vaneti ettha ekato anuss±vana½ etesanti ek±nuss±van±ti asam±n±dhikaraºavisayob±hiratthasam±soti daµµhabba½. Tenev±ha “dve ekato anuss±vane”ti. Tattha ekatotiekakkhaºeti attho, vibhatti-alopena c±ya½ niddeso. Purimanayeneva ekato anuss±vanek±tunti “ekena ekassa, aññena itarass±”ti-±din± pubbe vuttanayena dv²hi v±t²hi v± ±cariyehi ekena v± ekato anuss±vane k±tu½. Vajj±vajja½ upanijjh±yat²tiupajjh±ti imin± upajjh±yasaddasam±nattho upajjh±saddop²ti attha½ dasset²ti s±ratthad²paniya½(s±rattha. µ². mah±vagga 3.123).Gotten±p²ti “±yasmato pippalissa upasampad±pekkho”ti eva½ n±ma½ avatv± gottan±menap²tiattho, tena “ko n±mo te upajjh±yo”ti puµµhena gottan±mena “±yasm± kassapo”tivattabbanti siddha½ hoti. Tasm± aññampi ya½ kiñci tassa n±ma½ pasiddha½, tasmi½ v±khaºe sukhaggahaºattha½ n±ma½ paññ±pita½, ta½ sabba½ gahetv±pi anuss±van± k±tabb±.Yath± upajjh±yassa, eva½ upasampad±pekkhass±pi gott±din±mena taªkhaºikan±menaca anuss±vana½ k±tu½ vaµµati, tasmimpi khaºe “aya½ tisso”ti v± “n±go”tiv± n±ma½ karontehi anus±sakasammutito paµhamameva k±tabba½. Eva½ akatv±pi antar±yikadhamm±nus±sanapucchanak±lesu“kinn±mosi, aha½ bhante n±go n±ma, ko n±mo te upajjh±yo, upajjh±yo me bhantetisso n±m±”ti-±din± viññ±pentena ubhinnampi citte “mameta½ n±man”ti yath±sañña½ uppajjati, eva½ viññ±petabba½. Sace pana tasmi½ khaºe pakatin±mena vatv± pacch±“tisso n±m±”ti apubban±mena anuss±veti, na vaµµati.Tattha ca kiñc±pi upajjh±yasseva n±ma½ aggahetv± yena kenaci n±mena “tissassa upasampad±pekkho”ti-±din±pipuggale par±maµµhe kamma½ sukatameva hoti anupajjh±yak±d²na½ upasampad±kamma½ viya upajjh±yassa abh±vepi abhabbattepi kammav±c±ya puggale par±maµµhe kammassa sijjhanato. Upasampad±pekkhassapana yath±saka½ n±ma½ vin± aññena n±mena anuss±vite kamma½ kuppati, so anupasampannovahoti. Tattha µhito añño anupasampanno viya gahitan±massa vatthupuggalassa tattha abh±v±,etassa ca n±massa anuss±van±ya avuttatt±. Tasm± upasampad±pekkhassa pakatin±ma½ parivattetv±apubbena n±g±din±mena anuss±vituk±mena paµikacceva “tva½ n±go”ti-±din±viññ±petv± anus±sana-antar±yikadhamm±pucchanakkhaºesupi tassa ca saªghassa ca yath± p±kaµa½hoti, tath± pak±setv±va n±g±din±mena anuss±vetabba½. Ekassa bah³ni n±m±ni honti,tesu eka½ gahetu½ vaµµati.Ya½ pana upasampad±pekkha-upajjh±y±na½ ekattha gahita½ n±ma½ tadeva ñattiy±, sabbattha anuss±van±suca gahetabba½. Gahitato hi aññasmi½ gahite byañjana½ bhinna½ n±ma hoti, kamma½ ipajjati. Atthato hi byañjanato ca abhinn± eva ñatti anuss±van± ca vaµµanti. Upajjh±yan±massapana purato “±yasmato tissass±”ti-±din± ±yasmantapada½ sabbattha yojetv±pi anuss±veti.Tath± ayojitepi doso natthi.P±¼iya½ (mah±va. 126) pana kiñc±pi “itthann±massa ±yasmato”ti pacchato “±yasmato”tipada½ vutta½, tath±pi “±yasm± s±riputto atthakusalo”ti-±din± n±massa purato‘±yasmantapada’yogassa dassanato puratova payogo yuttataro, tañca ekattha yojetv± aññatthaayojitepi ekattha purato yojetv± aññattha pacchato yojanepi s±van±ya h±pana½ n±ma nahoti n±massa ah±pitatt±. Teneva p±¼iyampi “itthann±massa ±yasmato”ti ekatthayojetv± “itthann±mena upajjh±yen±”ti-±d²su “±yasmato”ti na yojitanti vadanti.Tañca kiñc±pi eva½, tath±pi sabbaµµh±nepi ekeneva pak±rena yojetv± eva v± ayojetv±v± anuss±vana½ pasatthataranti gahetabba½.Ekato saheva ekasmi½ khaºe anuss±vana½ etesanti ek±nuss±van±, upasampad±pekkh±, eteek±nuss±vane k±tu½. Ten±ha “ekato-anus±vane”ti. Idañca eka½ pada½vibhatti-alopena daµµhabba½. Ekena v±ti dvinnampi ekasmi½ khaºe ek±ya eva kammav±c±yaanuss±vane ekena ±cariyen±ti attho. “Aya½ buddharakkhito ca aya½ dhammarakkhito ca ±yasmato saªgharakkhitassa upasampad±pekkho”ti-±din± nayena ekena ±cariyena dvinnamekasmi½khaºe anuss±vananayo daµµhabbo, imin±va nayena tiººampi ekena ±cariyena ekakkhaºe anuss±vana½veditabba½.