12. R³piy±dipaµiggahaŗavinicchayakath±
59. Eva½ kayavikkayasam±pattivinicchaya½ kathetv± id±ni r³piy±dipaµiggahaŗavinicchaya½kathento r³piy±dipaµiggahoti-±dim±ha. Tattha sańń±ŗatth±ya kata½ r³pa½ etthaatth²ti r³piya½, ya½ kińci voh±r³paga½ dhana½. Tena vutta½ samantap±s±dik±ya½(p±r±. aµµha. 2.583-584) idha pana ya½ kińci voh±ragaman²ya½ kah±paŗ±di adhippetanti.Paµhama½ ±d²yat²ti-±di, ki½ ta½? R³piya½, r³piya½ ±di yesa½ teti r³piy±dayo,d±sid±sakhettavatthu-±dayo, paµiggahaŗa½ paµiggaho, sampaµicchananti attho. R³piy±d²na½paµiggaho r³piy±dipaµiggaho. J±tasamaye uppanna½ r³pameva r³pa½ assa bhavati, na vik±ram±pajjat²tij±tar³pa½, suvaŗŗa½. Dhavalasabh±vat±ya sattehi rańjiyateti rajata½, sajjhu. J±tar³penakato m±sako j±tar³pam±sako. Rajatena kato m±sako rajatam±sakoti ida½ catubbidhamevanissaggiyavatthu hoti, na loham±sak±dayoti ±ha tambaloh±d²hi
pe
saŖgahitoti.Tambaloh±d²h²ti ±di-saddena ka½salohavaµµalohatipus²s±d²hi katopi loham±sakoyev±tidasseti. Ki½ idameva nissaggiyavatthu hoti, ud±hu mutt±dayop²ti ±ha mutt±
pe
dukkaµavatth³ti. Imesa½ dvinna½ vatth³na½ ko visesoti ±ha tattha nissaggiyavatthu½
pe
dukkaµamev±ti. Tattha nissaggiyavatthu attano atth±ya nissaggiya½ p±cittiya½,ses±na½ atth±ya dukkaµa½, dukkaµavatthu sabbesa½ atth±ya dukkaµamev±ti yojan±.Id±ni tesu vatth³su kappiy±kappiyavinicchaya½ vitth±rato dassetu½ ±ha tatr±ya½vinicchayoti. Tattha sampaµicchitu½ na vaµµati, kasm±? Ida½ saŖghassa damm²tiakappiyavoh±rena dinnatt±. Datv± pakkamati, vaµµati, kasm±? SaŖghassa hatthe adatv±va¹¹hak²-±d²na½ hatthe dinnatt±. Evampi vaµµati gih²na½ hatthe µhapitatt±. Paµikkhipitu½na vaµµati saŖghagaŗapuggal±na½ an±masitatt±. Na vaµµat²ti paµikkhipitabba½ tumhegahetv± µhapeth±ti vuttatt±. Paµiggahaŗepi paribhogepi ±patt²tisaŖghassa damm²ti vuttatt± paµiggahaŗe p±cittiya½, paribhoge dukkaµa½. Svevas±pattikoti dukkaµ±patti½ sandh±ya vadati. Vadati, vaµµati tumhe paccayeparibhuńjath±ti kappiyavoh±rena vuttatt±. C²varatth±ya dinna½ c²vareyeva upanetabba½,kasm±? Yath± d±yak± vadanti, tath± paµipajjitabbatt±. Sen±sanapaccayassa itarapaccayattayatovisesa½ dassento sen±sanatth±y±ti-±dim±ha. Imin± avissajjiya-avebhaŖgiyabh±va½dasseti. Eva½ santepi ±pad±su kattabbavidhi½ dassento sace pan±ti-±dim±ha. 60. Eva½ nissaggiyavatth³su kattabbavidhi½ dassetv± id±ni dukkaµavatth³su kattabbavidhi½dassento sace koci mayhanty±dim±ha. Ettha pana paµiggahaŗepi paribhogepi±patt²ti dukkaµameva sandh±ya vutta½. Ta¼±kassapi khettasaŖgahitatt± tassa paµiggahaŗepi±patti vutt±. Catt±ro paccaye paribhuńjath±ti det²ti ettha bhikkhusaŖghassa catt±ropaccaye paribhuńjitu½ ta¼±ka½ damm²ti v± catupaccayaparibhogattha½ ta¼±ka½ damm²tiv± vadati, vaµµatiyeva. Ito ta¼±kato uppanne paccaye damm²ti vutte pana vattabbamevanatth²ti s±ratthad²paniya½ (s±rattha. µ². 2.537-539) vutta½. Vimativinodaniyampi(vi. vi. µ². 1.538-539) tatheva vatv± idańca saŖghassa d²yam±nańńeva sandh±ya vutta½,puggalassa pana evampi dinna½ ta¼±kakhett±di na vaµµati. Suddhacittassa pana udakaparibhogattha½k³papokkharaŗi-±dayo vaµµanti. SaŖghassa ta¼±ka½ atthi, ta½ kathanti hi ±din± sabbatthasaŖghavaseneva vuttanti vutta½. Hatthe bhavissat²ti vase bhavissati.Kappiyak±raka½ µhapeth±ti vutteti s±m²civasena vutta½, avuttepi µhapentassa na dosoatthi. Ten±ha udaka½ v±retu½ labbhat²ti. Yasm± parasantaka½bhikkh³na½ n±setu½ na vaµµati, tasm± na sassak±leti vutta½. Sassak±lepit±setv± muńcitu½ vaµµati, amuńcato pana bhaŗ¹adeyya½. Janapadassa s±mikoti imin±vayo ta½ janapada½ vic±reti, tenapi acchinditv± dinna½ vaµµatiyev±ti vadanti. Punadet²ti acchinditv± puna deti, evampi vaµµat²ti sambandho. Imin± yena kenaciissarena pariccattamida½ bhikkh³hi ass±mikanti sańń±ya attano gahetv± dinna½vaµµat²ti dasseti. Udakav±hakanti udakam±tika½. Kappiyavoh±repi vinicchaya½vakkh±m²ti p±µhaseso. Udakavasen±ti udakaparibhogattha½. Suddhacitt±nanti udakaparibhogatthameva.Ida½ sahatthena ca akappiyavoh±rena ca karonte sandh±ya vutta½. Sassasamp±danatthantieva½ asuddhacitt±nampi pana saya½ akatv± kappiyavoh±rena ±ŗ±petu½ vaµµati eva.Kappiyak±raka½ µhapetu½ na vaµµat²ti ida½ sahatth±din± katata¼±katt± ass±ruppantivutta½. Żhapentassa pana ta½ paccaya½ paribhuńjantassa v± saŖghassa ±patti na pańń±yati,aµµhakath±pam±ŗena v± ettha ±patti gahetabb±. Alajjin± k±r±pite vattabbameva natth²ti±ha lajjibhikkhun±ti, mattikuddharaŗ±d²su k±r±pites³ti adhipp±yo. 61. Navasasseti akatapubbe ked±re. Kah±paŗeti imin± dhańńuµµh±pane tassevaakappiyanti dasseti. Aparicchinnabh±geti ettake bh³mibh±ge ettako bh±go d±tabbotieva½ aparicchinnabh±ge. Dhańńuµµh±pane kasati, payogepi dukkaµameva, na kah±paŗuµµh±paneviya. Kasatha vapath±ti vacanena sabbesampi akappiya½ siy±ti ±ha avatv±ti.Ettako n±ma bh±goti ettha ettako kah±paŗoti idampi sandh±ya vadati. Tath±vuttepihi tad± kah±paŗ±na½ avijjam±natt± ±yati½ uppajjam±na½ ańńesa½ vaµµati va. Ten±ha tasseva ta½ akappiyanti. Tassa pana sabbapayogesu paribhoge cadukkaµa½. Keci pana dhańńaparibhoge eva ±patti, na pubbabh±geti vadanti, ta½na yutta½, yena minanarakkhaŗ±din± payogena pacch± dhańńaparibhoge ±patti hoti tassapayogassa karaŗe an±pattiy± ayuttatt±. Pariy±yakath±ya pana sabbattha an±patti. Tenevaettakehi v²h²hi idańcidańca ±harath±ti niyamavacane akappiya½ vutta½.Kah±paŗavic±raŗepi eseva nayo. Vatthu ca evar³pa½ n±ma sa½vijjati, kappiyak±rakonatth²ti vattabbanti-±divacanańcettha s±dhaka½. Rajjuy± v± daŗ¹ena v±ti ettha p±dehipiminitu½ na vaµµat²ti vadanti. Khale v± µhatv± rakkhat²ti ettha pana thenetv± gaŗhantedisv± m± gaŗhath±ti niv±rento rakkhati n±ma, sace pana avic±retv± kevala½tuŗh²bh³tova rakkhaŗatth±ya olokento tiµµhati, vaµµati. Sacepi tasmi½ tuŗh²bh³tecorik±ya haranti, maya½ bhikkhusaŖghassa ±rocess±m±ti eva½ vattumpi vaµµat²tivadanti. N²har±peti paµis±met²ti etth±pi sace pariy±yena vadati, vaµµat²tivadanti. Apubbassa anupp±ditatt± ańńesa½ vaµµat²ti ±ha tasseveta½ akappiyanti.Sabbesa½ akappiya½, kasm±? Kah±paŗ±na½ vic±ritatt±ti ettha s±ratthad²paniya½ (s±rattha.µ². 2.537-539) eva½ vic±raŗ± kat± nanu ca dubbic±ritamattena tasseveta½ akappiya½,na sabbesa½ r³piyasa½voh±re catutthapatto viya. Vuttańhi tattha (p±r±. aµµha. 2.589)yo pana r³piya½ asampaµicchitv± therassa patta½ kiŗitv± deh²ti pahitakappiyak±rakenasaddhi½ kamm±rakula½ gantv± patta½ disv± ime kah±paŗe gahetv± ima½ deh²ti kah±paŗe d±petv± gahito, aya½ patto etasseva bhikkhuno na vaµµati dubbic±ritatt± ańńesa½ pana vaµµati m³lassa asampaµicchitatt±ti, tasm± ya½ te ±haranti, sabbesa½akappiya½. Kasm±? Kah±paŗ±na½ vic±ritatt±ti ida½ kasm± vuttanti?Ettha keci vadanti kah±paŗe s±diyitv± vic±rita½ sandh±ya eva½ vuttanti,saŖghikatt± ca nissajjitu½ na sakk±, tasm± sabbesa½ na kappat²ti tesa½ adhipp±yo.Keci pana as±diyitv±pi kah±paŗ±na½ vic±ritatt± r³piyasa½voh±ro kato hoti,saŖghikatt± ca nissajjitu½ na sakk±, tasm± sabbesa½ na kappat²ti vadanti. Gaŗµhipadesupana t²supi ida½ vutta½ catutthapatto gihisantak±na½yeva kah±paŗ±na½ vic±ritatt±ańńesa½ kappati, idha pana saŖghik±na½ vic±ritatt± sabbesa½ na kappat²ti. Sabbesampiv±do tena tena pariy±yena yuttoyev±ti. 62. Catus±ladv±reti bhojanas±la½ sandh±ya vutta½. 63. Vana½ dammi, arańńa½ damm²ti vutte pana vaµµat²ti ettha niv±saµµh±natt± puggalassapisuddhacittena gahetu½ vaµµati. S²ma½ dem±ti vih±ras²m±dis±dh±raŗavacanena vuttatt±vaµµat²ti vutta½. Pariy±yena kathitatt±ti gaŗh±h²ti avatv± s²m±gat±ti pariy±yena kathitatt±. Pakatibh³mikaraŗattha½ heµµh± gahita½ pa½sunti-±divutta½. D±sa½ damm²ti ettha manussa½ damm²ti vutte vaµµat²ti vadanti. Veyy±vaccakaranti-±din±vutte puggalassapi d±sa½ gahetu½ vaµµati anuj±n±mi bhikkhave ±r±mikanti visesetv±anuńń±tatt±. Tańca kho pilindavacchena gahitaparibhuttakkamena, na gahaµµh±na½ d±saparibhogakkamena.Khett±dayo pana sabbe saŖghasseva vaµµanti p±¼iya½ puggalikavasena gahetu½ ananuńń±tatt±tidaµµhabba½. Kukkuµas³kare
pe
vaµµat²ti ettha kukkuµas³karesu d²yam±nesuimehi amh±ka½ attho natthi, sukha½ j²vantu, arańńe vissajjeth±ti vattu½ vaµµati Vih±rassa dem±ti saŖghikavih±ra½ sandh±ya vutta½. Khettavatthupaµiggahaŗ±paµivirato hot²ti-±din± (d². ni. 1.10, 194) suttantesu ±gatapaµikkhepobhagavat± ±pattiy±pi hetubh±vena katoti bhagavato adhipp±ya½ j±nantehi saŖg²tik±rakamah±therehikhettapaµiggahaŗ±dinissito aya½ sabbopi p±¼imuttavinicchayo vuttoti gahetabbo. 64. C²varacet±pannanti c²varam³la½. Pahiŗeyy±ti peseyya. Cet±petv±tiparivattetv±. Acch±deh²ti voh±ravacanameta½, itthann±massa bhikkhuno deh²tiaya½ panettha attho. ¾bhatanti ±n²ta½.Imasmi½ µh±ne s±ratthad²paniya½ (s±rattha. µ². 2.528-531) eva½ vic±raŗ± kat± etthaca ya½ vutta½ m±tik±µµhakath±ya½ (kaŖkh±. aµµha. r±jasikkh±padavaŗŗan±) imin± c²varacet±pannenac²vara½ cet±petv± itthann±ma½ bhikkhu½ c²varena acch±deh²ti ida½ ±gamanasuddhi½dassetu½ vutta½. Sace hi ida½ itthann±massa bhikkhuno deh²ti peseyya, ±gamanassaasuddhatt± akappiyavatthu½ ±rabbha bhikkhun± kappiyak±rakopi niddisitabbo na bhaveyy±ti,tattha ±gamanassa suddhiy± v± asuddhiy± v± visesappayojana½ na dissati. Satipihi ±gamanassa asuddhabh±ve d³to attano kusalat±ya kappiyavoh±rena vadati, kappiyak±rakona niddisitabboti ida½ natthi, na ca d³tena kappiyavoh±ravasena vutte d±yakenaida½ katha½ pesitanti ²dis² vic±raŗ± upalabbhati, avic±retv± ca ta½ na sakk±j±nitu½. Yadi pana ±gamanassa asuddhatt± kappiyak±rako niddisitabbo na bhaveyya, c²var±na½atth±ya d³tassa hatthe akappiyavatthumhi pesite sabbattha d±yakena katha½ pesitanti pucchitv±vakappiyak±rako niddisitabbo bhaveyya, tasm± asatipi ±gamanasuddhiya½sace so d³to attano kusalat±ya kappiyavoh±ravasena vadati, d³tasseva vacana½ gahetabba½.Yadi hi ±gamanasuddhiyevettha pam±ŗa½, m³lass±mikena kappiyavoh±ravasena pesitassad³tassa akappiyavoh±ravasena vadatopi kappiyak±rako niddisitabbo bhaveyya, tasm±sabbattha d³tavacanameva pam±ŗanti gahetabba½. Imin± c²varacet±pannen±ti-±din± pana imamattha½dasseti kappiyavasena ±bhatampi c²varam³la½ ²disena d³tavacanena akappiya½ hoti,tasm± ta½ paµikkhipitabbanti. Tenev±ha tena bhikkhun± so d³to evamassa vacan²yoti-±d²ti.