3. Aniyatakaŗ¹o
1. Paµhama-aniyatasikkh±padavaŗŗan±
443. Puttasaddena s±mańńaniddesato, ekasesanayena v± putt²pi gahit±ti±ha bah³ dh²taro c±ti. Tadanantaranti bhikkh³na½ bhojan±nantara½. 444-5. Ta½ kammanti ta½ methun±di-ajjh±c±rakamma½. P±¼iya½ sotassa rahotiida½ atthuddh±ravasena vutta½, upari sikkh±pade na heva kho pana paµicchannanti-±din±(p±r±. 454) etassa sikkh±padassa visaya½ paµikkhipitv± alańca kho hoti m±tug±ma½duµµhull±hi v±c±hi obh±situnti visayantarabh³tasotarahassa visu½ vakkham±natt±, idhapana cakkhurahova adhippeto paµicchanne ±saneti-±divacanato, sakk± hoti methuna½dhamma½ paµisevitunti vuttatt± ca. Ten±ha kińc±p²ti-±di. Paricchedotirahonisajj±pattiy± vavatth±na½.Id±ni cakkhuraheneva ±patti½ paricchinditv± dassento sacepi h²ti-±dim±ha.Pihitakav±µass±ti imin± paµicchannabh±vato cakkhussa rahova adhippeto, na sotassarahoti dasseti. Ten±ha apihitakav±µassa
pe
an±pattinti. Nahi kav±µapidahanena sotassa raho vigacchati, cakkhussa raho eva pana vigacchati. Antodv±dasahatthep²tiida½ dutiyasikkh±pade ±gatasotassa rahena ±pajjitabbaduµµhullav±c±pattiy± sabbath± an±pattibh±va½dassetu½ vutta½. Dv±dasahatthato bahi nisinno hi tattha sotassa rahasabbh±vato duµµhullav±c±pattiy±an±patti½ na karoti, tath± ca an±patti½ na karot²ti s±mańńato na vattabba½ siy±,methunak±yasa½sagg±patt²hi an±patti½ karot²ti visesetv± vattabba½ bhaveyya.Tasm± tath± ta½ avatv± sabbath± an±patti½ dassetumeva dv±dasahattheti vuttanti gahetabba½.Yadi hi cakkhusseva rahabh±va½ sandh±ya vadeyya, antodv±dasahattheti na vadeyya appaµicchannetato d³re nisinnepi cakkhussa rah±sambhavato Yasm± nis²ditv± nidd±yantokapimiddhapareto kińci k±la½ cakkh³ni umm²leti, kińci k±la½ nimm²leti. Tasm±nidd±yantopi an±patti½ karot²ti vutta½.Paµiladdhasot±pattiphal±ti antimaparicchedato vutta½. Nisajja½ paµij±nam±notimethunak±yasa½sagg±divasena raho nisajja½ paµij±nam±noti attho. Ten±ha p±r±jikenav±ti-±di. Na appaµij±nam±noti alajj²pi appaµij±nam±no ±pattiy± nak±retabbova. So hi y±va dosa½ na paµij±n±ti, t±va neva suddho, n±suddhotiv± vattabbo, vatt±nusandhin± pana k±retabbo. Vuttańheta½
Paµińń± lajj²su kat±, alajj²su eva½ na vijjati;
bahumpi alajj² bh±seyya, vatt±nusandhitena k±rayeti. (Pari. 359).
Nisajj±d²su
pe
paµij±nam±nova tena so bhikkhu k±retabboti ettha paµij±nam±notip±¼iya½ an±gatampi adhik±rato ±gatamev±ti katv± vutta½.Vad±peth±ti tassa iddhiy± vigat±saŖkopi ta½ ovadanto ±ha, anupaparikkhitv± adesenisinn± m±tug±mena saddhi½ ek±sane thero raho nisinnoti eva½ m±disehipitumhe tumh±ka½ avaŗŗa½ vad±petha kath±payittha, m± puna eva½ karitth±ti adhipp±yo.Evamak±sinti nig³hitabbampi ima½ vises±dhigama½ pak±sento ta½ saddh±petumevaevamak±sinti attho. Rakkheyy±simanti ima½ uttarimanussadhamma½ ańńesa½ m± pak±sayi. 451. Nisajj±ya p±cittiyanti rahonisajjass±de vattam±ne p±cittiya½. Sace panaso rahonisajjass±da½ paµivinodetv± kammaµµh±namanasik±r±din± ańńavihito, nidd³pagatov± an±patti eva. Ten±ha ass±de uppanneti. Nisinn±ya itthiy±tiimin± nis²danakkhaŗe ass±d±bh±va½ dasseti. Yadi hi nis²danakkhaŗe ass±do uppajjeyya,tena uµµh±tabba½. Itarath± ±patti eva itthiy± uµµh±yuµµh±ya punappuna½ nis²dane viya, tatth±pibhikkhussa uµµhahato an±patti, tena rahonisajj±patti akiriyasamuµµh±n±pihot²ti vadanti. Ida½ pana aniyatasikkh±pada½, anantarańc±ti dvepi visu½ ±pattipańń±panavasenapańńatt±ni na honti rahonisajj±d²su ±pattiy± sikkh±padantaresu pańńattatt±. P±r±jik±di-±patt²hipana kenaci coditassa anuvijjakehi vinicchayak±raŗanayadassanattha½ eva½ vatthuvasena dvidh±vibhajitv± pańńatt±ni, im±neva ca yasm± bhikkhun²nampi vinicchayanayaggahaŗ±ya ala½,tasm± t±sa½ visu½ na vutt±n²ti veditabba½. Ya½ pana ±patti½ paµij±n±ti, tassavasenettha aŖgabhedo veditabbo. Teneva aya½ dhammo aniyatoti vutta½.Idha aniyatavasena vutt±na½ p±r±jikasaŖgh±disesap±cittiy±na½ tiŗŗampi ańńamańńa½ sadisasamuµµh±n±dit±yavutta½ samuµµh±n±d²ni paµhamap±r±jikasadis±nev±ti.
Paµhama-aniyatasikkh±padavaŗŗan± niµµhit±.