4. K±ºam±t±sikkh±padavaººan±

231. Catutthe p±¼iya½ paµiy±lokanti pacchimadisa½, pacch±disanti attho. Ap±theyy±di-atth±ya paµiy±ditantisaññ±ya gaºhantass±pi ±patti eva acittakatt± sikkh±padassa. Attanoatth±ya “imassa hatthe deh²”ti vacanen±pi ±pajjanato “vac²kamman”ti vutta½.Vuttalakkhaºap³vamanthat±, asesakat±, appaµippassaddhagamanat±, aññ±tak±dit±, atirekapaµiggahaºantiim±nettha pañca aªg±ni.

K±ºam±t±sikkh±padavaººan± niµµhit±.

5. Paµhamapav±raº±sikkh±padavaººan±

237. Pañcame “ti-k±ra½ avatv±”ti imin± k±tabbasaddas±matthiy± laddha½ iti-pada½katak±le na vattabbanti dasseti. Idha pana aj±nantehi iti-sadde payuttepi atiritta½katameva hot²ti daµµhabba½.
238-9. “Pav±rito”ti idañca kattu-atthe nipphannanti dassetu½ “katapav±raºo”ti-±divutta½. Bhutt±v²-padassa niratthakabh±vameva s±dhetu½ “vuttampi cetan”ti-±divutta½. T±h²ti puthuk±hi. Sattumodakoti sattu½ temetv± kato apakko.Sattu½ pana pisitv± piµµha½ katv± temetv± p³va½ katv± pacanti, ta½ na pav±reti.“Paµikkhipitabbaµµh±ne µhitameva paµikkhipati n±m±”ti vuttatt± ya½ ya½ alajjisantaka½v± attano ap±puºakasaªghik±di½ v± paµikkhepato pav±raº± na hot²ti daµµhabba½.
¾sannatara½ aªganti hatthap±sato bahi µhatv± onamitv± dentassa s²sa½ ±sannatara½ hoti,tassa orimantena paricchinditabba½.
Apan±metv±ti abhimukha½ haritv±. “Ima½ bhatta½ gaºh±”ti vadat²tikiñci an±metv± vadati. Kevala½ v±c±bhih±rassa anadhippetatt± gaºhath±ti gahetu½±raddha½ kaµacchun± anukkhittampi pubbepi eva½ abhihaµatt± pav±raº± hot²ti “abhihaµ±vahot²”ti vutta½. Uddhaµamatteti bh±janato viyojitamatte. Dvinna½ samabh±rep²tiparivesakassa ca aññassa ca bhattapacchibh±janavahane samakep²ti attho.
Rasa½ gaºhath±ti ettha kevala½ ma½sarasassa apav±raº±janakassa n±mena vuttatt± paµikkhipato pav±raº± na hoti. Maccharasanti-±d²su maccho ca rasañc±ti atthassa sambhavato vatthunopit±disatt± pav±raº± hoti, “ida½ gaºhath±”tipi avatv± tuºh²bh±vena abhihaµa½ paµikkhipatopihoti eva. Karambakoti missak±dhivacanameta½. Yañhi bah³hi missetv± karonti,so “karambako”ti vuccati.
“Uddissa katan”ti maññam±noti ettha vatthuno kappiyatt± “pav±ritova hot²”tivutta½. Tañce uddissa katameva hoti, paµikkhepo natthi. Ayamettha adhipp±yoti“yen±pucchito”ti-±din± vuttamevattha½ sandh±ya vadati. K±raºa½ panettha duddasantibhattassa bahutarabh±vena pav±raº±sambhavak±raºa½ duddasa½, aññath± karambakepi macch±dibahubh±vepav±raº± bhaveyy±ti adhipp±yo. Yath± cettha k±raºa½ duddasa½, eva½ parato “missaka½gaºhath±”ti etth±pi k±raºa½ duddasamev±ti daµµhabba½. Yañca “ida½ pana bhattamissakamev±”ti-±dik±raºa½ vutta½, tampi “appatara½ na pav±ret²”ti vacanena na sameti. Visu½ katv±det²ti “rasa½ gaºhath±”ti-±din± v±c±ya visu½ katv± det²ti attho gahetabbo.Na pana k±yena ras±di½ viyojetv±ti. Tath± aviyojitepi paµikkhipato pav±raº±ya asambhavatoappav±raº±pahoºakassa n±mena vuttatt± bhattamissakay±gu½ ±haritv± “y±gu½ gaºhath±”tivuttaµµh±n±d²su viya, aññath± v± ettha yath± pubb±para½ na virujjhati, tath± adhipp±yogahetabbo.
N±v± v± setu v±ti-±dimhi n±v±di-abhiruhan±dikkhaºe kiñci µhatv±pi abhiruhan±dik±tabbattepigamanatapparat±ya µh±na½ n±ma na hoti, janasammaddena pana anok±s±dibh±vena k±tu½ na vaµµati.Ac±letv±ti vuttaµµh±nato aññasmimpi padese v± uddha½ v± apesetv±tasmi½ eva pana µh±ne parivattetu½ labhati. Ten±ha “yena passen±”ti-±di.
Akappiyabhojana½ v±ti kulad³san±din± uppanna½, ta½ “akappiyan”ti imin±tena missa½ odan±di atiritta½ hoti ev±ti dasseti. Tasm± ya½ tattha akappakata½kandaphal±di, ta½ apanetv± sesa½ bhuñjitabbameva.
So puna k±tu½ na labhat²ti tasmiññeva bh±jane kariyam±na½ paµhamakatena saddhi½ kata½hot²ti puna so eva k±tu½ na labhati, añño labhati. Aññena hi katato añño punak±tu½ labhati. Aññasmi½ pana bh±jane tena v± aññena v± k±tu½ vaµµati. Ten±ha “yenaakata½, tena k±tabba½, yañca akata½, ta½ k±tabban”ti. Eva½ katanti aññasmi½bh±jane kata½. Sace pana ±misasa½saµµh±n²ti ettha mukh±d²su laggampi ±misa½ sodhetv±vaatiritta½ bhuñjitabbanti veditabba½.
241. V±c±ya ±º±petv± atiritta½ ak±r±panato akiriyasamuµµh±nanti daµµhabba½.Pav±ritabh±vo, ±misassa anatirittat±, k±le ajjhoharaºanti im±nettha t²ºi aªg±ni.

Paµhamapav±raº±sikkh±padavaººan± niµµhit±.