10. R±jasikkh±padavaººan±

537. “Na kho maya½, ±vuso, c²varacet±panna½ paµiggaºh±ma…pe…k±lena kappiyan”ti ito pubbe eva r³piyapaµiggahaºasikkh±padassa paññattatt± vutta½.Aññath± ±yasm± upanando ma½sassa cet±panna½ ekampi kah±paºa½ hatthena paµiggaºhantotato mahantatara½ c²varacet±panna½ katha½ na paµiggaºhissati, eva½ santepi c²varapaµisa½yuttatt±c²varavagge saªg±yi½s³ti.
538-9. “¾gatak±raºa½ bhañjat²”ti vuttatt± nanu puna codetu½ na labhat²ti eke.¾gamanassa s±tthaka½ na hoti, c²vara½ na labhissati paµisanth±rassa katatt±ti eke.Codan±lakkhaºa½ na hot²ti katv± vuttanti eke. “Ýhatv± codem²”ti ±gatota½ µh±na½ bhañjati, karoti ceka½, t²ºipi ce karoti, ekameva, ekavacanatt±tieke. T²ºi µh±n±ni bhañjat²ti eke. Upatissatthero “na codan±di½ bhañjati,codetuk±mo akattabba½ ak±si, tena vattabhede dukkaµan”ti vadati. Dhammasirittheropana “±sane ce nis²dati, ek±ya nisajj±ya dve µh±n±ni bhañjati. ¾misa½ cepaµiggaºh±ti, ekena paµiggahena dve µh±n±ni bhañjati. Dhamma½ ce bh±sati, dhammadesanasikkh±padevuttaparicched±ya ek±ya v±c±ya dve µh±n±ni bhañjati, ta½ sandh±ya vuttan”ti vadati.“Yatth±”ti vutte attano eva santika½ gantabbanti vutta½ viya hoti. Tena vutta½“byañjana½ pana na samet²”ti. Up±sakehi ±ºatt± ta½. M³la½ as±diyanten±tim³lassa akappiyabh±ve sati as±diyantena. Tañca kho cittena na mukhena. Sace eva½vutte akappiya½ dasset²ti katv± cittena akappiya½ icchantova mukhena kappiya½niddisati “c²vara½ me deth±”ti, na vaµµati. Paµil±bhe r³piyapaµiggahaºasikkh±padena±patti.
Tatr±ya½ vic±raº±– cittena s±diyantopi mukhena kappiyavoh±rena ce voharati “kah±paº±rahena,p±d±rahena v± kappiyabhaº¹ena idañcidañca ±har±”ti. Kiñc±pi r³piya½ sandh±ya vadati,vaµµati eva. Kasm±? Kañci sassuµµh±naka½ bh³mipadesa½ sandh±ya “s²ma½ dem±tivadanti, vaµµat²”ti vacanato, “vih±rassa dem±”ti vutte “paµikkhipitu½ na vaµµat²”tivacanato ca. Anugaºµhipade pana vutta½ “saªgha½ sandh±ya ‘vih±rassa dem±’ti dinna½garubhaº¹a½ na hoti, dakkhiºodaka½ sampaµicchitu½, ‘s±dh³’ti ca vattu½, anumodetuñcavaµµati. Kasm±? Saªghassa ‘vih±ro’ti n±m±bh±vato, khettasseva ‘s²m±’tin±mabh±vato ca, cittena ±rammaºa½ kata½ appam±ºa½, kappiyavoh±rova pam±ºa½. Kappiyamev±cikkhitatt±‘na tvev±ha½, bhikkhave, kenaci pariy±yena j±tar³parajata½ s±ditabba½ pariyesitabbantivad±m²’ti (mah±va. 299) vacanenapi na virujjhati. Kappiyavacanapaccay± d±yako sayamevakattabbayuttaka½ j±nissat²ti adhipp±yato d±yakena etassa adhipp±ya½ ñatv± kappiyak±rakassahatthe µhapita½ bhikkhussa santakameva hot²”ti. Ida½ sabbamayutta½, kasm±? S²m±vih±ravacanassad±yakavacanatt±. Idha ca bhikkhuno vacana½ pam±ºa½. Tenev±ha “ath±pi ‘mama ta¼±ka½v± pokkharaºi½ v± saªghassa damm²’ti vutte ‘s±dhu, up±saka, saªgho p±n²ya½ pivissat²’ti-±d²nivatv± paribhuñjitu½ vaµµati ev±”ti. Aññath± khetta½ sandh±ya bhikkhuno khettapaµibaddhavacan±nis²m±vacanena kappant²ti ±pajjati. Avih±rassa ca bhikkhussa r³piya½ dassetv± “ida½vih±rassa damm²”ti vutte attano atth±ya diyyam±na½ j±nanten±pi ta½ appaµikkhipitabba½.Tath± kah±paº±rah±dino akappiyabhaº¹abh±va½, kah±paº±dibh±vameva v± j±nantameva sandh±yatath±voharantassa ca an±patt²ti ±pajjati. “Na tvev±ha½, bhikkhave, kenaci pariy±yen±”tinippadesato vuttatt± na sakk± lesa½ o¹¹etunti no takko, vic±retv± pana gahetabba½.“No ce icchati, na kathetabban”ti vacanato yath±vuttas±miciy± akaraºe an±pattidukkaµass±ti dasseti.
“Aññ±taka-appav±ritesu viya paµipajjitabban”ti vacanato yath±vuttas±micimpi na katv±ce nipph±deti, aññ±takaviññattisikkh±padena k±retabboti dasseti. Kappiyak±rak±sayameva codetv± denti, vaµµati. “Saya½ karaºameva paµikkhittan”ti ca vadanti.Piº¹ap±t±d²na½ …pe… eseva nayoti ettha “dukkaµan”ti vadanti, ta½ na sundara½,dadantesup²ti api-saddena saªgahitatt± nissaggiyap±cittiyameva. J±tar³parajata½“saªghe s±dite dukkaµan”ti ca vikappenti. Ta½ visesetv± navuttatt± p±cittiyamev±tidasseti. “Nissaggiyamev±ti yev±panakasikkh±padesu siy±”ti vadanti, upaparikkhitabba½.“Yassa kassaci hi aññassa…pe… mah±paccariya½ vuttan”ti vacanato apabbajit±na½antamaso m±t±pit³nampi atth±ya sampaµicchantassa dukkaµamev±ti dasseti.
Sabbattha sampaµicchana½ n±ma “uggaºheyya v± uggaºh±peyyav± upanikkhitta½v± s±diyeyy±”ti eva½ vuttalakkhaºameva. Eva½ santepi katthaci paµikkhipitabba½,katthaci na paµikkhipitabba½, katthaci paµikkhitta½ s±ditu½ vaµµati, eva½ appaµikkhitta½kiñci vaµµati, ida½ sabbampi dassetu½ “sace pan±”ti vitth±ro ±raddho. Tattha“cetiyassa…pe… na vaµµat²”ti vacanato appaµikkhitta½ vih±rassa dinna½ s±ditu½vaµµat²ti siddha½. Tath± therassa “m±tuy± dem±”ti-±din± vuttepi paµiggahaºe ±pattip±cittiyameva. S±pattiko hot²ti ettha k±ya ±pattiy± s±pattiko hot²ti?Dukkaµ±pattiy±ti eke. Na y±ya k±yaci, kevala½ aµµh±ne codet²ti katv± “s±pattiko”tivutta½. Yath± kathanti? “Pañcahi, bhikkhave, aªgehi samann±gato saddhivih±riko paº±metabbo…pe…paº±mento anatis±ro”ti (mah±va. 68) ettha na samm±vattanta½yeva apaº±mentassa dukkaµa½vutta½. Yath±ha– “na ca, bhikkhave, asamm±vattanto na paº±metabbo, yo na paº±meyya,±pattidukkaµass±”ti (mah±va. 68), tasm± adhimattapem±di-abh±vepi apaº±mentassaan±patti dissati. Apica “s±tis±ro hot²”ti vutta½. Eva½sampadamida½ daµµhabba½.Aµµhakath±ya “s±tis±ro hot²ti sadoso hoti, ±patti½ ±pajjat²”ti (mah±va.aµµha. 68) vuttatt± na yuttanti ce? Na, tadanantarameva ta½micch±g±hanivattanattha½, tasm±“na samm±vattanto paº±metabbo”ti vuttatt± an±pattik± kat±ti. Dukkaµ±pattihot²ti ±cariyo, v²ma½sitabba½. “Kappiyabhaº¹ampi akappiyamev±ti ta¼±katonipphannadhaññena parivattetv± laddha½ gorasampi na vaµµat²”ti vutta½.
Kappiyavoh±repi vidh±na½ vakkh±ma, seyyathida½– “udakavasen±”ti-±di. Dubbinibbhoga½hot²ti ida½ parato “tasseva akappiya½. Kasm±? Dhaññassa vic±ritatt±”tiimin± asadisa½, tasm± suvutta½. Idañhi bhikkhussa payogavasena ±dito paµµh±ya uppannenamissanti. Akatapubba½ navasassa½ n±ma. Khale v± µhatv± rakkhat²ti “ida½v± ettaka½ v± m± gaºha, ida½ gahetu½ labbhat²”ti v± “ito apanehi, idha puñja½karoh²”ti evam±din± v± payogena ce rakkhati, ta½ akappiya½. “Sace ‘mayiµhiterakkhita½ hot²’ti rakkhati, gaºhante v± passitv± ‘ki½ karoth±’ti, bhaºati vaµµat²”tivutta½, ta½ yutta½. R³piyapaµiggahaºasikkh±pade “dv±ra½ pidahitv± rakkhantena vasitabban”tihi vutta½. Tasseva ta½ akappiya½. Kasm±? Apubbassa anupp±ditatt±.Heµµh± “sassa½ katv± ±harath±”ti vattu½ pana na vaµµat²ti. Paººepi eseva nayo.“Pakatiy± sayameva karont±na½ uss±hajananato”ti vutta½. Kasm±? “Kah±paº±na½vic±ritatt±”ti vacanato, pageva uµµh±pitatt±ti siddha½ hoti. Sace d±yak± v± saªghassag±makhett±r±m±di½ keºiy± gahitamanuss± v± tattha kuµumbino “ime saªghassa kah±paº±±haµ±”ti vadanti, “na kappat²”ti ettakameva vattabba½. Kappiyak±rak±va cevadanti, “saªghassa kah±paº± na kappanti, sappi-±d²ni vaµµant²”ti vattabba½, tasm±“saªghassa kappiyak±rake v± guttaµµh±na½ v± ±cikkhath±”ti vatv± tehi samp±dita½kenaci akattabbat±ya “imin± sappi½ ±har±h²”ti vic±reti niµµh±petv± itaresa½kappiya½ parato pattacatukke catutthapatto viya. Vuttañhi tattha “ime kah±paºegahetv± ima½ deh²’ti kah±paºe d±petv± gahito, aya½ patto etasseva bhikkhuno navaµµati, dubbic±ritatt±, aññesa½ pana vaµµati, m³lassa asampaµicchitatt±”ti-±di.Yadi eva½ sabbesa½ akappiya½. Kasm±? Kah±paº±na½ vic±ritatt±ti. Ida½ duvuttantice? Na, m³lassa sampaµicchitaµµh±na½ sandh±ya imassa vuttatt± pattacatukke dutiyatatiyapatt±viya, teneva vutta½ saya½k±riv±re “na kappat²”ti ettakameva vattabban’ti.Tato para½ m³la½ sampaµicchati n±ma.
Mah±visayasikkhatt±, r±jasikkh±pada½ ida½;
rañño viya duviññeyya½, citt±dhipp±yatopi v±.

R±jasikkh±padavaººan± niµµhit±.

Niµµhito c²varavaggo paµhamo.