148-9. Sattasu ambacorak±divatth³su pa½suk³lasaññ±ya gahaºe an±patti, ±har±pentesu bhaº¹adeyya½, theyyacittena paribhoge p±r±jika½. Tatr±ya½ vinicchayo– s±mik±pi s±lay±, cor±pi s±lay±, pa½suk³lasaññ±ya kh±dantassa bhaº¹adeyya½, theyyacittena gaºhato uddh±reyeva avah±ro, bhaº¹a½ aggh±petv± k±retabbo. S±mik± s±lay±, cor± nir±lay±, eseva nayo. S±mik± nir±lay±, cor± s±lay±; “puna gaºhiss±m±”ti kismiñcideva gahanaµµh±ne khipitv± gat±, eseva nayo. Ubhopi nir±lay±, pa½suk³lasaññ±ya kh±dato an±patti, theyyacittena dukkaµa½.
Saªghassa amb±d²su pana saªgh±r±me j±ta½ v± hotu, ±netv± dinna½ v± pañcam±saka½ v± atirekapañcam±saka½ v± agghanaka½ avaharantassa p±r±jika½. Paccante corupaddavena g±mesu vuµµhahantesu bhikkh³pi vih±re cha¹¹etv± “puna ±vasante janapade ±gamiss±m±”ti sa-uss±h±va gacchanti. Bhikkh³ t±disa½ vih±ra½ patv± ambapakk±d²ni “cha¹¹itak±n²”ti pa½suk³lasaññ±ya paribhuñjanti, an±patti; theyyacittena paribhuñjato avah±ro hoti, bhaº¹a½ aggh±petv± k±retabbo.
Mah±paccariya½ pana saªkhepaµµhakath±yañca avisesena vutta½– “cha¹¹itavih±re pana phal±phala½ theyyacittena paribhuñjato p±r±jika½. Kasm±? ¾gat±n±gat±na½ santakatt±”ti. Gaºasantake pana puggalike ca sa-uss±hamattameva pam±ºa½. Sace pana tato ambapakk±di½ kulasaªgahaºatth±ya deti, kulad³sakadukkaµa½. Theyyacittena dento agghena k±retabbo. Saªghikepi eseva nayo. Sen±sanatth±ya niyamita½ kulasaªgahaºatth±ya dadato dukkaµa½, issaravat±ya thullaccaya½, theyyacittena p±r±jika½. No ce vatthu pahoti, agghena k±retabbo. Bahi upac±ras²m±ya nis²ditv± issaravat±ya paribhuñjato g²v±. Ghaºµi½ paharitv± k±la½ ghosetv± “mayha½ p±puº±t²”ti kh±dita½ sukh±dita½. Ghaºµi½ apaharitv± k±lameva ghosetv±, ghaºµimeva paharitv± k±la½ aghosetv±, ghaºµimpi apaharitv± k±lampi aghosetv± aññesa½ natthibh±va½ ñatv± “mayha½ p±puº±t²”ti kh±ditampi sukh±ditameva. Pupph±r±mavatthudvaya½ p±kaµameva.
150. Vuttav±dakavatthuttaye vutto vajjem²ti tay± vutto hutv± “tava vacanena vad±m²”ti attho. An±patti bhikkhu p±r±jikass±ti s±mikehi dinnatt± an±patti. Na ca, bhikkhave, “vutto vajjem²”ti vattabboti “aha½ tay± vutto hutv± tava vacanena vad±m²”ti eva½ añño bhikkhu aññena bhikkhun± na vattabboti attho. Pariccheda½ pana katv± “itthann±ma½ tava vacanena gaºhiss±m²”ti vattu½ vaµµati. Vutto vajjeh²ti may± vutto hutv± mama vacanena vadeh²ti attho. Sesa½ vuttanayameva. Imesupi ca dv²su vatth³su pariccheda½ katv± vattu½ vaµµati. Ett±vat± hi up±rambh± mutto hot²ti.
151-2. Maºivatthuttayassa majjhime vatthusmi½– n±ha½ akallakoti n±ha½ gil±noti attho. Sesa½ p±kaµameva.
153. S³karavatthudvaye– kiñc±pi paµhamassa bhikkhuno ch±tajjhatta½ disv± k±ruññena mocitatt± an±patti. S±mikesu pana asampaµicchantesu bhaº¹adeyya½, t±va mahanto v± matas³karo ±haritv± d±tabbo, tadagghanaka½ v± bhaº¹a½. Sace p±sas±mike kuhiñcipi na passati, p±sas±mant± tadagghanaka½ s±µaka½ v± k±s±va½ v± th±laka½ v± yath± te ±gat± passanti, ²dise µh±ne µhapetv±va gantabba½, theyyacittena pana mocentassa p±r±jikameva. Ettha ca koci s³karo p±sa½ p±dena ka¹¹hitv± chinnamatte p±se µh±n±c±vanadhammena µh±nena µhito hoti caº¹asote baddhan±v± viya. Koci attano dhammat±ya µhito, koci nipanno, koci k³µap±sena baddho hoti. K³µap±so n±ma yassa ante dhanuka½ v± aªkusako v± añño v± koci daº¹ako baddho hoti, yo tattha tattha rukkh±d²su laggitv± s³karassa gamana½ niv±reti. Tatra p±sa½ ka¹¹hitv± µhitassa ekameva µh±na½ p±sabandhana½, so hi p±se muttamatte v± chinnamatte v± pal±yati. Attano dhammat±ya µhitassa bandhanañca catt±ro ca p±d±ti pañca µh±n±ni. Nipannassa bandhanañca sayanañc±ti dve µh±n±ni. K³µap±sabaddhassa yattha yattha gacchati, ta½ tadeva µh±na½. Tasm± ta½ tato tato mocent± dasapi v²satipi satampi bhikkh³ p±r±jika½ ±pajjanti. Tattha tattha ±gata½ disv± ekameva d±sa½ pal±pento viya.
Purim±na½ pana tiººa½ catuppadakath±ya½ vuttanayena phand±panaµh±n±c±van±ni veditabb±ni. Sunakhadaµµha½ s³kara½ vissajj±pentass±pi k±ruññ±dhipp±yena bhaº¹adeyya½, theyyacittena p±r±jika½. P±saµµh±na½ pana sunakhasam²pa½ v± asampatta½ paµipatha½ gantv± paµhamameva pal±pentassa avah±ro natthi. Yopi baddhas³karassa gh±sañca p±n²yañca datv± bala½ g±h±petv± ukkuµµhi½ karoti– “utrasto pal±yissat²”ti; so ce pal±yati, p±r±jika½. P±sa½ dubbala½ katv± ukkuµµhisaddena pal±pentass±pi eseva nayo.
Yo pana gh±sañca p±n²yañca datv± gacchati, “bala½ gahetv± pal±yissat²”ti; so ce pal±yati, bhaº¹adeyya½. P±sa½ dubbala½ katv± gacchantass±pi eseva nayo. P±sasantike sattha½ v± aggi½ v± µhapeti “chinne v± da¹¹he v± pal±yissat²”ti. S³karo p±sa½ c±lento chinne v± da¹¹he v± pal±yati, bhaº¹adeyyameva. P±sa½ yaµµhiy± saha p±teti, pacch± s³karo ta½ maddanto gacchati bhaº¹adeyya½. S³karo ad³halap±s±ºehi akkanto hoti, ta½ pal±petuk±massa ad³hala½ k±ruññena ukkhipato bhaº¹adeyya½, theyyacittena p±r±jika½. Sace ukkhittamatte agantv± pacch± gacchati, bhaº¹adeyyameva. Ukkhipitv± µhapita½ ad³hala½ p±teti, pacch± s³karo ta½ maddanto gacchati, bhaº¹adeyya½. Op±te patitas³karampi k±ruññena uddharato bhaº¹adeyya½, theyyacittena p±r±jika½. Op±ta½ p³retv± n±seti, pacch± s³karo ta½ maddanto gacchati, bhaº¹adeyya½. S³le viddha½ k±ruññena uddharati, bhaº¹adeyya½, theyyacittena p±r±jika½. S³la½ uddharitv± cha¹¹eti, bhaº¹adeyya½.
Vih±rabh³miya½ pana p±se v± ad³hala½ v± o¹¹ent± v±retabb±– “migar³p±na½ paµisaraºaµµh±nameta½, m± idha eva½ karoth±”ti. Sace “har±petha, bhante”ti vadanti, har±petu½ vaµµati. Atha saya½ haranti, sundarameva. Atha neva haranti, na haritu½ denti, rakkha½ y±citv± har±petu½ vaµµati. Manuss± sassarakkhaºak±le khettesu p±se ca ad³halap±s±º±d²ni ca karonti– “ma½sa½ kh±dant± sass±ni rakkhiss±m±”ti. V²tivatte sassak±le tesu an±layesu pakkantesu tattha baddha½ v± patita½ v± mocetu½ vaµµat²ti.
Migavatthudvayepi s³karavatth³su vuttasadisoyeva vinicchayo.
Macchavatthudvayepi eseva nayo. Aya½ pana viseso– kum²namukha½ vivaritv± v± pacch±puµaka½ muñcitv± v± passena chidda½ katv± v± kum²nato macche pothetv± pal±pentassa p±r±jika½. Bhattasitth±ni dassetv± eva½ pal±pentass±pi p±r±jika½. Saha kum²nena uddharatopi p±r±jika½. Kevala½ kum²namukha½ vivarati, pacch±puµaka½ muñcati, chidda½ v± karoti, macch± pana attano dhammat±ya pal±yanti, bhaº¹adeyya½. Eva½ katv± bhattasitth±ni dasseti, macch± gocaratth±ya nikkhamitv± pal±yanti, bhaº¹adeyyameva. Mukha½ avivaritv± pacch±puµaka½ amuñcitv± passena chidda½ akatv± kevala½ bhattasitth±ni dasseti, macch± pana ch±tajjhatt± s²sena paharitv± ok±sa½ katv± gocaratth±ya nikkhamitv± pal±yanti, bhaº¹adeyyameva. Tucchakum²nassa mukha½ v± vivarati, pacch±puµaka½ v± muñcati, chidda½ v± karoti, ±gat±gat± macch± dv±ra½ patt± puµakachiddehi pal±yanti, bhaº¹adeyyameva. Tucchakum²na½ gahetv± gumbe khipati, bhaº¹adeyyamev±ti. Y±ne bhaº¹a½ p²µhe thavik±ya sadisa½.
Ma½sapesivatthumhi sace ±k±se gaºh±ti, gahitaµµh±nameva µh±na½. Ta½ chah±k±rehi paricchinditv± µh±n±c±vana½ veditabba½. Sesamettha d±rugop±lakarajakas±µakavatth³su ca ambacorak±divatth³su vuttanayena vinicchinitabba½.
155. Kumbhivatthusmi½– yo sappitel±d²ni ap±dagghanak±ni gahetv± “na puna eva½ kariss±m²”ti sa½vare µhatv± dutiyadivas±d²supi puna citte uppanne evameva dhuranikkhepa½ katv± paribhuñjanto sabbampi ta½ paribhuñjati, nevatthi p±r±jika½. Dukkaµa½ v± thullaccaya½ v± ±pajjati, bhaº¹adeyya½ pana hoti. Ayampi bhikkhu evamevamak±si. Tena vutta½– “an±patti bhikkhu p±r±jikass±”ti. Dhuranikkhepa½ pana akatv± “divase divase paribhuñjiss±m²”ti thoka½ thokampi paribhuñjato yasmi½ divase p±dagghanaka½ p³rati, tasmi½ p±r±jika½.
Sa½vid±vah±ravatth³ni sa½vid±vah±re, muµµhivatth³ni odaniyaghar±divatth³su dve vigh±savatth³ni ambacorak±divatth³su vuttavinicchayanayena veditabb±ni. Dve tiºavatth³ni utt±natth±neva.
156. Ambabh±j±pan±divatth³su te bhikkh³ eka½ g±mak±v±sa½ paricchinnabhikkhuka½ agama½su. Tattha bhikkh³ phal±phala½ paribhuñjam±n±pi tesu ±gatesu “ther±na½ phal±ni deth±”ti kappiyak±rake na avocu½. Atha te bhikkh³ “ki½ saªghika½ amh±ka½ na p±puº±t²”ti ghaºµi½ paharitv± bh±j±petv± tesampi vassaggena bh±ga½ datv± attan±pi paribhuñji½su. Tena nesa½ bhagav± “an±patti, bhikkhave, paribhogatth±y±”ti ±ha. Tasm± id±nipi yattha ±v±sik± ±gantuk±na½ na denti, phalav±re ca sampatte aññesa½ atthibh±va½ disv± corik±ya attan±va kh±danti, tattha ±gantukehi ghaºµi½ paharitv± bh±jetv± paribhuñjitu½ vaµµati.
Yattha pana ±v±sik± rukkhe rakkhitv± phalav±re sampatte bh±jetv± kh±danti, cat³su paccayesu samm± upanenti, anissar± tattha ±gantuk±. Yepi rukkh± c²varatth±ya niyametv± dinn±, tesupi ±gantuk± anissar±. Eseva nayo sesapaccayatth±ya niyametv± dinnesupi.
Ye pana tath± aniyamit±, ±v±sik± ca te rakkhitv± gopetv± corik±ya paribhuñjanti, na tesu ±v±sik±na½ katik±ya µh±tabba½. Ye phalaparibhogatth±ya dinn±, ±v±sik±pi ne rakkhitv± gopetv± samm± upanenti, tesuyeva tesa½ katik±ya µh±tabba½. Mah±paccariya½ pana vutta½– “catunna½ paccay±na½ niyametv± dinna½ theyyacittena paribhuñjanto bhaº¹a½ aggh±petv± k±retabbo. Paribhogavaseneva ta½ bh±jetv± paribhuñjantassa bhaº¹adeyya½. Ya½ panettha sen±sanatth±ya niyamita½, ta½ paribhogavaseneva bh±jetv± paribhuñjantassa thullaccayañca bhaº¹adeyyañc±”ti.
Odissa c²varatth±ya dinna½ c²vareyeva upanetabba½. Sace dubbhikkha½ hoti, bhikkh³ piº¹ap±tena kilamanti, c²vara½ pana sulabha½, saªghasuµµhut±ya apalokanakamma½ katv± piº¹ap±tepi upanetu½ vaµµati. Sen±sanena gil±napaccayena v± kilamantesu saªghasuµµhut±ya apalokanakamma½ katv± tadatth±yapi upanetu½ vaµµati. Odissa piº¹ap±tatth±ya gil±napaccayatth±ya ca dinnepi eseva nayo. Odissa sen±sanatth±ya dinna½ pana garubhaº¹a½ hoti, ta½ rakkhitv± gopetv± tadatthameva upanetabba½. Sace pana dubbhikkha½ hoti, bhikkh³ piº¹ap±tena na y±penti. Ettha r±jarogacorabhay±d²hi aññattha gacchant±na½ vih±r± palujjanti, t±lan±¼iker±dike vin±senti, sen±sanapaccaya½ pana niss±ya y±petu½ sakk± hoti. Evar³pe k±le sen±sana½ vissajjetv±pi sen±sanajagganatth±ya paribhogo bhagavat± anuññ±to. Tasm± eka½ v± dve v± varasen±san±ni µhapetv± itar±ni l±makakoµiy± piº¹ap±tatth±ya vissajjetu½ vaµµati. M³lavatthuccheda½ pana katv± na upanetabba½
Yo pana ±r±mo catuppaccayatth±ya niyametv± dinno, tattha apalokanakamma½ na k±tabba½. Yena pana paccayena ³na½, tadattha½ upanetu½ vaµµati. ¾r±mo jaggitabbo, vetana½ datv±pi jagg±petu½ vaµµati. Ye pana vetana½ labhitv± ±r±meyeva geha½ katv± vasant± rakkhanti, te ce ±gat±na½ bhikkh³na½ n±¼ikera½ v± t±lapakka½ v± denti, ya½ tesa½ saªghena anuññ±ta½ hoti– “divase divase ettaka½ n±ma kh±dath±”ti tadeva te d±tu½ labhanti; tato uttari tesa½ dadant±nampi gahetu½ na vaµµati.
Yo pana ±r±ma½ keºiy± gahetv± saªghassa catuppaccayatth±ya kappiyabhaº¹ameva deti, aya½ bahukampi d±tu½ labhati. Cetiyassa pad²patth±ya v± khaº¹aphullapaµisaªkharaºatth±ya v± dinno ±r±mopi paµijaggitabbo; vetana½ datv±pi jagg±petabbo. Vetanañca panettha cetiyasantakampi saªghasantakampi d±tu½ vaµµati. Etampi ±r±ma½ vetanena tattheva vasitv± rakkhant±nañca keºiy± gahetv± kappiyabhaº¹ad±yak±nañca tattha j±takaphalad±na½ vuttanayeneva veditabbanti.
Ambap±lak±divatth³su– an±patti, bhikkhave, gopakassa d±neti ettha katara½ pana gopakad±na½ vaµµati, katara½ na vaµµat²ti? Mah±sumatthero t±va ±ha– “ya½ gopakassa paricchinditv± dinna½ hoti– ‘ettaka½ divase divase gaºh±’ti tadeva vaµµati; tato uttari na vaµµat²”ti. Mah±padumatthero pan±ha– “ki½ gopak±na½ paººa½ ±ropetv± nimittasañña½ v± katv± dinna½ atthi, etesa½ hatthe vissaµµhakassa ete issar±, tasm± ya½ te denti ta½ bahukampi vaµµat²”ti. Kurundaµµhakath±ya½ pana vutta½– “manuss±na½ ±r±ma½ v± añña½ v± phal±phala½ d±rak± rakkhanti, tehi dinna½ vaµµati ¾har±petv± pana na gahetabba½. Saªghike pana cetiyasantake ca keºiy± gahetv± rakkhantasseva d±na½ vaµµati. Vetanena rakkhantassa attano bh±gamatta½ vaµµat²”ti. Mah±paccariya½ pana “ya½ gih²na½ ±r±marakkhak± bhikkh³na½ denti, eta½ vaµµati. Bhikkhusaªghassa pana ±r±magopak± ya½ attano bhatiy± khaº¹etv± denti, eta½ vaµµati. Yopi upa¹¹h±r±ma½ v± kecideva rukkhe v± bhati½ labhitv± rakkhati, tass±pi attano pattarukkhatoyeva d±tu½ vaµµati. Keºiy± gahetv± rakkhantassa pana sabbampi vaµµat²”ti vutta½. Eta½ pana sabba½ byañjanato n±na½, atthato ekameva; tasm± adhipp±ya½ ñatv± gahetabba½.
D±ruvatthumhi– t±vak±liko aha½ bhagav±ti t±vak±likacitto aha½ bhagav±ti vattuk±mena vutta½, t±vak±likacittoti “puna ±haritv± dass±m²”ti eva½citto ahanti vutta½ hoti. Bhagav± “t±vak±like an±patt²”ti ±ha.
Aya½ panettha p±¼imuttakavinicchayo– sace saªgho saªghika½ kamma½ k±reti uposath±g±ra½ v± bhojanas±la½ v±, tato ±pucchitv± t±vak±lika½ haritabba½. Yo pana saªghiko dabbasambh±ro agutto deve vassante temeti, ±tapena sukkhati, ta½ sabbampi ±haritv± attano ±v±se k±tu½ vaµµati. Saªgho ±har±pento aññena v± dabbasambh±rena m³lena v± saññ±petabbo. Na sakk± ce hoti saññ±petu½, “saªghikena, bhante, kata½ saªghikaparibhogena va¼añjath±”ti vattabba½. Sen±sanassa pana ayameva bhikkhu issaro. Sacepi p±s±ºatthambho v± rukkhatthambho v± kav±µa½ v± v±tap±na½ v± nappahoti, saªghika½ t±vak±lika½ ±haritv± p±katika½ k±tu½ vaµµati. Esa nayo aññesupi dabbasambh±res³ti.
Udakavatthusmi½– yad± udaka½ dullabha½ hoti, yojanatopi a¹¹hayojanatopi ±har²yati, evar³pe pariggahita-udake avah±ro. Yatopi ±harimato v± pokkharaº²-±d²su µhitato v± kevala½ y±gubhatta½ samp±denti, p±n²yaparibhogañca karonti, na añña½ mah±paribhoga½, tampi theyyacittena gaºhato avah±ro. Yato pana eka½ v± dve v± ghaµe gahetv± ±sana½ dhovitu½, bodhirukkhe siñcitu½ udakap³ja½ k±tu½, rajana½ pacitu½ labbhati, tattha saªghassa katikavaseneva paµipajjitabba½. Atireka½ gaºhanto, mattik±d²ni v± theyyacittena pakkhipanto bhaº¹a½ aggh±petv± k±retabbo.
Sace ±v±sik± katikavatta½ da¼ha½ karonti, aññesa½ bhaº¹aka½ dhovitu½ v± rajitu½ v± na denti, attan± pana aññesa½ apassant±na½ gahetv± sabba½ karonti, tesa½ katik±ya na µh±tabba½. Yattaka½ te dhovanti, tattaka½ dhovitabba½. Sace saªghassa dve tisso pokkharaºiyo v± udakasoº¹iyo v± honti, katik± ca kat± “ettha nh±yitabba½, ito p±n²ya½ gahetabba½, idha sabbaparibhogo k±tabbo”ti. Katikavatteneva sabba½ k±tabba½. Yattha katik± natthi, tattha sabbaparibhogo vaµµat²ti.
Mattik±vatthusmi½– yattha mattik± dullabh± hoti, n±nappak±r± v± vaººamattik± ±haritv± µhapit±, tattha thok±pi pañcam±saka½ agghati, tasm± p±r±jika½. Saªghike pana kamme cetiyakamme ca niµµhite saªgha½ ±pucchitv± v± t±vak±lika½ v± gahetu½ vaµµati. Sudh±yapi cittakammavaººesupi eseva nayo.
Tiºavatth³su jh±pitatiºe µh±n±c±vanassa abh±v± dukkaµa½, bhaº¹adeyya½ pana hoti. Saªgho tiºavatthu½ jaggitv± saªghika½ ±v±sa½ ch±deti, puna kad±ci jaggitu½ na sakkoti, athañño eko bhikkhu vattas²sena jaggati, saªghasseveta½. No ce jaggati, saªgheneko bhikkhu vattabbo “jaggitv± deh²”ti. So ce bh±ga½ icchati, bh±ga½ datv±pi jagg±petabba½. Sace bh±ga½ va¹¹heti, d±tabbameva. Va¹¹hetiyeva, “gaccha jaggitv± sabba½ gahetv± attano santaka½ sen±sana½ ch±deh²”ti vattabbo. Kasm±? Naµµhe attho natthi. Dadantehi pana savatthuka½ na d±tabba½ garubhaº¹a½ hoti; tiºamatta½ pana d±tabba½. Tasmi½ ce jaggitv± attano sen±sana½ ch±dente puna saªgho jaggitu½ pahoti, “tva½ m± jaggi, saªgho jaggissat²”ti vattabboti.
Mañc±d²ni satta vatth³ni p±kaµ±neva. P±¼iya½ pana an±gatampi p±s±ºatthambha½ v± rukkhatthambha½ v± añña½ v± kiñci p±dagghanaka½ harantassa p±r±jikameva. Padh±naghar±d²su cha¹¹itapatit±na½ pariveº±d²na½ kuµµampi p±k±rampi bhinditv± iµµhak±d²ni avaharantass±pi eseva nayo. Kasm±? Saªghika½ n±ma kad±ci ajjh±vasanti, kad±ci na ajjh±vasanti. Paccante corabhayena janapade vuµµhahante cha¹¹itavih±r±d²su kiñci parikkh±ra½ harantass±pi eseva nayo. Ye pana tato t±vak±lika½ haranti, puna ±vasitesu ca vih±resu bhikkh³ ±har±penti, d±tabba½. Sacepi tato ±haritv± sen±sana½ kata½ hoti, ta½ v± tadagghanaka½ v± d±tabbameva. “Puna ±vasiss±m±”ti ±laya½ acchinditv± vuµµhitesu janapadesu gaºasantaka½ v± puggalika½ v± gahita½ hoti; te ce anuj±nanti, paµikammena kicca½ natthi. Saªghika½ pana garubhaº¹a½, tasm± paµikamma½ kattabbameva.
157. Vih±raparibhogavatthu utt±natthameva.
Anuj±n±mi, bhikkhave, t±vak±lika½ haritunti ettha yo bhikkhu saªghika½ mañca½ v± p²µha½ v± t±vak±lika½ haritv± attano ph±sukaµµh±ne ekampi dvepi m±se saªghikaparibhogena paribhuñjati, ±gat±gat±na½ vu¹¹hatar±na½ deti, nappaµib±hati tassa tasmi½ naµµhepi jiººepi cor±vahaµepi g²v± na hoti. Vasitv± pana gacchantena yath±µh±ne µhapetabba½. Yo pana puggalikaparibhogena paribhuñjati, ±gat±gat±na½ vu¹¹hatar±na½ na deti, tasmi½ naµµhe tassa g²v± hoti. Añña½ pana ±v±sa½ haritv± paribhuñjantena sace tattha vu¹¹hataro ±gantv± vuµµh±peti, “may± ida½ asuk±v±sato n±ma ±haµa½, gacch±mi, na½ p±katika½ karom²”ti vattabba½. Sace so bhikkhu “aha½ p±katika½ kariss±m²”ti vadati, tassa bh±ra½ katv±pi gantu½ vaµµat²ti saªkhepaµµhakath±ya½ vutta½.
Camp±vatthumhi– tekaµulay±g³ti tilataº¹ulamuggehi v± tilataº¹ulam±sehi v± tilataº¹ulakulatthehi v± tilataº¹ulehi saddhi½ ya½kiñci eka½ aparaººa½ pakkhipitv± t²hi kat±, eta½ kira imehi t²hi catubh±ga-udakasambhinne kh²re sappimadhusakkar±d²hi yojetv± karonti.
R±jagahavatthumhi madhugo¼akoti atirasakap³vo vuccati; “madhus²sakan”tipi vadanti. Sesamettha vatthudvayepi odanabh±jan²yavatthusmi½ vuttanayeneva veditabba½.
158. Ajjukavatthusmi½– etadavoc±ti gil±no hutv± avoca. ¾yasm± up±li ±yasmato ajjukassa pakkhoti na agatigamanavasena pakkho, api ca kho an±pattisaññit±ya lajj²-anuggahena vinay±nuggahena ca thero pakkhoti veditabbo. Sesamettha utt±nameva.
159. B±r±ºas²vatthusmi½– corehi upaddutanti corehi vilutta½. Iddhiy± ±netv± p±s±de µhapes²ti thero kira ta½ kula½ sokasallasamappita½ ±vaµµanta½ vivaµµanta½ disv± tassa kulassa anukamp±ya pas±d±nurakkhaºatth±ya dhamm±nuggahena attano iddhiy± “tesa½yeva p±s±da½ d±rak±na½ sam²pe hot³”ti adhiµµh±si. D±rak± “amh±ka½ p±s±do”ti sañj±nitv± abhiruhi½su. Tato thero iddhi½ paµisa½hari, p±s±dopi sakaµµh±neyeva aµµh±si. Voh±ravasena pana vutta½ “te d±rake iddhiy± ±netv± p±s±de µhapes²”ti. Iddhivisayeti ²dis±ya adhiµµh±niddhiy± an±patti. Vikubbaniddhi pana na vaµµati.
160-1. Avas±ne vatthudvaya½ utt±natthamev±ti.

Samantap±s±dik±ya vinayasa½vaººan±ya

Dutiyap±r±jikavaººan± niµµhit±.

Tatr±ya½ anus±san²–

Dutiya½ adutiyena, ya½ jinena pak±sita½;
par±jitakilesena, p±r±jikamida½ idha.
Sikkh±pada½ sama½ tena, añña½ kiñci na vijjati;
anekanayavokiººa½, gambh²ratthavinicchaya½.
Tasm± vatthumhi otiººe, bhikkhun± vinayaññun±;
vinay±nuggahenettha, karontena vinicchaya½.
P±¼i½ aµµhakathañceva, s±dhipp±yamasesato;
ogayha appamattena, karaº²yo vinicchayo.
¾pattidassanuss±ho, na kattabbo kud±cana½;
passiss±mi an±patti-miti kayir±tha m±nasa½.
Passitv±pi ca ±patti½, avatv±va punappuna½;
v²ma½sitv±tha viññ³hi, sa½sanditv± ca ta½ vade.
Kappiyepi ca vatthusmi½, cittassa lahuvattino;
vasena s±maññaguº±, cavant²dha puthujjan±.
Tasm± paraparikkh±ra½, ±s²visamivoraga½;
aggi½ viya ca sampassa½, n±maseyya vicakkhaºoti.

P±r±jikakaº¹a-aµµhakath±ya

Paµhamo bh±go niµµhito.

Namo tassa bhagavato arahato samm±sambuddhassa.

Vinayapiµake

P±r±jikakaº¹a-aµµhakath± (dutiyo bh±go)