Kasm± panettha gotrabhuñ±ºa½ maggañ±ºapurec±rika½ viya nibb±n±rammaºa½ na hot²ti? Phalañ±º±na½ aniyy±nikabh±vato. Ariyamaggadhamm±yeva hi niyy±nik±. Vuttañheta½ “katame dhamm± niyy±nik±? Catt±ro ariyamagg± apariy±pann±”ti (dha. sa. 1295). Tasm± ekanteneva niyy±nikabh±vassa ubhato vuµµh±nabh±vena pavattam±nassa anantarapaccayabh³tena ñ±ºena nimittato vuµµhiteneva bhavitabbanti tassa nibb±n±rammaºat± yutt±, na pana ariyamaggassa bh±vitatt± tassa vip±kabh±vena pavattam±n±na½ kiles±na½ asamucchindanato aniyy±nikatt± avuµµh±nasabh±v±na½ phalañ±º±na½ purec±rikañ±ºassa kad±cipi nibb±n±rammaºat± ubhayattha anulomañ±º±na½ atuly±k±rato. Ariyamaggav²thiyañhi anulomañ±º±ni anibbiddhapubb±na½ th³lath³l±na½ lobhakkhandh±d²na½ s±tisaya½ pad±lanena lokiyañ±ºena ukka½sap±ramippatt±ni maggañ±º±nuk³l±ni uppajjanti, phalasam±pattiv²thiya½ pana t±ni t±ni tena tena maggena tesa½ tesa½ kiles±na½ samucchinnatt± tattha nirussukk±ni kevala½ ariy±na½ phalasam±pattisukhasamaªgibh±vassa parikammamatt±ni hutv± uppajjant²ti na tesa½ kutoci vuµµh±nasambhavo, yato tesa½ pariyos±ne ñ±ºa½ saªkh±ranimitta½ vuµµh±nato nibb±n±rammaºa½ siy±. Evañca katv± sekkhassa attano phalasam±pattiva¼añjanatth±ya udayabbay±divasena saªkh±re sammasantassa vipassan±ñ±º±nupubb±ya phalameva uppajjati, na maggoti ayañca attho samatthito hoti. Eva½ t±va phalasam±pattiy± sam±pajjana½ veditabba½.
“Tayo kho, ±vuso, paccay± animitt±ya cetovimuttiy± µhitiy±, sabbanimitt±na½ amanasik±ro, animitt±ya ca dh±tuy± manasik±ro, pubbe ca abhisaªkh±ro”ti (ma. ni. 1.458)–

Vacanato panass± t²h±k±rehi µh±na½ hoti. Tattha pubbe ca abhisaªkh±roti sam±pattito pubbe k±laparicchedo. “Asukasmi½ n±ma k±le vuµµhahiss±m²”ti paricchinnatt± hiss± y±va so k±lo n±gacchati, t±va vuµµh±na½ na hoti.

“Dve kho, ±vuso, paccay± animitt±ya cetovimuttiy± vuµµh±nassa, sabbanimitt±nañca manasik±ro, animitt±ya ca dh±tuy± amanasik±ro”ti (ma. ni. 1.458)–

Vacanato panass± dv²h±k±rehi vuµµh±na½ hoti. Tattha sabbanimitt±nanti r³panimittavedan±saññ±saªkh±raviññ±ºanimitt±na½. K±mañca na sabb±nevet±ni ekato manasi karoti, sabbasaªg±hikavasena paneva½ vutta½. Tasm± ya½ bhavaªgassa ±rammaºa½, tassa manasikaraºena phalasam±pattito vuµµh±na½ hot²ti eva½ ass± vuµµh±na½ veditabba½. Tayida½ evamidha sam±pajjanavuµµh±na½ arahattaphalabh³ta½–

“Paµippassaddhadaratha½, amat±rammaºa½ subha½;
vantalok±misa½ santa½, s±maññaphalamuttama½”.
Iti vutta½ s±t±tis±ta½ vimuttisukha½ paµisa½vedesi. Tena vutta½– “vimuttisukhapaµisa½ved²ti vimuttisukha½ phalasam±pattisukha½ paµisa½vediyam±no nisinno hot²ti attho”ti.
Ath±ti adhik±ratthe nip±to. Khoti padap³raºe. Tesu adhik±ratthena ath±ti imin± vimuttisukhapaµisa½vedanato añña½ adhik±ra½ dasseti. Ko panesoti? Paµiccasamupp±damanasik±ro. Ath±ti v± pacch±ti etasmi½ atthe nip±to, tena “tassa satt±hassa accayen±”ti vakkham±nameva attha½ joteti. Tassa satt±hass±ti pallaªkasatt±hassa. Accayen±ti apagamena. Tamh± sam±dhimh±ti arahattaphalasam±dhito. Idha pana µhatv± paµip±µiy± satta satt±h±ni dassetabb±n²ti keci t±ni vitth±rayi½su. Maya½ pana t±ni khandhakap±µhena imiss± ud±nap±¼iy± avirodhadassanamukhena parato vaººayiss±ma. Rattiy±ti avayavasambandhe s±mivacana½. Paµhamanti accantasa½yogatthe upayogavacana½. Bhagav± hi tass± rattiy± sakalampi paµhama½ y±ma½ teneva manasik±rena yutto ahos²ti.
Paµiccasamupp±danti paccayadhamma½. Avijj±dayo hi paccayadhamm± paµiccasamupp±do. Kathamida½ j±nitabbanti ce? Bhagavato vacanena. Bhagavat± hi “tasm±tih±nanda, eseva hetu, eta½ nid±na½, esa samudayo, esa paccayo jar±maraºassa, yadida½ j±ti…pe… saªkh±r±na½, yadida½ avijj±”ti (d². ni. 2.105 ±dayo) eva½ avijj±dayo het³ti vutt±. Yath± dv±dasa paccay± dv±dasa paµiccasamupp±d±ti.
Tatr±ya½ vacanattho– aññamañña½ paµicca paµimukha½ katv± k±raºasamav±ya½ appaµikkhipitv± sahite upp±det²ti paµiccasamupp±do. Atha v± paµicca paccetabba½ paccay±rahata½ paccaya½ paµigantv± na vin± tena sambandhassa upp±do paµiccasamupp±do Paµiccasamupp±doti cettha samupp±dapadaµµh±navacanaviññeyyo phalassa upp±danasamatthat±yutto hetu, na paµiccasamuppattimatta½ veditabba½. Atha v± paccetu½ arahanti na½ paº¹it±ti paµicco, samm± sayameva v± upp±det²ti samupp±do, paµicco ca so samupp±do c±ti paµiccasamupp±doti evamettha attho daµµhabbo.
Anulomanti “avijj±paccay± saªkh±r±”ti-±din± nayena vutto avijj±diko paccay±k±ro attan± kattabbakiccakaraºato anulomoti vuccati. Atha v± ±dito paµµh±ya anta½ p±petv± vuttatt± pavattiy± v± anulomato anulomo, ta½ anuloma½. S±dhuka½ manas±k±s²ti sakkacca½ manasi ak±si. Yo yo paccayadhammo yassa yassa paccayuppannadhammassa yath± yath± hetupaccay±din± paccayabh±vena paccayo hoti, ta½ sabba½ avipar²ta½ aparih±petv± anavasesato paccavekkhaºavasena citte ak±s²ti attho. Yath± pana bhagav± paµiccasamupp±d±nuloma½ manas±k±si, ta½ saªkhepena t±va dassetu½ “iti imasmi½ sati ida½ hoti, imassupp±d± ida½ uppajjat²”ti vutta½.
Tattha it²ti eva½, anena pak±ren±ti attho. Imasmi½ sati ida½ hot²ti imasmi½ avijj±dike paccaye sati ida½ saªkh±r±dika½ phala½ hoti. Imassupp±d± ida½ uppajjat²ti imassa avijj±dikassa paccayassa upp±d± ida½ saªkh±r±dika½ phala½ uppajjat²ti attho. Imasmi½ asati ida½ na hoti, imassa nirodh± ida½ nirujjhat²ti avijj±d²na½ abh±ve saªkh±r±d²na½ abh±vassa avijj±d²na½ nirodhe saªkh±r±d²na½ nirodhassa ca dutiyatatiyasuttavacanena etasmi½ paccayalakkhaºe niyamo dassito hoti– imasmi½ sati eva, n±sati. Imassupp±d± eva, n±nupp±d±. Anirodh± eva, na nirodh±ti. Teneta½ lakkhaºa½ antogadhaniyama½ idha paµiccasamupp±dassa vuttanti daµµhabba½. Nirodhoti ca avijj±d²na½ vir±g±dhigamena ±yati½ anupp±do appavatti. Tath± hi vutta½– “avijj±ya tveva asesavir±ganirodh± saªkh±ranirodho”ti-±di. Nirodhanirodh² ca upp±danirodh²bh±vena vutto “imassa nirodh± ida½ nirujjhat²”ti.
Teneta½ dasseti– anirodho upp±do n±ma, so cettha atthibh±votipi vuccat²ti. “Imasmi½ sati ida½ hot²”ti idameva hi lakkhaºa½ pariy±yantarena “imassa upp±d± ida½ uppajjat²”ti vadantena parena purima½ visesita½ hoti. Tasm± na dharam±nata½yeva sandh±ya “imasmi½ sat²”ti vutta½, atha kho maggena aniruddhabh±vañc±ti viññ±yati. Yasm± ca “imasmi½ asati ida½ na hoti, imassa nirodh± ida½ nirujjhat²”ti dvidh±pi uddiµµhassa lakkhaºassa niddesa½ vadantena “avijj±ya tveva asesavir±ganirodh± saªkh±ranirodho”ti-±din± nirodho eva vutto, tasm± natthibh±vopi nirodho ev±ti natthibh±vaviruddho atthibh±vo anirodhoti dassita½ hoti. Tena anirodhasaªkh±tena atthibh±vena upp±da½ viseseti. Tato na idha atthibh±vamatta½ upp±doti attho adhippeto, atha kho anirodhasaªkh±to atthibh±vo c±ti ayamattho vibh±vitoti. Evameta½ lakkhaºadvayavacana½ aññamaññavisesanavisesitabbabh±vena s±tthakanti veditabba½.
Ko pan±ya½ anirodho n±ma, yo “atthibh±vo, upp±do”ti ca vuccat²ti? Appah²nabh±vo ca, anibbattitaphal±rahat±pah±nehi phal±nupp±dan±rahat± ca. Ye hi pah±tabb± akusal± dhamm±, tesa½ ariyamaggena asamuggh±µitabh±vo ca. Ye pana na pah±tabb± kusal±by±kat± dhamm±, y±ni tesu sa½yojan±ni akh²º±sav±na½ tesa½ aparikkh²ºat± ca. Asamuggh±µit±nusayat±ya hi sasa½yojan± khandhappavatti paµiccasamupp±do. Tath± ca vutta½–
“Y±ya ca, bhikkhave, avijj±ya nivutassa b±lassa y±ya ca taºh±ya sampayuttassa aya½ k±yo samud±gato, s± ceva avijj± b±lassa appah²n±, s± ca taºh± aparikkh²º±. Ta½ kissa hetu? Na, bhikkhave, b±lo acari brahmacariya½ samm± dukkhakkhay±ya, tasm± b±lo k±yassa bhed± k±y³pago hoti, so k±y³pago sam±no na parimuccati j±tiy± jar±maraºen±”ti-±di (sa½. ni. 2.19).
Kh²ºasa½yojan±na½ pana avijj±ya abh±vato saªkh±r±na½, taºhup±d±n±na½ abh±vato up±d±nabhav±na½ asambhavoti vaµµassa upacchedo paññ±yissat²ti. Tenev±ha–
“Channa½ tveva, phagguºa, phass±yatan±na½ asesavir±ganirodh± phassanirodho, phassanirodh± vedan±nirodho”ti-±di (sa½. ni. 2.12).
Na hi aggamagg±dhigamato uddha½ y±va parinibb±n± sa¼±yatan±d²na½ appavatti. Atha kho natthit± nirodhasaddavacan²yat± kh²ºasa½yojanat±ti nirodho vutto. Apica cirakatampi kamma½ anibbattitaphalat±ya appah²n±h±rat±ya ca phal±raha½ santa½ eva n±ma hoti, na nibbattitaphala½ n±pi pah²n±h±ranti. Phaluppattipaccay±na½ avijj±saªkh±r±d²na½ vuttanayeneva phal±rahabh±vo anirodhoti veditabbo. Eva½ aniruddhabh±veneva hi yena vin± phala½ na sambhavati, ta½ k±raºa½ at²tantipi imasmi½ sat²ti imin± vacanena vutta½. Tatoyeva ca avusitabrahmacariyassa appavattidhammata½ an±panno paccayupp±do k±labheda½ an±masitv± anivattan±ya eva imassa upp±d±ti vutto. Atha v± avasesapaccayasamav±ye avijjam±nassapi vijjam±nassa viya pageva vijjam±nassa y± phaluppatti-abhimukhat±, s± imassa upp±d±ti vutt±. Tath± hi tato phala½ uppajjat²ti tadavattha½ k±raºa½ phalassa upp±danabh±vena uµµhita½ uppatita½ n±ma hoti, na vijjam±nampi atadavatthanti tadavatthat± upp±doti veditabbo.
Tattha sat²ti imin± vijjam±nat±mattena paccayabh±va½ vadanto aby±p±rata½ paµiccasamupp±dassa dasseti. Upp±d±ti uppattidhammata½ asabbak±labh±vita½ phaluppatti-abhimukhatañca d²pento aniccata½ paµiccasamupp±dassa dasseti. “Sati, n±sati, upp±d±, na nirodh±”ti pana hetu-atthehi bhummanissakkavacanehi samatthita½ nid±nasamudayaj±tipabhavabh±va½ paµiccasamupp±dassa dasseti. Hetu-atthat± cettha bhummavacane yassa bh±ve tadavin±bh±viphalassa bh±vo lakkh²yati, tattha pavattiy± veditabb± yath± “adhan±na½ dhane ananuppad²yam±ne d±liddiya½ vepulla½ agam±s²”ti (d². ni. 3.91) ca “nipphannesu sassesu subhikkha½ j±yat²”ti ca. Nissakkavacanass±pi hetu-atthat± phalassa pabhave pakatiyañca pavattito yath± “kalal± hoti abbuda½, abbud± j±yat² pes²”ti (sa½. ni. 1.235) ca “himavat± gaªg± pabhavanti, siªgato saro j±yat²”ti ca. Avijj±dibh±ve ca tadavin±bh±vena saªkh±r±dibh±vo lakkh²yati, avijj±d²hi ca saªkh±r±dayo pabhavanti pakariyanti c±ti te tesa½ pabhavo pakati ca, tasm± tadatthad²panattha½ “imasmi½ sati imassa upp±d±”ti hetu-atthe bhummanissakkaniddes± kat±ti.
Yasm± cettha “imasmi½ sati ida½ hoti, imassupp±d± ida½ uppajjat²”ti saªkhepena uddiµµhassa paµiccasamupp±dassa “avijj±paccay± saªkh±r±”ti-±diko niddeso, tasm± yath±vutto atthibh±vo upp±do ca tesa½ tesa½ paccayuppannadhamm±na½ paccayabh±voti viññ±yati. Na hi aniruddhat±saªkh±ta½ atthibh±va½ upp±dañca anivattasabh±vat±saªkh±ta½ uday±vatthat±saªkh±ta½ v± “sati eva, n±sati, upp±d± eva, na nirodh±”ti antogadhaniyamehi vacanehi abhihita½ muñcitv± añño paccayabh±vo n±ma atthi, tasm± yath±vutto atthibh±vo upp±do ca paccayabh±voti veditabba½. Yepi paµµh±ne ±gat± hetu-±dayo catuv²sati paccay±, tepi etasseva paccayabh±vassa vises±ti veditabb±. Iti yath± vitth±rena anuloma½ paµiccasamupp±da½ manasi ak±si, ta½ dassetu½, “yadida½ avijj±paccay± saªkh±r±”ti-±di vutta½.
Tattha yadidanti nip±to, tassa yo ayanti attho. Avijj±paccay±ti-±d²su avindiya½ k±yaduccarit±di½ vindat²ti avijj±, vindiya½ k±yasucarit±di½ na vindat²ti avijj±, dhamm±na½ avipar²tasabh±va½ avidita½ karot²ti avijj±, antavirahite sa½s±re bhav±d²su satte jav±pet²ti avijj±, avijjam±nesu javati vijjam±nesu na javat²ti avijj±, vijj±ya paµipakkh±ti avijj±, s± “dukkhe aññ±ºan”ti-±din± catubbidh± veditabb±. Paµicca na vin± phala½ eti uppajjati ceva pavattati c±ti paccayo, upak±rakattho v± paccayo. Avijj± ca s± paccayo c±ti avijj±paccayo, tasm± avijj±paccay±. Saªkharont²ti saªkh±r±, lokiyakusal±kusalacetan±, s± puññ±puññ±neñj±bhisaªkh±ravasena tividh± veditabb±. Vij±n±t²ti viññ±ºa½, ta½ lokiyavip±kaviññ±ºavasena dvatti½savidha½. Namat²ti n±ma½, vedan±dikkhandhattaya½. Ruppat²ti r³pa½, bh³tar³pa½ cakkh±di-up±d±r³pañca. ¾yatati ±yatañca sa½s±radukkha½ nayat²ti ±yatana½ Phusat²ti phasso. Vedayat²ti vedan±. Idampi dvaya½ dv±ravasena chabbidha½, vip±kavasena gahaºe chatti½savidha½. Paritassat²ti taºh±, s± k±mataºh±divasena saªkhepato tividh±, vitth±rato aµµhuttarasatavidh± ca. Up±d²yat²ti up±d±na½, ta½ k±mup±d±n±divasena catubbidha½. Bhavati bh±vayati c±ti bhavo, so kamm³papattibhedato duvidho. Janana½ j±ti. J²raºa½ jar±. Maranti ten±ti maraºa½. Socana½ soko. Paridevana½ paridevo. Dukkhayat²ti dukkha½, upp±daµµhitivasena dvedh± khaºat²ti dukkha½. Dumanassa bh±vo domanassa½. Bhuso ±y±so up±y±so Sambhavant²ti nibbattanti. Na kevalañca sok±d²hiyeva, atha kho sabbapadehi “sambhavant²”ti padassa yojan± k±tabb±. Evañhi “avijj±paccay± saªkh±r± sambhavant²”ti paccayapaccayuppannavavatth±na½ dassita½ hoti. Esa nayo sabbattha.
Tattha aññ±ºalakkhaº± avijj±, sammohanaras±, ch±danapaccupaµµh±n±, ±savapadaµµh±n±. Abhisaªkharaºalakkhaº± saªkh±r±, ±y³hanaras±, sa½vidahanapaccupaµµh±n±, avijj±padaµµh±n±. Vij±nanalakkhaºa½ viññ±ºa½, pubbaªgamarasa½, paµisandhipaccupaµµh±na½, saªkh±rapadaµµh±na½, vatth±rammaºapadaµµh±na½ v±. Namanalakkhaºa½ n±ma½, sampayogarasa½, avinibbhogapaccupaµµh±na½, viññ±ºapadaµµh±na½. Ruppanalakkhaºa½ r³pa½, vikiraºarasa½, appaheyyabh±vapaccupaµµh±na½, viññ±ºapadaµµh±na½. ¾yatanalakkhaºa½ sa¼±yatana½, dassan±dirasa½, vatthudv±rabh±vapaccupaµµh±na½, n±mar³papadaµµh±na½. Phusanalakkhaºo phasso, saªghaµµanaraso, saªgatipaccupaµµh±no, sa¼±yatanapadaµµh±no. Anubhavanalakkhaº± vedan±, visayarasasambhogaras±, sukhadukkhapaccupaµµh±n±, phassapadaµµh±n±. Hetubh±valakkhaº± taºh±, abhinandanaras±, atittibh±vapaccupaµµh±n±, vedan±padaµµh±n±. Gahaºalakkhaºa½ up±d±na½, amuñcanarasa½, taºh±da¼hattadiµµhipaccupaµµh±na½, taºh±padaµµh±na½. Kammakammaphalalakkhaºo bhavo, bhavanabh±vanaraso, kusal±kusal±by±katapaccupaµµh±no, up±d±napadaµµh±no. Tattha tattha bhave paµham±bhinibbattilakkhaº± j±ti, niyy±tanaras±, at²tabhavato idhuppannapaccupaµµh±n±, dukkhavicittat±paccupaµµh±n± v±. Khandhaparip±kalakkhaº± jar±, maraº³panayanaras±, yobbanavin±sapaccupaµµh±n±. Cutilakkhaºa½ maraºa½ visa½yogarasa½, gativippav±sapaccupaµµh±na½. Antonijjh±nalakkhaºo soko, cetaso nijjh±naraso, anusocanapaccupaµµh±no. L±lappanalakkhaºo paridevo, guºadosaparikittanaraso, sambhamapaccupaµµh±no. K±yap²¼analakkhaºa½ dukkha½, duppaññ±na½ domanassakaraºarasa½, k±yik±b±dhapaccupaµµh±na½. Cittap²¼analakkhaºa½ domanassa½, manovigh±tanarasa½, m±nasaby±dhipaccupaµµh±na½. Cittaparidahanalakkhaºo up±y±so, nitthunanaraso, vis±dapaccupaµµh±no. Evamete avijj±dayo lakkhaº±ditopi veditabb±ti. Ayamettha saªkhepo, vitth±ro pana sabb±k±rasampanna½ vinicchaya½ icchantena sammohavinodaniy± (vibha. aµµha. 225) vibhaªgaµµhakath±ya gahetabbo.
Evanti niddiµµhassa nidassana½, tena avijj±d²heva k±raºehi, na issaranimm±n±d²h²ti dasseti. Etass±ti yath±vuttassa. Kevalass±ti asammissassa sakalassa v±. Dukkhakkhandhass±ti dukkhasam³hassa, na sattassa, n±pi j²vassa, n±pi subhasukh±d²na½. Samudayo hot²ti nibbatti sambhavati.
Etamattha½ viditv±ti yv±ya½ avijj±divasena saªkh±r±dikassa dukkhakkhandhassa samudayo hot²ti vutto, sabb±k±rena etamattha½ viditv±. T±ya½ vel±yanti t±ya½ tassa atthassa viditavel±ya½. Ima½ ud±na½ ud±nes²ti ima½ tasmi½ atthe vidite hetuno ca hetusamuppannadhammassa ca paj±nan±ya ±nubh±vad²paka½ “yad± have p±tubhavant²”ti-±dika½ somanassasampayuttañ±ºasamuµµh±na½ ud±na½ ud±nesi, attamanav±ca½ nicch±res²ti vutta½ hoti.
Tassattho– yad±ti yasmi½ k±le. Haveti byattanti imasmi½ atthe nip±to. Keci pana “haveti ±have yuddhe”ti attha½ vadanti, “yodhetha m±ra½ paññ±vudhen±”ti (dha. pa. 40) vacanato kilesam±rena yujjhanasamayeti tesa½ adhipp±yo. P±tubhavant²ti uppajjanti. Dhamm±ti anulomapaccay±k±rapaµivedhas±dhak± bodhipakkhiyadhamm±. Atha v± p±tubhavant²ti pak±senti, abhisamayavasena byatt± p±kaµ± honti. Dhamm±ti catu-ariyasaccadhamm±, ±t±po vuccati kilesasant±panaµµhena v²riya½. ¾t±pinoti sammappadh±nav²riyavato. Jh±yatoti ±rammaº³panijjh±nena lakkhaº³panijjh±nena jh±yantassa. Br±hmaºass±ti b±hitap±passa kh²º±savassa. Athassa kaªkh± vapayanti sabb±ti athassa eva½ p±tubh³tadhammassa y± et± “ko nu kho, bhante, phusat²ti. No kallo pañhoti bhagav± avoc±”ti-±din± (sa½. ni. 2.12) nayena, “katama½ nu kho, bhante, jar±maraºa½, kassa ca panida½ jar±maraºanti. No kallo pañhoti bhagav± avoc±”ti-±din± (sa½. ni. 2.35) nayena paccay±k±re kaªkh± vutt±, y± ca paccay±k±rasseva appaµividdhatt± “ahosi½ nu kho aha½ at²tamaddh±nan”ti-±din± (ma. ni. 1.18; sa½. ni. 2.20) so¼asa kaªkh± ±gat±. T± sabb± vapayanti apagacchanti nirujjhanti. Kasm±? Yato paj±n±ti sahetudhamma½, yasm± avijj±dikena hetun± sahetuka½ ima½ saªkh±r±dika½ kevala½ dukkhakkhandhadhamma½ paj±n±ti aññ±si paµivijjh²ti.
Kad± panassa bodhipakkhiyadhamm± catusaccadhamm± v± p±tubhavanti uppajjanti pak±senti v±? Vipassan±maggañ±ºesu Tattha vipassan±ñ±ºasampayutt± sati-±dayo vipassan±ñ±ºañca yath±raha½ attano visayesu tadaªgappah±navasena subhasaññ±dike pajahant± k±y±nupassan±divasena visu½ visu½ uppajjanti, maggakkhaºe pana te nibb±nam±lambitv± samucchedavasena paµipakkhe pajahant± cat³supi ariyasaccesu asammohappaµivedhas±dhanavasena sakideva uppajjanti. Eva½ t±vettha bodhipakkhiyadhamm±na½ uppajjanaµµhena p±tubh±vo veditabbo.
Ariyasaccadhamm±na½ pana lokiy±na½ vipassan±kkhaºe vipassan±ya ±rammaºakaraºavasena, lokuttar±na½ tadadhimuttat±vasena, maggakkhaºe nirodhasaccassa ±rammaº±bhisamayavasena, sabbesampi kicc±bhisamayavasena p±kaµabh±vato pak±sanaµµhena p±tubh±vo veditabbo.
Iti bhagav± satipi sabb±k±rena sabbadhamm±na½ attano ñ±ºassa p±kaµabh±ve paµiccasamupp±damukhena vipassan±bhinivesassa katatt± nipuºagambh²rasududdasat±ya paccay±k±rassa ta½ paccavekkhitv± uppannabalavasomanasso paµipakkhasamucchedavibh±vanena saddhi½ attano tadabhisamay±nubh±vad²pakamevettha ud±na½ ud±nes²ti.
Ayampi ud±no vutto bhagavat± iti me sutanti aya½ p±¼i kesuciyeva potthakesu dissati. Tattha ayamp²ti pisaddo “idampi buddhe ratana½ paº²ta½, ayampi p±r±jiko hot²”ti-±d²su viya sampiº¹anattho, tena uparima½ sampiº¹eti. Vuttoti aya½ vuttasaddo kesoh±raºavappanav±pasam²karaºaj²vitavuttipamuttabh±vap±vacanabh±vena pavattana ajjhenakathan±d²su dissati. Tath± hesa “k±paµiko m±ºavo daharo vuttasiro”ti-±d²su (ma. ni. 2.426) kesoh±raºe ±gato.
“G±vo tassa paj±yanti, khette vutta½ vir³hati;
vutt±na½ phalamasn±ti, yo mitt±na½ na dubbhat²”ti.–

¾d²su (j±. 2.22.19) vappane. “No ca kho paµivuttan”ti-±d²su (p±r±. 289) aµµhadaº¹ak±d²hi v±pasam²karaºe. “Pannalomo paradattavutto migabh³tena cetas± vihar±m²”ti-±d²su (c³¼ava. 332) j²vitavuttiya½. “Paº¹upal±so bandhan± pavutto abhabbo haritatt±y±”ti-±d²su (p±r±. 92) bandhanato pamuttabh±ve. “G²ta½ vutta½ sam²hitan”ti-±d²su (d². ni. 1.285) p±vacanabh±vena pavattite. “Vutto p±r±yaºo”ti-±d²su ajjhene. “Vutta½ kho paneta½ bhagavat± ‘dhammad±y±d± me, bhikkhave, bhavatha, m± ±misad±y±d±”’ti-±d²su (ma. ni. 1.30) kathane. Idh±pi kathane eva daµµhabbo, tena ayampi ud±no bh±sitoti attho. It²ti eva½. Me sutanti padadvayassa attho nid±navaººan±ya½ sabb±k±rato vuttoyeva. Pubbe “eva½ me sutan”ti nid±navasena vuttoyeva hi attho idha nigamanavasena “iti me sutan”ti puna vutto. Vuttasseva hi atthassa puna vacana½ nigamananti. Itisaddassa atthuddh±ro eva½-saddena sam±natthat±ya “eva½ me sutan”ti ettha viya, atthayojan± ca itivuttakavaººan±ya amhehi pak±sit±yev±ti tattha vuttanayeneva veditabboti.

Paramatthad²paniy± khuddakanik±yaµµhakath±ya

Ud±nasa½vaººan±paµhamabodhisuttavaººan± niµµhit±.