Ettha ca attajjh±sayo parajjh±sayo pucch±vasiko aµµhuppattikoti catt±ro suttanikkhep± veditabb±. Yath± hi anekasata-anekasahassabhed±nipi sutt±ni sa½kilesabh±giy±dipaµµh±nanayena so¼asavidhata½ n±tivattanti, eva½ t±ni sabb±nipi attajjh±say±disuttanikkhepavasena catubbidhabh±va½ n±tivattanti. K±mańcettha attajjh±sayassa aµµhuppattiy± ca parajjh±sayapucch±vasikehi saddhi½ sa½saggabhedo sambhavati ajjh±say±nusandhipucch±nusandhisambhavato, attajjh±saya-aµµhuppatt²na½ ańńamańńa½ sa½saggo natth²ti niravaseso paµµh±nanayo na sambhavati. Tadantogadhatt± v± sambhavant±na½ sesanikkhep±na½ m³lanikkhepavasena catt±ro suttanikkhep±ti vutta½. Tatr±ya½ vacanattho nikkhipana½ nikkhepo, suttassa nikkhepo suttanikkhepo, suttadesan±ti attho. Nikkhip²yat²ti v± nikkhepo, sutta½ eva nikkhepo suttanikkhepo. Attano ajjh±sayo attajjh±sayo, so assa atthi k±raŗabh³toti attajjh±sayo, attano ajjh±sayo etass±ti v± attajjh±sayo. Parajjh±sayepi eseva nayo. Pucch±ya vaso pucch±vaso, so etassa atth²ti pucch±vasiko. Suttadesan±ya vatthubh³tassa atthassa uppatti atthuppatti, atthuppatti eva aµµhuppatti, s± etassa atth²ti aµµhuppattiko. Atha v± nikkhip²yati sutta½ eten±ti nikkhepo, attajjh±say±di eva. Etasmi½ pana atthavikappe attano ajjh±sayo attajjh±sayo. Paresa½ ajjh±sayo parajjh±sayo. Pucch²yat²ti pucch±, pucchitabbo attho. Pucchanavasena pavatta½ dhammappaµigg±hak±na½ vacana½ pucch±vasa½, tadeva nikkhepasadd±pekkh±ya pucch±vasikoti pulliŖgavasena vutta½. Tath± atthuppattiyeva aµµhuppattikoti evamettha attho veditabbo. Ettha ca paresa½ indriyaparip±k±dik±raŗanirapekkhatt± attajjh±sayassa visu½ suttanikkhepabh±vo yutto kevala½ attano ajjh±sayeneva dhammatantiµhapanattha½ pavattitadesanatt±, parajjh±sayapucch±vasik±na½ pana paresa½ ajjh±sayapucch±na½ desan±pavattihetubh³t±na½ uppattiya½ pavattit±na½ kathamaµµhuppattiy± anavarodho, pucch±vasika-aµµhuppattipubbak±na½ v± parajjh±say±nurodhena pavattit±na½ katha½ parajjh±saye anavarodhoti? Na codetabbameta½. Paresańhi abhin²h±raparipucch±divinicchay±divinimuttasseva suttantadesan±k±raŗupp±dassa aµµhuppattibh±vena gahitatt± parajjh±sayapucch±vasik±na½ visu½ gahaŗa½. Tath± hi brahmaj±ladhammad±y±dasutt±d²na½ vaŗŗ±vaŗŗa-±misupp±d±didesan±nimitta½ aµµhuppatti vuccati, paresa½ pucch±ya vin± ajjh±sayameva nimitta½ katv± desito parajjh±sayo, pucch±vasena desito pucch±vasikoti p±kaµoyamatthoti. Tattha paµham±d²ni t²ŗi bodhisutt±ni mucalindasutta½, ±yusaŖkh±rossajjanasutta½, paccavekkhaŗasutta½, papańcasańń±suttanti imesa½ ud±n±na½ attajjh±sayo nikkhepo. HuhuŖkasutta½, br±hmaŗaj±tikasutta½, b±hiyasuttanti imesa½ ud±n±na½ pucch±vasiko nikkhepo. R±jasutta½, sakk±rasutta½, ucch±danasutta½, piŗ¹ap±tikasutta½, sippasutta½, gop±lasutta½, sundarikasutta½ m±tusutta½, saŖghabhedakasutta½, udap±nasutta½, tath±gatupp±dasutta½, moneyyasutta½, p±µalig±miyasutta½, dvepi dabbasutt±n²ti etesa½ ud±n±na½ aµµhuppattiko nikkhepo. P±lileyyasutta½, piyasutta½, n±gasam±lasutta½, vis±kh±suttańc±ti imesa½ ud±n±na½ attajjh±sayo parajjh±sayo ca nikkhepo. Ses±na½ ekapańń±s±ya sutt±na½ parajjh±sayo nikkhepo. Evametesa½ ud±n±na½ attajjh±say±divasena nikkhepaviseso veditabbo. Ettha ca y±ni ud±n±ni bhagavat± bhikkh³na½ sammukh± bh±sit±ni, t±ni tehi yath±bh±sitasutt±ni vacas± paricit±ni manas±nupekkhit±ni dhammabhaŗ¹±g±rikassa kathit±ni. Y±ni pana bhagavat± bhikkh³na½ asammukh± bh±sit±ni, t±nipi aparabh±ge bhagavat± dhammabhaŗ¹±g±rikassa puna bh±sit±ni. Eva½ sabb±nipi t±ni ±yasm± ±nando ekajjha½ katv± dh±rento bhikkh³nańca v±cento aparabh±ge paµhamamah±saŖg²tik±le ud±nantveva saŖgaha½ ±ropes²ti veditabba½. Tena kho pana samayen±ti-±d²su tena samayen±ti ca bhummatthe karaŗavacana½, kho pan±ti nip±to, tasmi½ samayeti attho. Kasmi½ pana samaye? Ya½ samaya½ bhagav± uruvel±ya½ viharati najj± nerańjar±ya t²re bodhirukkham³le paµham±bhisambuddho. Tasmi½ samaye. Satt±hanti satta ah±ni satt±ha½, accantasa½yogatthe eta½ upayogavacana½. Yasm± bhagav± ta½ satt±ha½ nirantarat±ya accantameva phalasam±pattisukhena vih±si, tasm± satt±hanti accantasa½yogavasena upayogavacana½ vutta½. EkapallaŖken±ti vis±kh±puŗŗam±ya anatthaŖgateyeva s³riye apar±jitapallaŖkavare vajir±sane nisinnak±lato paµµh±ya sakimpi anuµµhahitv± yath±-±bhujitena ekeneva pallaŖkena Vimuttisukhapaµisa½ved²ti vimuttisukha½ phalasam±pattisukha½ paµisa½vediyam±no nisinno hot²ti attho. Tattha vimutt²ti tadaŖgavimutti, vikkhambhanavimutti, samucchedavimutti, paµippassaddhivimutti, nissaraŗavimutt²ti pańca vimuttiyo. T±su ya½ deyyadhammaparicc±g±d²hi tehi tehi guŗaŖgehi n±mar³paparicched±d²hi vipassanaŖgehi ca y±va tassa tassa aŖgassa aparih±nivasena pavatti, t±va ta½ta½paµipakkhato vimuccanato vimuccana½ pah±na½. Seyyathida½ D±nena macchariyalobh±dito, s²lena p±ŗ±tip±t±dito, n±mar³pavavatth±nena sakk±yadiµµhito, paccayapariggahena ahetuvisamahetudiµµh²hi, tasseva aparabh±gena kaŖkh±vitaraŗena katha½kath²bh±vato, kal±pasammasanena aha½ mam±ti g±hato, magg±maggavavatth±nena amagge maggasańń±ya, udayadassanena ucchedadiµµhiy±, vayadassanena sassatadiµµhiy±, bhayadassanena sabhaye abhayasańń±ya, ±d²navadassanena ass±dasańń±ya, nibbid±nupassanena abhiratisańń±ya, muccitukamyat±ń±ŗena amuccitukamyat±ya, upekkh±ń±ŗena anupekkh±ya, anulomena dhammaµµhitiya½ nibb±ne ca paµilomabh±vato, gotrabhun± saŖkh±ranimittabh±vato vimuccana½, aya½ tadaŖgavimutti n±ma. Ya½ pana upac±rappan±bhedena sam±dhin± y±vassa aparih±nivasena pavatti, t±va k±macchand±d²na½ n²varaŗ±nańceva, vitakk±d²nańca paccan²kadhamm±na½, anuppattisańńita½ vimuccana½, aya½ vikkhambhanavimutti n±ma. Ya½ catunna½ ariyamagg±na½ bh±vitatt± ta½ta½maggavato ariyassa sant±ne yath±raha½ diµµhigat±na½ pah±n±y±ti-±din± (dha. sa. 277; vibha. 628) nayena vuttassa samudayapakkhiyassa kilesagaŗassa puna accanta½ appavattibh±vena samucchedappah±navasena vimuccana½, aya½ samucchedavimutti n±ma. Ya½ pana phalakkhaŗe paµippassaddhatta½ kiles±na½, aya½ paµippassaddhivimutti n±ma. SabbasaŖkhatanissaµatt± pana sabbasaŖkh±ravimutta½ nibb±na½, aya½ nissaraŗavimutti n±ma. Idha pana bhagavato nibb±n±rammaŗ± phalavimutti adhippet±. Tena vutta½ vimuttisukhapaµisa½ved²ti vimuttisukha½ phalasam±pattisukha½ paµisa½vediyam±no nisinno hot²ti atthoti. Vimutt²ti ca upakkilesehi paµippassaddhivasena cittassa vimuttabh±vo, cittameva v± tath± vimutta½ veditabba½, t±ya vimuttiy± j±ta½ sampayutta½ v± sukha½ vimuttisukha½. Y±ya½, bhante, upekkh± sante sukhe vutt± bhagavat±ti (ma. ni. 2.88) vacanato upekkh±pi cettha sukhamicceva veditabb±. Tath± ca vutta½ sammohavinodaniya½ upekkh± pana santatt±, sukhamicceva bh±sit±ti (vibha. aµµha. 232). Bhagav± hi catutthajjh±nika½ arahattasam±patti½ sam±pajjati, na itara½. Atha v± tesa½ v³pasamo sukhoti-±d²su yath± saŖkh±radukkh³pasamo sukhoti vuccati, eva½ sakalakilesadukkh³pasamabh±vato aggaphale labbham±n± paµippassaddhivimutti eva idha sukhanti veditabb±. Tayida½ vimuttisukha½ maggav²thiya½ k±lantareti phalacittassa pavattivibh±gena duvidha½ hoti. Ekekassa hi ariyamaggassa anantar± tassa tasseva vip±kabh³t±ni nibb±n±rammaŗ±ni t²ŗi dve v± phalacitt±ni uppajjanti anantaravip±katt± lokuttarakusal±na½. Yasmińhi javanav±re ariyamaggo uppajjati, tattha yad± dve anulom±ni, tad± tatiya½ gotrabhu, catuttha½ maggacitta½, tato para½ t²ŗi phalacitt±ni honti. Yad± pana t²ŗi anulom±ni, tad± catuttha½ gotrabhu, pańcama½ maggacitta½, tato para½ dve phalacitt±ni honti. Eva½ catuttha½ pańcama½ appan±vasena pavattati, na tato para½ bhavaŖgassa ±sannatt±. Keci pana chaµµhampi citta½ appet²ti vadanti, ta½ aµµhakath±su (visuddhi. 2.811) paµikkhitta½. Eva½ maggav²thiya½ phala½ veditabba½. K±lantare phala½ pana phalasam±pattivasena pavatta½, nirodh± vuµµhahantassa uppajjam±nańca eteneva saŖgahita½. S± pan±ya½ phalasam±patti atthato lokuttarakusal±na½ vip±kabh³t± nibb±n±rammaŗ± appan±ti daµµhabb±. Ke ta½ sam±pajjanti, ke na sam±pajjant²ti? Sabbepi puthujjan± na sam±pajjanti anadhigatatt±. Tath± heµµhim± ariy± uparima½, uparim±pi ariy± heµµhima½ na sam±pajjantiyeva puggalantarabh±v³pagamanena paµippassaddhabh±vato. Attano eva phala½ te te ariy± sam±pajjanti. Keci pana sot±pannasakad±g±mino phalasam±patti½ na sam±pajjanti, uparim± dveyeva sam±pajjanti sam±dhismi½ parip³rak±ribh±vatoti vadanti. Ta½ ak±raŗa½ puthujjanass±pi attan± paµiladdhalokiyasam±dhisam±pajjanato. Ki½ v± ettha k±raŗacint±ya? Vuttańheta½ paµisambhid±ya½ katam± dasa saŖkh±rupekkh± vipassan±vasena uppajjanti (paµi. ma. 1.57), katame dasa gotrabhudhamm± vipassan±vasena uppajjant²ti (paµi. ma. 1.60) imesa½ pańh±na½ vissajjane sot±pattiphalasam±pattatth±ya sakad±g±miphalasam±pattatth±y±ti tesampi ariy±na½ phalasam±pattisam±pajjana½ vutta½. Tasm± sabbepi ariy± yath±saka½ phala½ sam±pajjant²ti niµµhamettha gantabba½. Kasm± pana te sam±pajjant²ti? Diµµhadhammasukhavih±rattha½. Yath± hi r±j±no rajjasukha½, devat± dibbasukha½ anubhavanti, eva½ ariy± lokuttarasukha½ anubhaviss±m±ti addh±napariccheda½ katv± icchitakkhaŗe phalasam±patti½ sam±pajjanti. Kathańcass± sam±pajjana½, katha½ µh±na½, katha½ vuµµh±nanti? Dv²hi t±va ±k±rehi ass± sam±pajjana½ hoti nibb±nato ańńassa ±rammaŗassa amanasik±r±, nibb±nassa ca manasik±r±. Yath±ha
Dve kho, ±vuso, paccay± animitt±ya cetovimuttiy± sam±pattiy±, sabbanimitt±nańca amanasik±ro, animitt±ya ca dh±tuy± manasik±roti (ma. ni. 1.458).
Aya½ panettha sam±pajjanakkamo phalasam±pattitthikena ariyas±vakena rahogatena paµisall²nena udayabbay±divasena saŖkh±r± vipassitabb±. Tasseva½ pavatt±nupubbavipassanasseva saŖkh±r±rammaŗagotrabhuń±ŗ±nantara½ phalasam±pattivasena nirodhe cittamappeti, phalasam±pattininnabh±vena ca sekkhass±pi phalameva uppajjati, na maggo. Ye pana vadanti sot±panno attano phalasam±patti½ sam±pajjiss±m²ti vipassana½ va¹¹hetv± sakad±g±m² hoti, sakad±g±m² ca an±g±m²ti. Te vattabb± eva½ sante an±g±m² arah± bhavissati, arah± ca paccekabuddho, paccekabuddho ca sambuddhoti ±pajjeyya, tasm± yath±bhinivesa½ yath±jjh±saya½ vipassan± attha½ s±dhet²ti sekkhass±pi phalameva uppajjati, na maggo. Phalampi tassa sace anena paµhamajjh±niko maggo adhigato, paµhamajjh±nikameva uppajjati. Sace dutiy±d²su ańńatarajjh±niko, dutiy±d²su ańńatarajjh±nikamev±ti.