7. S±riputtattherassa sah±yakabr±hmaºavatthu
Ya½ kiñci yiµµha½ v±ti ima½ dhammadesana½ satth± ve¼uvane viharanto s±riputtattherassa sah±yakabr±hmaºa½ ±rabbha kathesi. Tampi hi thero upasaªkamitv± “ki½, br±hmaºa, kiñci kusala½ karos²”ti pucchi. “¾ma, bhante”ti. “Ki½ karos²”ti? “Yiµµhay±ga½ yaj±m²”ti. “Tad± kira ta½ y±ga½ mah±paricc±gena yajan”ti. Ito para½ thero purimanayeneva pucchitv± ta½ satthu santika½ netv± ta½ pavatti½ ±rocetv± “imassa, bhante, brahmalokassa magga½ katheth±”ti ±ha. Satth±, “br±hmaºa, eva½ kir±”ti pucchitv± “eva½, bho gotam±”ti vutte, “br±hmaºa, tay± sa½vacchara½ yiµµhay±ga½ yajantena lokiyamah±janassa dinnad±na½ pasannacittena mama s±vak±na½ vandant±na½ uppannakusalacetan±ya catubh±gamattampi na agghat²”ti vatv± anusandhi½ ghaµetv± dhamma½ desento ima½ g±tham±ha– 108. “Ya½ kiñci yiµµha½ va huta½ va loke,
sa½vacchara½ yajetha puññapekkho;
sabbampi ta½ na catubh±gameti,
abhiv±dan± ujjugatesu seyyo”ti.
Tattha ya½ kiñc²ti anavasesapariy±d±navacanameta½. Yiµµhanti yebhuyyena maªgalakiriy±divasesu dinnad±na½. Hutanti abhisaªkharitv± kata½ p±hunad±nañceva, kammañca phalañca saddahitv± katad±nañca. Sa½vacchara½ yajeth±ti ekasa½vacchara½ nirantarameva vuttappak±ra½ d±na½ sakalacakkav±¼epi lokiyamah±janassa dadeyya. Puññapekkhoti puñña½ icchanto. Ujjugates³ti heµµhimakoµiy± sot±pannesu uparimakoµiy± kh²º±savesu. Ida½ vutta½ hoti– “evar³pesu pasannacittena sar²ra½ onamitv± vandantassa kusalacetan±ya ya½ phala½, tato catubh±gampi sabba½ ta½ d±na½ na agghati, tasm± ujugatesu abhiv±danameva seyyo”ti. Desan±vas±ne so br±hmaºo sot±pattiphala½ patto, aññepi bah³ sot±pattiphal±d²ni p±puºi½s³ti.
S±riputtattherassa sah±yakabr±hmaºavatthu sattama½.