2. Paµhama-isidattasutta½

344. Eka½ samaya½ sambahul± ther± bhikkh³ macchik±saº¹e viharanti amb±µakavane. Atha kho citto gahapati yena ther± bhikkh³ tenupasaªkami; upasaªkamitv± there bhikkh³ abhiv±detv± ekamanta½ nis²di. Ekamanta½ nisinno kho citto gahapati there bhikkh³ etadavoca “adhiv±sentu me, bhante, ther± sv±tan±ya bhattan”ti. Adhiv±sesu½ kho ther± bhikkh³ tuºh²bh±vena Atha kho citto gahapati ther±na½ bhikkh³na½ adhiv±sana½ viditv± uµµh±y±san± there bhikkh³ abhiv±detv± padakkhiºa½ katv± pakk±mi. Atha kho ther± bhikkh³ tass± rattiy± accayena pubbaºhasamaya½ niv±setv± pattac²varam±d±ya yena cittassa gahapatissa nivesana½ tenupasaªkami½su; upasaªkamitv± paññatte ±sane nis²di½su.
Atha kho citto gahapati yena ther± bhikkh³ tenupasaªkami; upasaªkamitv± there bhikkh³ abhiv±detv± ekamanta½ nis²di. Ekamanta½ nisinno kho citto gahapati ±yasmanta½ thera½ etadavoca– “‘dh±tun±natta½, dh±tun±nattan’ti, bhante thera, vuccati. Kitt±vat± nu kho, bhante, dh±tun±natta½ vutta½ bhagavat±”ti? Eva½ vutte ±yasm± thero tuºh² ahosi. Dutiyampi kho citto gahapati ±yasmanta½ thera½ etadavoca– “‘dh±tun±natta½, dh±tun±nattan’ti, bhante thera, vuccati. Kitt±vat± nu kho, bhante, dh±tun±natta½ vutta½ bhagavat±”ti? Dutiyampi kho ±yasm± thero tuºh² ahosi. Tatiyampi kho citto gahapati ±yasmanta½ thera½ etadavoca– “‘dh±tun±natta½, dh±tun±nattan’ti, bhante thera, vuccati. Kitt±vat± nu kho, bhante, dh±tun±natta½ vutta½ bhagavat±”ti? Tatiyampi kho ±yasm± thero tuºh² ahosi.
Tena kho pana samayena ±yasm± isidatto tasmi½ bhikkhusaªghe sabbanavako hoti. Atha kho ±yasm± isidatto ±yasmanta½ thera½ etadavoca– “by±karomaha½, bhante thera, cittassa gahapatino eta½ pañhan”ti? “By±karohi tva½, ±vuso isidatta, cittassa gahapatino eta½ pañhan”ti. “Evañhi tva½, gahapati, pucchasi– ‘dh±tun±natta½, dh±tun±nattanti, bhante thera, vuccati. Kitt±vat± nu kho, bhante, dh±tun±natta½, vutta½ bhagavat±”’ti? “Eva½ bhante”. “Ida½ kho, gahapati, dh±tun±natta½ vutta½ bhagavat±– cakkhudh±tu, r³padh±tu, cakkhuviññ±ºadh±tu…pe… manodh±tu, dhammadh±tu, manoviññ±ºadh±tu. Ett±vat± kho, gahapati, dh±tun±natta½ vutta½ bhagavat±”ti.
Atha kho citto gahapati ±yasmato isidattassa bh±sita½ abhinanditv± anumoditv± there bhikkh³ paº²tena kh±dan²yena bhojan²yena sahatth± santappesi sampav±resi. Atha kho ther± bhikkh³ bhutt±vino on²tapattap±ºino uµµh±y±san± pakkami½su. Atha kho ±yasm± thero ±yasmanta½ isidatta½ etadavoca– “s±dhu kho ta½, ±vuso isidatta eso pañho paµibh±si, neso pañho ma½ paµibh±si. Tenah±vuso isidatta, yad± aññath±pi [yad± aññad±pi (s². p².) aññad±pi (?)] Evar³po pañho ±gaccheyya, taññevettha paµibh±seyy±”ti. Dutiya½.