Tatiya-ibbhav±davaººan±
266. Khettale¹¹³nanti khette kasanavasena uµµh±pitamattik±khaº¹±na½. Le¹¹uk±namantare niv±sitatt± “le¹¹ukik±” icceva (d². ni. µ². 1.266) saññ±t± khuddakasakuºik±. Majjhimapaºº±sake le¹¹ukikopamasuttavaººan±ya½ “c±takasakuºik±”ti (ma. ni. aµµha. 3.150) vutt±, nighaºµusatthesu pana ta½ “l±pasakuºik±”ti vadanti. Kodhavasena laggitunti upanayhitu½, ±gh±ta½ bandhitunti attho. “Amhe ha½sakoñcamorasame karot²”ti vadanto heµµh± gahita½ “na ta½ koci ha½so v± koñco v± moro v± ±gantv± ki½ tva½ lapas²ti nisedhet²”ti idampi vacana½ saªg²timan±ru¼ha½ tad± bhagavat± vuttamev±ti dasseti. Tad± vadantoyeva hi eva½ karot²ti vattumarahati. “Eva½ nu te”ti-±divacana½, “avusitav±yev±”ti-±divacanañca m±navasena samaºena gotamena vuttanti ambaµµho maññat²ti adhipp±yen±ha “nimm±no d±ni j±toti maññam±no”ti.