“Dasanna½ m±s±na½ upari satta divas±n²”ti passi, tena attano antar±y±bh±va½ aññ±si, tass± ca tusitabhave dibbasampattipaccanubhavana½.
T± devat±ti dasasahassicakkav±¼adevat±. Katha½ pana t± devat± tad± bodhisattassa p³ritap±ramibh±va½, katha½ cassa buddhabh±va½ j±nant²ti? Mahesakkh±na½ devat±na½ vasena, yebhuyyena ca t± devat± abhisamayabh±gino. Tath± hi bhagavato dhammad±nasa½vibh±ge anekav±ra½ dasasahassacakkav±¼adevat±sannip±to ahosi.
“Cav±m²”ti j±n±ti cuti-±sannajavanehi ñ±ºasahitehi cutiy± upaµµhitabh±vassa paµisa½viditatt±. Cuticitta½ na j±n±ti cuticittakkhaºassa ittarabh±vato. Tath± hi ta½ cut³pap±tañ±ºassapi avisayova. Paµisandhicittepi eseva nayo. ¾vajjanapariy±yoti ±vajjanakkamo. Yasm± ekav±ra½ ±vajjitamattena ±rammaºa½ nicchinitu½ na sakk±, tasm± ta½ ev±rammaºa½ dutiya½, tatiyañca ±vajjitv± nicchayati. ¾vajjanas²sena cettha javanav±ro gahito. Ten±ha “dutiyatatiyacittav±re eva j±nissat²”ti. Cutiy± puretara½ katipayacittav±rato paµµh±ya “maraºa½ me ±sannan”ti j±nanato “cutikkhaºepi cav±m²ti j±n±t²”ti vutta½. Paµisandhiy± pana apubbabh±vato paµisandhicitta½ na j±n±ti. Nikantiy± uppattito parato “asukasmi½ me µh±ne paµisandhi gahit±”ti j±n±ti. Tasmi½ k±leti paµisandhiggahaºak±le. Dasasahassilokadh±tu kampat²ti ettha kampanak±raºa½ heµµh± brahmaj±lavaººan±ya½ (d². ni. µ². 1.149) vuttameva. Atthato panettha ya½ vattabba½, ta½ parato mah±parinibb±navaººan±ya½ (d². ni. aµµha. 2.171) ±gamissati. Mah±k±ruºik± buddh± bhagavanto satt±na½ hitasukhavidh±natapparat±ya bahula½ somanassik±va hont²ti tesa½ paµhamamah±vip±kacittena paµisandhiggahaºa½ aµµhakath±ya½ (d². ni. aµµha. 2.17; dha. sa. aµµha. 498; ma. ni. aµµha. 4.200) vutta½. Mah±sivattheropana yadipi mah±k±ruºik± buddh± bhagavanto satt±na½ hitasukhavidh±natappar±va, vivekajjh±say± pana visaªkh±raninn± sabbasaªkh±resu ajjhupekkhanabahul±ti pañcamamah±vip±kacittena paµisandhiggahaºam±ha.
Pure puººam±ya sattamadivasato paµµh±y±ti puººam±ya pure sattamadivasato paµµh±ya, sukkapakkhe navamito paµµh±y±ti attho. Sattame divaseti navamito sattame divase ±sa¼hipuººam±ya½. Ida½ supinanti id±ni vuccam±n±k±ra½. Majjhimaµµhakath±ya½ pana “anotattadaha½ netv± ekamanta½ aµµha½su. Atha nesa½ deviyo ±gantv± manussamalaharaºattha½ nh±petv±”ti (ma. ni. aµµha. 4.200) vutta½. Tattha nesa½ deviyoti mah±r±j³na½ deviyo. Caritv±ti gocara½ caritv±.
Harit³palitt±y±ti haritena gomayena kataparibhaº¹±ya. “So ca kho purisagabbho, na itthigabbho, putto te bhavissat²”ti ettakameva te br±hmaº± attano supinasatthanayena kathesu½. “Sace ag±ra½ ajjh±vasissat²”ti-±di pana devat±viggahena tamattha½ y±th±vato pavedesu½.
Dhammat±ti ettha dhamma-saddo “j±tidhamm±na½ bhikkhave satt±nan”ti-±d²su (ma. ni. 1.131; 3.373; paµi. ma. 1.33) viya pakatipariy±yo, dhammo eva dhammat± yath± devo eva devat±ti ±ha “aya½ sabh±vo”ti, aya½ pakat²ti attho. Sv±ya½ sabh±vo atthato tath± niyatabh±voti ±ha “aya½ niy±moti vutta½ hot²”ti. Niy±mo pana bahuvidhoti te sabbe atthuddh±ranayena uddharitv± idh±dhippetaniy±mameva dassetu½ “niy±mo ca n±m±”ti-±di vutta½. Tattha kamm±na½ niy±mo kammaniy±mo. Esa nayo utuniy±m±d²su t²su. Itaro pana dhammo eva niy±mo dhammaniy±mo, dhammat±.
Kusalassa kammassa. Nisento tikhiºa½ karonto.
Ar³p±dibh³mibh±gavisesavasena utuvisesadassanato utuvisesena sijjham±n±na½ rukkh±d²na½ pupphaphal±diggahaºa½ “tesu tesu janapades³”ti visesetv± vutta½. Tasmi½ tasmi½ k±leti tasmi½ tasmi½ vasant±dik±le.
Madhurato b²jato tittato b²jatoti yojan±.
18. Vattam±nasam²pe vattam±ne viya voharitabbanti “okkamat²”ti vuttanti ±ha “okkanto hot²ti ayamevattho”ti. Eva½ hot²ti eva½ vuttappak±renassa sampaj±nan± hoti. Na okkamam±ne paµisandhikkhaºassa duviññeyyat±ya. Yath± ca vutta½ “paµisandhicitta½ na j±n±t²”ti. Dasasahassacakkav±¼apattharaºena v± appam±ºo. Ativiya samujjalanabh±vena u¼±ro Dev±nubh±vanti dev±na½ pabh±nubh±va½. Dev±nañhi pabha½ so obh±so abhibhavati, na tesa½ ±dhipacca½. Ten±ha “nivatthavatthass±”ti-±di.
Lok±na½ lokadh±t³na½ antaro vivaro lokantaro, so eva itthiliªgavasena “lokantarik±”ti vutto. Rukkhagacch±din± kenaci na haññant²ti agh±, asamb±dh±. Ten±ha “niccavivaµ±”ti. Asa½vut±ti heµµh±, upari ca kenaci na pihit±. Tena vutta½ “heµµh±pi appatiµµh±”ti. Tattha pi-saddena yath± heµµh± udakassa pidh±yik± pathav² natth²ti asa½vut± lokantarik±, eva½ uparipi cakkav±¼esu viya devavim±n±na½ abh±vato asa½vut± appatiµµh±ti dasseti. Andhak±ro ettha atth²ti andhak±r±. Cakkhuviññ±ºa½ na j±yati ±lokassa abh±vato, na cakkhuno. Tath± hi “tena obh±sena aññamañña½ sañj±nant²”ti vutta½. Jambud²pe µhitamajjhanhikavel±ya½ pubbavidehav±s²na½ atthaªgamanavasena upa¹¹ha½ s³riyamaº¹ala½ paññ±yati, aparagoy±nav±s²na½ uggamanavasena, eva½ sesad²pesu p²ti ±ha “ekappah±reneva t²su d²pesu paññ±yant²”ti. Ito aññath± pana dv²su eva d²pesu ekappah±rena paññ±yant²ti. Ekek±ya dis±ya nava nava yojanasatasahass±ni andhak±ravidhamanampi imin±va nayena daµµhabba½. Pabh±ya nappahont²ti attano pabh±ya obh±situ½ anabhisambhunanti. Yugandharapabbatappam±ºe ±k±se vicaraºato “cakkav±¼apabbatassa vemajjhena vicarant²”ti vutta½.
V±vaµ±ti kh±danattha½ gaºhitu½ upakkamant±. Viparivattitv±ti vivattitv±. Chijjitv±ti mucch±pattiy± µhitaµµh±nato muccitv±, aªgapaccaªgachedanena v± chijjitv±. Accantakh±reti ±tapasant±p±bh±vena atis²tabh±vameva sandh±ya accantakh±rat± vutt± siy±. Na hi ta½ kappasaºµhahana-udaka½ sampattikaramah±meghavuµµha½ pathavisandh±raka½ kappavin±saka½ udaka½ viya kh±ra½ bhavitu½ arahati. Tath± hi sati pathav²pi vil²yeyya, tesa½ v± p±pakammabalena pet±na½ udakassa pubbakhe¼abh±v±patti viya tassa udakassa tad± kh±rabh±v±patti hot²ti vutta½ “accantakh±re udake”ti.
Ekay±gup±namattamp²ti patt±dibh±janagata½ y±gu½ ga¼oci-±di-uddharaºiy± gahetv± pivanamattampi k±la½. Samantatoti sabbabh±gato chappak±rampi.
19. Catunna½ mah±r±j±na½ vasen±ti vessavaº±dicatumah±r±jabh±vas±maññena.
Yath±vih±ranti yath±saka½ vih±ra½.
20. Pakatiy±ti attano pakatiy± eva. Ten±ha “sabh±venev±”ti. Parassa santike gahaºena vin± attano sabh±veneva sayameva adhiµµhahitv± s²lasampann±. Bodhisattam±t±p²ti amh±ka½ bodhisattam±t±pi. K±ladevilass±ti yath± k±ladevilassa santike aññad± gaºh±ti, bodhisatte pana…pe… sayameva s²la½ aggahesi, tath± vipass²bodhisattam±t±p²ti adhipp±yo.
21. “Manusses³”ti ida½ pakatic±rittavasena vutta½, “manussitthiy± n±ma manussapurisesu puris±dhipp±yacitta½ uppajjeyy±”ti. Bodhisattassa m±tuy± pana devesupi t±disa½ citta½ nuppajjateva. Yath± bodhisattassa ±nubh±vena bodhisattam±tu puris±dhipp±yacitta½ nuppajjati, eva½ tassa ±nubh±veneva s± kenaci purisena anabhibhavan²y±ti ±ha “p±d± na vahanti dibbasaªkhalik± viya bajjhant²”ti.
22. Pubbe “k±maguº³pasa½hita½ citta½ nuppajjat²”ti vutta½, puna “pañcahi k±maguºehi samappit± samaªg²bh³t± paric±ret²”ti ca vutta½. Kathamida½ aññamañña½ na virujjhat²ti ±ha “pubbe”ti-±di. Vatthupaµikkhepoti abrahmacariyavatthupaµisedho. Ten±ha “puris±dhipp±yavasen±”ti. ¾rammaºapaµil±bhoti r³p±dipañcak±maguº±rammaºasseva paµil±bho.
23. Kilamathoti khedo, k±yassa garubh±vakathinabh±v±dayopi tass± tad± na honti eva. “Tirokucchigata½ passat²”ti vutta½. Kad± paµµh±ya passat²ti ±ha “kalal±dik±la½ atikkamitv±”ti-±di. Dassane payojana½ sayameva vadati. Tassa abh±vato kalal±dik±le na passati. Puttena daharena mandena utt±naseyyakena saddhi½. “Ya½ ta½ m±t³”ti-±di pakatic±rittavasena vutta½. Cakkavattigabbhatopi hi savisesa½ bodhisattagabbho parih±ra½ labhati puññasambh±rassa s±tisayatt±, tasm± bodhisattam±t± ativiya sapp±y±h±r±c±r± ca hutv± sakkacca½ pariharati. Sukhav±satthanti bodhisattassa sukhav±sattha½. Puratth±bhimukhoti m±tu purimabh±g±bhimukho. Id±ni tirokucchigatassa dissam±nat±ya abbhantara½, b±hirañca k±raºa½ dassetu½ “pubbe katakamman”ti-±di vutta½. Ass±ti deviy±. Vatthunti kucchi½. Phalika-abbhapaµal±dino viya bodhisattam±tukucchitacassa patanubh±vena ±lokassa vibandh±bh±vato yath± bodhisattam±t± kucchigata½ bodhisatta½ passati, ki½ eva½ bodhisattopi m±tara½, aññañca purato µhita½ r³pagata½ passati, noti ±ha “bodhisatto pan±”ti-±di. Kasm± pana sati cakkhumhi, ±loke ca na passat²ti ±ha “na hi antokucchiya½ cakkhuviññ±ºa½ uppajjat²”ti. Ass±sapass±s± viya hi tattha cakkhuviññ±ºampi na uppajjati tajjassa samann±h±rassa abh±vato.
24. Yath± aññ± itthiyo vij±tappaccay± t±disena rogena abhibh³t±pi hutv± maranti, bodhisattam±tu pana bodhisatte kucchigate tassa vij±yananimitta½, na koci rogo uppajjati, kevala½ ±yuparikkhayeneva k±la½ karoti, sv±yamattho heµµh± vutto eva. “Bodhisattena vasitaµµh±nañh²”ti-±di tassa k±raºavacana½. Aññesa½ aparibhoganti aññehi na paribhuñjitabba½, na paribhogayogyanti attho. Tath± sati bodhisattapitu aññ±ya aggamahesiy± bhavitabba½, tath±pi bodhisattam±tari dharantiy± ayujjam±nakanti ±ha “na ca sakk±”ti-±di. Apanetv±ti aggamahesiµh±nato n²haritv±. Attani chandar±gavaseneva bahiddh± ±rammaºapariyesan±ti visayinis±r±go satt±na½ visayesu s±r±gassa balavak±raºanti dassento ±ha “satt±na½ attabh±ve chandar±go balav± hot²”ti. Anurakkhitu½ na sakkot²ti samm± gabbhaparih±ra½ n±nuyuñjati. Tena gabbho bahv±b±dho hoti. Vatthu visada½ hot²ti gabbh±sayo visuddho hoti. M±tu majjhimavayassa tatiyakoµµh±se bodhisattagabbhokkamanampi tass± ±yuparim±ºavilokaneneva saªgahita½ vayovasena uppajjanakavik±rassa parivajjanato. Itthisabh±vena uppajjanakavik±ro pana bodhisattassa ±nubh±veneva v³pasamati.
25. Sattam±saj±toti paµisandhiggahaºato sattame m±se j±to. So s²tuºhakkhamo na hoti ativiya sukhum±lat±ya. Aµµham±saj±to k±ma½ sattam±saj±tato buddhivayav±, ekacce pana cammapades± vuddhi½ p±puºant± ghaµµana½ na sahanti, tena so na j²vati. “Sattam±saj±tassa pana na t±va te j±t±”ti vadanti.