Sattaviññ±ºaµµhitivaººan±
127. Gacchanto gacchantoti samathapaµipattiya½ suppatiµµhito hutv± vipassan±gamanena, maggagamanena ca gacchanto gacchanto. Ubhohi bh±gehi muccanato ubhatobh±gavimutto n±ma hoti. So “eva½ asamanupassanto”ti vutto vipassan±y±nikoti katv± “yo ca na samanupassat²ti vutto so yasm± gacchanto gacchanto paññ±vimutto n±ma hot²”ti vutta½. Heµµh± vutt±nanti “kitt±vat± ca, ±nanda, att±na½ na paññapento na paññ±pet²”ti-±din± (d². ni. 2.119), “yato kho, ±nanda, bhikkhu neva vedana½ att±na½ samanupassat²”ti-±din± (d². ni. 2.125 ±dayo) ca heµµh± p±¼iya½ ±gat±na½ dvinna½ puthujjanabhikkh³na½. Nigamananti nissaraºa½. N±manti paññ±vimutt±din±ma½. Paµisandhivasena vutt±ti n±nattak±yan±nattasaññit±visesavisiµµhapaµisandhivasena vutt± satta viññ±ºaµµhitiyo. Ta½ta½sattanik±ya½ pati nissayato hi n±nattak±y±dit± ta½pariy±pannapaµisandhisamud±gat±ti daµµhabb± tadabhinibbattakakammabhavassa tath± ±y³hitatt±. Catasso ±gamissant²ti r³pavedan±saññ±saªkh±rakkhandhavasena catasso viññ±ºaµµhitiyo ±gamissanti “r³pup±ya½ v± ±vuso viññ±ºa½ tiµµham±na½ tiµµhat²”ti-±din± (d². ni. 3.311). Viññ±ºapatiµµh±nass±ti paµisandhiviññ±ºassa etarahi patiµµh±nak±raºassa. Atthato vuttavisesavisiµµh± pañcavok±re r³pavedan±saññ±saªkh±rakkhandh±, catuvok±re vedan±dayo tayo khandh± veditabb±. Satt±v±sabh±va½ up±d±ya “dve ca ±yatan±n²ti dve niv±saµµh±n±n²”ti vutta½. Niv±saµµh±napariy±yopi ±yatanasaddo hoti yath± “dev±yatanadvayan”ti. Sabbanti viññ±ºaµµhiti ±yatanadvayanti sakala½. Tasm± gahita½ tattha ekameva aggahetv±ti adhipp±yo. Pariy±d±na½ anavasesaggahaºa½ na gacchati vaµµa½ viññ±ºaµµhiti-±yatanadvay±na½ aññamañña-antogadhatt±. Nidassanatthe nip±to, tasm± seyyath±pi manuss±ti yath± manuss±ti vutta½ hoti. Viseso hotiyeva satipi b±hirassa k±rakassa abhede ajjhattikassa bhinnatt±. N±natta½ k±ye etesa½, n±natto v± k±yo etesanti n±nattak±y±, imin± nayena sesapadesupi attho veditabbo. Nesanti manuss±na½. N±natt± saññ± etesa½ atth²ti n±nattasaññino. Sukhasamussayato vinip±to etesa½ atth²ti vinip±tik± satipi devabh±ve dibbasampattiy± abh±vato, ap±yesu v± gato natthi nip±to etesanti vinip±tik±. Ten±ha “catu-ap±yavinimutt±”ti. Dhammapadanti satipaµµh±n±didhammakoµµh±sa½. Vij±niy±ti sutamayena t±va ñ±ºena vij±nitv±. Tadanus±rena yonisomanasik±ra½ paribr³hanto s²lavisuddhi-±dika½ samm±paµipatti½ api paµipajjema. S± ca paµipatti hit±ya diµµhadhammik±disakalahit±ya amh±ka½ siy±. Id±ni tattha s²lapaµipatti½ t±va vibh±gena dassento “p±ºesu c±”ti g±tham±ha. Brahmak±ye paµhamajjh±nanibbatte brahmasam³he, brahmanik±ye v± bhav±ti brahmak±yik±. Mah±brahmuno paris±ya bhav±ti brahmap±risajj± tassa paric±rakaµµh±ne µhitatt±. Mah±brahmuno purohitaµµh±ne µhit±ti brahmapurohit± ¾yuvaºº±d²hi mahanto brahm±noti mah±brahmuno. Satipi tesa½ tividh±nampi paµhamena jh±nena abhinibbattabh±ve jh±nassa pana pavattibhedena aya½ visesoti dassetu½ “brahmap±risajj± pan±”ti-±di vutta½. Paritten±ti h²nena, s± cassa h²nat± chand±d²na½ h²nat±ya veditabb±, paµiladdhamatta½ v± h²na½. Kappass±ti asaªkhyeyyakappassa. H²napaº²t±na½ majjhe bhavatt± majjhimena, s± cassa majjhimat± chand±d²na½ majjhimat±ya veditabb±, paµilabhitv± n±tisubh±vita½ v± majjhima½. Upa¹¹hakappoti asaªkhyeyyakappassa upa¹¹hakappo. Vipph±rikataroti brahmap±risajjehi pam±ºato vipulataro, sabh±vato u¼±rataro ca hoti. Sabh±venapi hi u¼±ratarova, ta½ panettha appam±ºa½. Tath± hi paritt±bh±d²na½, parittasubh±d²nañca k±ye satipi sabh±vavematte ekattavaseneva vavatth±p²yat²ti “ekattak±y±” tveva vuccanti. Paº²ten±ti ukkaµµhena, s± cassa ukkaµµhat± chand±d²na½ ukkaµµhat±ya veditabb±, subh±vita½ v± sammadeva vasibh±va½ p±pita½ paº²ta½ padh±nabh±va½ n²tanti katv±, idh±pi kappo asaªkhyeyyakappavaseneva veditabbo paripuººassa mah±kappassa asambhavato. It²ti eva½ vuttappak±rena. Teti “brahmak±yik±”ti vutt± tividh±pi brahm±no. Saññ±ya ekatt±ti tihetukabh±vena saññ±ya ekattasabh±vatt± Na hi tass± sampayuttadhammavasena aññopi koci bhedo atthi. Evanti imin± n±nattak±ya-ekattasaññinoti dasseti. Daº¹a-ukk±y±ti daº¹ad²pik±ya. Sarat²ti dh±vati viya. Vissarat²ti vippakiºº± viya dh±vati Dve kapp±ti dve mah±kapp±. Ito paresupi eseva nayo. Idh±ti imasmi½ sutte. Ukkaµµhaparicchedavasena ±bhassaraggahaºeneva sabbepi te paritt±bh±, appam±º±bh±pi gahit±. Sobhan± pabh± subh±, subh±ya kiºº± subh±kiºº±ti vattabbe ±-k±rassa rassatta½, antima-ºa-k±rassa ha-k±rañca katv± “subhakiºh±”ti vutt±, aµµhakath±ya½pana niccal±ya ekagghan±ya pabh±ya subhoti pariy±yavacananti “subhena okiºº± vikiºº±”ti attho vutto, etth±pi antima-ºa-k±rassa ha-k±rakaraºa½ icchitabbameva. Na chijjitv± chijjitv± pabh± gacchati ekagghanatt±. Catutthaviññ±ºaµµhitimeva bhajanti k±yassa, saññ±ya ca ekar³patt±. Vipulasantasukh±yuvaºº±diphalatt± vehapphal±. Etth±ti viññ±ºaµµhitiya½. Vivaµµapakkhe µhit± napunar±vattanato. “Na sabbak±lik±”ti vatv± tameva asabbak±likatta½ vibh±vetu½ “kappasatasahassamp²”ti-±di vutta½. So¼asakappasahassaccayena uppann±na½ suddh±v±sabrahm±na½ parinibb±yanato, aññesañca tattha anuppajjanato buddhasuññe loke suñña½ ta½ µh±na½ hoti, tasm± suddh±v±s± na sabbak±lik±, khandh±v±raµµh±nasadis± honti suddh±v±sabh³miyo. Imin± suttena suddh±v±s±na½ satt±v±sabh±vad²paneneva viññ±ºaµµhitibh±vo d²pito, tasm± suddh±v±s±pi sattasu viññ±ºaµµhit²su catutthaviññ±ºaµµhiti½ navasu satt±v±sesu catutthasatt±v±sa½yeva bhajanti. Sukhumatt±ti saªkh±r±vasesasukhumabh±vappattatt±. Paribyattaviññ±ºakicc±bh±vato neva viññ±ºa½, sabbaso aviññ±ºa½ na hot²ti n±viññ±ºa½, tasm± paripphuµaviññ±ºakiccavant²su viññ±ºaµµhit²su avatv±. 128. Tañca viññ±ºaµµhitinti paµhama½ viññ±ºaµµhiti½. Heµµh± vuttanayena sar³pato, manuss±divibh±gato, saªkhepato, “n±mañca r³pañc±”ti bhedato ca paj±n±ti. Tass± samudayañc±ti tass± paµham±ya viññ±ºaµµhitiy± pañcav²satividha½ samudayañca paj±n±ti. Atthaªgamepi eseva nayo. Ass±detabbato, ass±dato ca ass±da½. Aya½ anicc±dibh±vo ±d²navo. Chandar±go vin²yati etena, ettha v±ti chandar±gavinayo, saha maggena nibb±na½. Chandar±gappah±nanti etth±pi eseva nayo. M±nadiµµh²na½ vasen±hanti v±, taºh±vasena mamanti v± abhinandan±pi m±nassa paritassan± viya daµµhabb±. Sabbatth±ti sabbesu sesesu aµµhasupi v±resu Tatth±ti upari t²su viññ±ºaµµhit²su dutiy±yatanesu. Tattha hi r³pa½ natthi. Puna tatth±ti paµham±yatane. Tattha hi eko r³pakkhandhova. Etth±ti ca tameva sandh±ya vutta½. Tattha hi r³passa kammasamuµµh±natt± ±h±ravasena yojan± na sambhavati. Yato khoti ettha to-saddo d±-saddo viya k±lavacano “yato kho, s±riputta, bhikkhusaªgho”ti-±d²su (p±r±. 21) viy±ti vutta½ “yad± kho”ti. Aggahetv±ti kañcipi saªkh±ra½ “eta½ mam±”ti-±din± aggahetv±. Paññ±vimuttoti aµµhanna½ vimokkh±na½ anadhigatatt± s±tisayassa sam±dhibalassa abh±vato paññ±baleneva vimutto. Ten±ha “aµµha vimokkhe asacchikatv± paññ±balenev±”ti-±di. Appavattinti ±yati½ appavatti½ katv±. Paj±nanto vimuttoti v± paññ±vimutto, paµhamajjh±naphassena vin± parij±nan±dippak±rehi catt±ri sacc±ni j±nanto paµivijjhanto tesa½ kicc±na½ matthakappattiy± niµµhitakiccat±ya visesena muttoti vimutto. So paññ±vimutto. Sukkhavipassakoti samathabh±van±sineh±bh±vena sukkh± l³kh±, asiniddh± v± vipassan± etass±ti sukkhavipassako. Ýhatv±ti p±dakakaraºavasena µhatv±. Aññatarasminti ca aññatara-aññatarasmi½, ekekasminti attho. Evañhissa pañcavidhat± siy±. “Na heva kho aµµha vimokkhe k±yena phusitv± viharat²”ti imin± s±tisayassa sam±dhibalassa abh±vo d²pito. “Paññ±ya cassa disv±”ti-±din± s±tisayassa paññ±balassa bh±vo. Paññ±ya cassa disv± ±sav± parikkh²º± hont²ti na ±sav± paññ±ya passanti, dassanak±raº± pana parikkh²º± “disv± parikkh²º±”ti vutt±. Dassan±yattaparikkhayatt± eva hi dassana½ ±sav±na½ khayassa purimakiriy± hoti.