Bodhisatta-abhivesavaººan±
57. V±s³pagatass±ti bodhimaº¹e ekarattiv±sa½ upagatassa. Rahogatass±ti rahasi gatassa. Paµisall²nass±ti ek²bh±vavasena nil²nassa. Kicchanti dukkha½. Cavati ca upapajjati c±ti ida½ dvaya½ pana apar±para½ cutipaµisandhi½ sandh±ya vutta½. Jar±maraºass±ti ettha yasm± pabbajanto jiººaby±dhimatteyeva disv± pabbajito, tasm±ssa jar±maraºameva upaµµh±ti. Tenev±ha “jar±maraºass±”ti. Iti jar±maraºa½ m³la½ katv± abhiniviµµhassa bhavaggato otarantassa viya– atha kho, bhikkhave, vipassissa bodhisattassa etadahosi. Yonisomanasik±r±ti up±yamanasik±r± pathamanasik±r±. Anicc±d²ni hi anicc±ditova manasikaroto yonisomanasik±ro n±ma hoti. Ayañca– “kismi½ nu kho satij±ti-±d²ni honti, kismi½ asati na hont²”ti udayabbay±nupassan±vasena pavattatt± tesa½ aññataro Tasm±ssa ito yonisomanasik±r± imin± up±yamanasik±rena ahu paññ±ya abhisamayo, bodhisattassa paññ±ya yasmi½ sati jar±maraºa½ hoti, tena jar±maraºak±raºena saddhi½ sam±gamo ahosi. Ki½ pana tanti? J±ti. Ten±ha– “j±tiy± kho sati jar±maraºa½ hot²”ti. Y± c±ya½ jar±maraºassa k±raºaparigg±hik± paññ±, t±ya saddhi½ bodhisattassa sam±gamo ahos²ti ayamettha attho. Etenup±yena sabbapad±ni veditabb±ni. N±mar³pe kho sati viññ±ºanti ettha pana saªkh±resu sati viññ±ºanti ca, avijj±ya sati saªkh±r±ti ca vattabba½ bhaveyya, tadubhayampi na gahita½. Kasm±? Avijj±saªkh±r± hi at²to bhavo tehi saddhi½ aya½ vipassan± na ghaµiyati. Mah±puriso hi paccuppannavasena abhiniviµµhoti. Nanu ca avijj±saªkh±rehi adiµµhehi na sakk± buddhena bhavitunti. Sacca½ na sakk±, imin± pana te bhava-up±d±nataºh±vaseneva diµµh±ti. Imasmi½ µh±ne vitth±rato paµiccasamupp±dakath± kathetabb±. S± panes± visuddhimagge kathit±va. 58. Paccud±vattat²ti paµinivattati. Katama½ panettha viññ±ºa½ paccud±vattat²ti? Paµisandhiviññ±ºampi vipassan±ñ±ºampi. Tattha paµisandhiviññ±ºa½ paccayato paµinivattati, vipassan±ñ±ºa½ ±rammaºato. Ubhayampi n±mar³pa½ n±tikkamati, n±mar³pato para½ na gacchati. Ett±vat± j±yetha v±ti-±d²su viññ±ºe n±mar³passa paccaye honte, n±mar³pe ca viññ±ºassa paccaye honte, dv²supi aññamaññapaccayesu hontesu ettakena j±yetha v±…pe… upapajjetha v±, ito hi para½ ki½ añña½ j±yeyya v±…pe… upapajjeyya v±. Nanu etadeva j±yati ca…pe… upapajjati c±ti? Eva½ saddhi½ apar±paracutipaµisandh²hi pañca pad±ni dassetv± puna ta½ ett±vat±ti vuttamattha½ niyy±tento– “yadida½ n±mar³papaccay± viññ±ºa½, viññ±ºapaccay± n±mar³pan”ti vatv± tato para½ anulomapaccay±k±ravasena viññ±ºapaccay± n±mar³pam³la½ ±yatimpi j±tijar±maraºa½ dassetu½ n±mar³papaccay± sa¼±yatananti-±dim±ha. Tattha kevalassa dukkhakkhandhassa samudayo hot²ti sakalassa j±tijar±maraºasokaparidevadukkhadomanassup±y±s±dibhedassa dukkhar±sissa nibbatti hoti. Iti mah±puriso sakalassa vaµµadukkhassa nibbatti½ addasa. 59. Samudayo samudayoti khoti nibbatti nibbatt²ti kho. Pubbe ananussutes³ti na anussutesu assutapubbesu. Cakkhu½ udap±d²ti-±d²su udayadassanapaññ±ves±. Dassanaµµhena cakkhu, ñ±takaraºaµµhena ñ±ºa½, paj±nanaµµhena paññ±, nibbijjhitv± paµivijjhitv± uppannaµµhena vijj±, obh±saµµhena ca ±lokoti vutt±. Yath±ha– “cakkhu½ udap±d²ti dassanaµµhena. ѱºa½ udap±d²ti ñ±taµµhena. Paññ± udap±d²ti paj±nanaµµhena. Vijj± udap±d²ti paµivedhaµµhena. ¾loko udap±d²ti obh±saµµhena. Cakkhudhammo dassanaµµho attho. ѱºadhammo ñ±taµµho attho. Paññ±dhammo paj±nanaµµho attho. Vijj±dhammo paµivedhaµµho attho. ¾loko dhammo obh±saµµho attho”ti (paµi. ma. 2.39). Ettakehi padehi ki½ kathitanti? Imasmi½ sati ida½ hot²ti paccayasañj±nanamatta½ kathita½. Athav± v²thipaµipann± taruºavipassan± kathit±ti. 61. Adhigato kho my±yanti adhigato kho me aya½. Maggoti vipassan±maggo. Bodh±y±ti catusaccabujjhanatth±ya, nibb±nabujjhanatth±ya eva v±. Api ca bujjhat²ti bodhi, ariyamaggasseta½ n±ma½, tadatth±y±tipi vutta½ hoti. Vipassan±maggam³lako hi ariyamaggoti. Id±ni ta½ magga½ niyy±tento– “yadida½ n±mar³panirodh±ti-±dim±ha. Ettha ca viññ±ºanirodhoti-±d²hi paccattapadehi nibb±nameva kathita½. Iti mah±puriso sakalassa vaµµadukkhassa anibbattinirodha½ addasa. 62. Nirodho nirodhoti khoti anibbatti anibbattiti kho. Cakkhunti-±d²ni vuttatth±neva. Idha pana sabbeheva etehi padehi– “imasmi½ asati ida½ na hot²”ti nirodhasañj±nanamattameva kathita½, athav± vuµµh±nag±min² balavavipassan± kathit±ti. 63. Aparena samayen±ti eva½ paccayañca paccayanirodhañca viditv± tato aparabh±ge. Up±d±nakkhandhes³ti up±d±nassa paccayabh³tesu khandhesu. Udayabbay±nupass²ti tameva paµhama½ diµµha½ udayañca vayañca anupassam±no. Vih±s²ti sikh±patta½ vuµµh±nag±minivipassana½ vahanto vihari. Ida½ kasm± vutta½? Sabbeyeva hi p³ritap±ramino bodhisatt± pacchimabhave puttassa j±tadivase mah±bhinikkhamana½ nikkhamitv± pabbajitv± padh±namanuyuñjitv± bodhipallaªkam±ruyha m±rabala½ vidhamitv± paµhamay±me pubbeniv±sa½ anussaranti, dutiyay±me dibbacakkhu½ visodhenti, tatiyay±me paccay±k±ra½ sammasitv± ±n±p±nacatutthajjh±nato uµµh±ya pañcasu khandhesu abhinivisitv± udayabbayavasena samapaññ±sa lakkhaº±ni disv± y±va gotrabhuñ±º± vipassana½ va¹¹hetv± ariyamaggena sakale buddhaguºe paµivijjhanti. Ayampi mah±puriso p³ritap±ram². So yath±vutta½ sabba½ anukkama½ katv± pacchimay±me ±n±p±nacatutthajjh±nato uµµh±ya pañcasu khandhesu abhinivisitv± vuttappak±ra½ udayabbayavipassana½ ±rabhi. Ta½ dassetu½ ida½ vutta½. Tattha iti r³panti ida½ r³pa½, ettaka½ r³pa½, ito uddha½ r³pa½ natth²ti ruppanasabh±vañceva bh³tup±d±yabhedañca ±di½ katv± lakkhaºarasapaccupaµµh±napadaµµh±navasena anavasesar³papariggaho vutto. Iti r³passa samudayoti imin± eva½ pariggahitassa r³passa samudayadassana½ vutta½. Tattha it²ti eva½ samudayo hot²ti attho. Tassa vitth±ro– “avijj±samuday± r³pasamudayo, taºh±samuday± r³pasamudayo, kammasamuday± r³pasamudayo, ±h±rasamuday± r³pasamudayoti, nibbattilakkhaºa½ passantopi r³pakkhandhassa udaya½ passat²”ti eva½ veditabbo. Atthaªgamepi “avijj±nirodh± r³panirodho…pe… vipariº±malakkhaºa½ passantopi r³pakkhandhassa nirodha½ passat²”ti (paµi. ma. 1.50) ayamassa vitth±ro. Iti vedan±ti-±d²supi aya½ vedan±, ettak± vedan±, ito uddha½ vedan± natthi. Aya½ saññ±, ime saªkh±r±, ida½ viññ±ºa½, ettaka½ viññ±ºa½, ito uddha½ viññ±ºa½ natth²ti vedayitasañj±nana-abhisaªkharaºavij±nanasabh±vañceva sukh±dir³pasaññ±di phass±di cakkhuviññ±º±di bhedañca ±di½ katv± lakkhaºarasapaccupaµµh±napadaµµh±navasena anavasesavedan±saññ±saªkh±raviññ±ºapariggaho vutto. Iti vedan±ya samudayoti-±d²hi pana eva½ pariggahit±na½ vedan±saññ±saªkh±raviññ±º±na½ samudayadassana½ vutta½. Tatr±pi it²ti eva½ samudayo hot²ti attho. Tesampi vitth±ro– “avijj±samuday± vedan±samudayo”ti (paµi. ma. 1.50) r³pe vuttanayeneva veditabbo. Aya½ pana viseso– t²su khandhesu “±h±rasamuday±”ti avatv± “phassasamuday±”ti vattabba½. Viññ±ºakkhandhe “n±mar³pasamuday±”ti atthaªgamapadampi tesa½yeva vasena yojetabba½. Ayamettha saªkhepo, vitth±ro pana udayabbayavinicchayo sabb±k±raparip³ro visuddhimagge vutto. Tassa pañcasu up±d±nakkhandhesu udayabbay±nupassino viharatoti tassa vipassissa bodhisattassa imesu r³p±d²su pañcasu up±d±nakkhandhesu samapaññ±salakkhaºavasena udayabbay±nupassino viharato yath±nukkamena va¹¹hite vipassan±ñ±ºe anupp±danirodhena nirujjham±nehi ±savasaªkh±tehi kilesehi anup±d±ya aggahetv±va citta½ vimuccati, tadeta½ maggakkhaºe vimuccati n±ma, phalakkhaºe vimutta½ n±ma; maggakkhaºe v± vimuttañceva vimuccati ca, phalakkhaºe vimuttameva. Ett±vat± ca mah±puriso sabbabandhan± vippamutto s³riyarasmisamphuµµhamiva paduma½ suvikasitacittasant±no catt±ri maggañ±º±ni, catt±ri phalañ±º±ni, catasso paµisambhid±, catuyoniparicchedakañ±ºa½, pañcagatiparicchedakañ±ºa½, cha as±dh±raºañ±º±ni, sakale ca buddhaguºe hatthagate katv± paripuººasaªkappo bodhipallaªke nisinnova–
“Anekaj±tisa½s±ra½, sandh±vissa½ anibbisa½;
gahak±ra½ gavesanto, dukkh± j±ti punappuna½.
Gahak±raka diµµhosi, puna geha½ na k±hasi;
sabb± te ph±suk± bhagg±, gahak³µa½ visaªkhata½;
visaªkh±ragata½ citta½, taºh±na½ khayamajjhag±”ti. (Dha. pa. 153, 154).
“Ayoghanahatasseva, jalato j±tavedaso;
anupubb³pasantassa, yath± na ñ±yate gati.
Eva½ samm±vimutt±na½, k±mabandhoghat±rina½;
paññ±petu½ gati natthi, patt±na½ acala½ sukhan”ti. (Ud±. 80).
Eva½ manasi karonto sarade s³riyo viya, puººacando viya ca virocitth±ti.
Dutiyabh±ºav±ravaººan± niµµhit±.