Dasavidha-appan±kosallavaººan±
60. Na hoti appan±. Yena vidhin± appan±ya½ kusalo hoti, so dasavidho vidhi appan±kosalla½, tannibbatta½ v± ñ±ºa½. Vatthuvisadakiriyatoti vatth³na½ visadabh±vakaraºato appan±kosalla½ icchitabbanti sambandho. Eva½ sesesupi. 61. Cittacetasik±na½ hi pavattiµµh±nabh±vato sar²ra½, tappaµibaddh±ni c²var±d²ni ca idha “vatth³n²”ti adhippet±ni. T±ni yath± cittassa sukh±vah±ni honti, tath± karaºa½ tesa½ visadabh±vakaraºa½. Tena vutta½ “ajjhattikab±hir±nan”ti-±di. Sar²ra½ v±ti v±-saddo aµµh±nappayutto, sar²ra½ sedamalaggahita½ v± aññena v± avassutakiccena vib±dhitanti adhipp±yo. Sen±sana½ v±ti v±-saddena patt±d²nampi saªgaho daµµhabbo. Nanu c±ya½ nayo khuddakapalibodhupacchedena saªgahito, puna kasm± vuttoti? Sacca½ saªgahito, so ca kho bh±van±ya ±rambhak±le. Idha pana ±raddhakammaµµh±nassa upac±rajjh±ne µhatv± appan±pariv±sa½ vasantassa k±lantare j±te tath±paµipatti appan±kosall±ya vutt±. Avisade sati, visayabh³te v±. Katha½ bh±vanamanuyuñjantassa t±ni visayo? Antarantar± pavattanakacittupp±davaseneva½ vutta½. Te hi cittupp±d± cittekaggat±ya aparisuddhabh±v±ya sa½vattanti. Cittacetasikesu nissay±dipaccayabh³tesu. ѱºamp²ti pi-saddo sampiº¹ane. Tena “na kevala½ ta½ vatthuyeva, atha kho tasmi½ aparisuddhe ñ±ºampi aparisuddha½ hot²”ti dassita½. Ta½sampayutt±na½ pana aparisuddhat± avuttasiddh±, ñ±ºassa ca visu½ gahaºa½ appan±ya bahuk±ratt±. Tath± hi jh±na½ “dandh±bhiñña½, khipp±bhiññan”ti ñ±ºamukhena niddiµµha½. Nissayanissayopi nissayotveva vuccat²ti ±ha “d²pakapallikavaµµitel±ni niss±y±”ti. ѱºe avisade vipassan±bh±van± viya sam±dhibh±van±pi paridubbal± hot²ti dassetu½ “aparisuddhena ñ±ºen±”ti-±di vutta½. Tattha kammaµµh±nanti samathakammaµµh±na½ ±ha. Vu¹¹hi½ aªgap±tubh±vena, vir³¼hi½ guºabh±vena, vepulla½ sabbaso vasibh±vappattiy± veditabba½. Visade pan±ti sukkapakkho, tassa vuttavipariy±yena attho veditabbo. 62. Samabh±vakaraºanti kiccato an³n±dhikabh±vakaraºa½. Yath±paccaya½ saddheyyavatthusmi½ adhimokkhakiccassa paµutarabh±vena, paññ±ya avisadat±ya, v²riy±d²na½ ca sithilat±din± saddhindriya½ balava½ hoti. Ten±ha “itar±ni mand±n²”ti. Tatoti tasm± saddhindriyassa balavabh±vato, itaresañca mandatt±. Kosajjapakkhe patitu½ adatv± sampayuttadhamm±na½ paggaºhana½ anubalappad±na½ paggaho, paggahova kicca½, paggahakicca½ k±tu½ na sakkot²ti sambandhitabba½. ¾rammaºa½ upagantv± µh±na½, anissajjana½ v± upaµµh±na½, vikkhepapaµipakkho. Yena v± sampayutt± avikkhitt± honti, so avikkhepo. R³pagata½ viya cakkhun± yena y±th±vato visayasabh±va½ passati, ta½ dassanakicca½ k±tu½ na sakkoti balavat± saddhindriyena abhibh³tatt±. Sahaj±tadhammesu hi indaµµha½ k±rent±na½ sahapavattam±n±na½ dhamm±na½ ekarasat±vaseneva atthasiddhi, na aññath±. Tasm±ti vuttamevattha½ k±raºabh±vena pacc±masati Tanti saddhindriya½. Dhammasabh±vapaccavekkhaºen±ti yassa saddheyyavatthuno u¼±rat±diguºe adhimuccanassa s±tisayappavattiy± saddhindriya½ balava½ j±ta½, tassa paccayapaccayuppann±divibh±gato y±th±vato v²ma½sanena. Evañhi eva½dhammat±nayena sabh±varasato pariggayham±ne savipph±ro adhimokkho na hoti, “aya½ imesa½ dhamm±na½ sabh±vo”ti parij±nanavasena paññ±by±p±rassa s±tisayatt±. Dhuriyadhammesu hi yath± saddh±ya balavabh±ve paññ±ya mandabh±vo hoti, eva½ paññ±ya balavabh±ve saddh±ya mandabh±vo hot²ti. Tena vutta½ “ta½ dhammasabh±vapaccavekkhaºena h±petabban”ti. Tath± amanasik±ren±ti yen±k±rena bh±vanamanuyuñjantassa saddhindriya½ balava½ hoti, ten±k±rena bh±van±ya ananuyuñjanatoti vutta½ hoti. Idha duvidhena saddhindriyassa balavabh±vo, attano v± paccayavisesato kiccuttariyena, v²riy±d²na½ v± mandakiccat±ya. Tattha paµhamavikappe h±panavidhi dassito, dutiyavikappe pana yath± manasi karoto v²riy±d²na½ mandakiccat±ya saddhindriya½ balava½ j±ta½, tath± amanasik±rena v²riy±d²na½ paµukiccabh±v±vahena manasik±rena saddhindriya½ tehi samarasa½ karontena h±petabba½. Imin± nayena sesindriyesupi h±panavidhi veditabbo. Vakkalittheravatth³ti so hi ±yasm± saddh±dhimuttat±ya kat±dhik±ro satthu r³pak±yadassanappasuto eva hutv± viharanto satth±r± “ki½ te, vakkali, imin± p³tik±yena diµµhena? Yo kho, vakkali, dhamma½ passati, so ma½ passat²”ti-±din± (sa½. ni. 3.87) ovaditv± kammaµµh±ne niyojitopi ta½ ananuyuñjanto paº±mito att±na½ vinip±tetu½ pap±taµµh±na½ abhiruhi. Atha na½ satth± yath±nisinnova obh±sa½ visajjento att±na½ dassetv±–
“P±mojjabahulo bhikkhu, pasanno buddhas±sane;
adhigacche pada½ santa½, saªkh±r³pasama½ sukhan”ti. (Dha. pa. 381)–
G±tha½ vatv± “ehi vakkal²”ti ±ha. So tena amateneva abhisitto haµµhatuµµho hutv± vipassana½ paµµhapesi. Saddh±ya pana balavabh±vato vipassan±v²thi½ na otari. Ta½ ñatv± bhagav± indriyasamata½ paµip±dento kammaµµh±na½ sodhetv± ad±si. So satth±r± dinnanayena vipassana½ ussukk±petv± maggapaµip±µiy± arahatta½ p±puºi. Tena vutta½ “vakkalittheravatthu cettha nidassanan”ti.
Itarakiccabhedanti upaµµh±n±dikiccavisesa½. Passaddh±d²ti ±di-saddena sam±dhi-upekkh±sambojjhaªg±na½ saªgaho daµµhabbo. H±petabbanti yath± saddhindriyassa balavabh±vo dhammasabh±vapaccavekkhaºena h±yati, eva½ v²riyindriyassa adhimattat± passaddhi-±dibh±van±ya h±yati, sam±dhipakkhiyatt± tass±. Tath± hi s± sam±dhindriyassa adhimattata½ kosajjap±tato rakkhant² v²riy±dibh±van± viya v²riyindriyassa adhimattata½ uddhaccap±tato rakkhant² eka½sato h±peti. Tena vutta½ “passaddh±dibh±van±ya h±petabban”ti. Soºattherassa vatth³ti (mah±va. 243) sukum±rassa soºattherassa vatthu. So hi ±yasm± satthu santike kammaµµh±na½ gahetv± s²tavane viharanto “mama sar²ra½ sukhum±la½, na ca sakk± sukheneva sukha½ adhigantu½, k±ya½ kilametv±pi samaºadhammo k±tabbo”ti µh±nacaªkamameva adhiµµh±ya padh±namanuyuñjanto p±datalesu phoµesu uµµhitesupi vedana½ ajjhupekkhitv± da¼ha½ v²riya½ karonto acc±raddhav²riyat±ya visesa½ nibbattetu½ n±sakkhi. Satth± tattha gantv± v²ºov±dena ovaditv± v²riyasamat±yojanavidhi½ dassento kammaµµh±na½ sodhetv± gijjhak³µa½ gato. Theropi satth±r± dinnanayena v²riyasamata½ yojento vipassana½ ussukk±petv± arahatte patiµµh±si. Tena vutta½ “soºattherassa vatthu dassetabban”ti. Sesesup²ti satisam±dhipaññindriyesupi. Ekass±ti ekekassa. S±maññaniddesov±ya½ daµµhabbo. Eva½ pañcanna½ indriy±na½ pacceka½ adhimattat±ya pana h±panavasena samata½ dassetv± id±ni tattha yesa½ visesato as±dh±raºato, s±dh±raºato ca samat± icchitabb±, ta½ dassetu½ “visesato pan±”ti-±di vutta½. Etth±ti etesu pañcasu indriyesu. Samatanti saddh±paññ±na½ aññamañña½ an³n±nadhikabh±va½. Tath± sam±dhiv²riy±na½ Yath± hi saddh±paññ±na½ visu½ visu½ dhuriyadhammabh³t±na½ kiccato aññamaññ±nativattana½ visesato icchitabbameva, yato nesa½ samadhurat±ya appan± sampajjat²ti, eva½ sam±dhiv²riy±na½ kosajja-uddhaccapakkhik±na½ samarasat±ya sati aññamaññ³patthambhanato sampayuttadhamm±na½ antadvayap±t±bh±vena sammadeva appan± ijjhati. “Balavasaddho h²”ti-±di nidassanavasena vutta½. Tassattho– yo balavatiy± saddh±ya samann±gato avisadañ±ºo, so muddhappasanno hoti, na aveccappasanno. Tath± hi so avatthusmi½ pas²dati seyyath±pi titthiyas±vak±. Ker±µikapakkhanti s±µheyyapakkha½ bhajati. Saddh±h²n±ya paññ±ya atidh±vanto “deyyavatthuparicc±gena vin± cittupp±damattenapi d±namaya½ puñña½ hot²”ti-±d²ni parikappeti hetupaµir³pakehi vañcito. Eva½bh³to pana sukkhatakkaviluttacitto paº¹it±na½ vacana½ n±diyati, saññatti½ na gacchati. Ten±ha “bhesajjasamuµµhito viya rogo atekiccho hot²”ti. Yath± cettha saddh±paññ±na½ aññamaññaviraho na atth±vaho anatth±vaho ca, evamidh±pi sam±dhiv²riy±na½ aññamaññaviraho na avikkhep±vaho vikkhep±vaho c±ti veditabba½. Kosajja½ abhibhavati, tena appana½ na p±puº±t²ti adhipp±yo. Uddhacca½ abhibhavat²ti etth±pi eseva nayo. Tadubhayanti ta½ saddh±paññ±dvaya½, sam±dhiv²riyadvayañca. Sama½ k±tabbanti samarasa½ k±tabba½. Sam±dhikammikass±ti samathakammaµµh±nikassa. Evanti eva½ sante, saddh±ya tesa½ balavabh±ve sat²ti attho. Saddahantoti “pathav² pathav²”ti manasikaraºamattena katha½ jh±nuppatt²ti acintetv± “addh± samm±sambuddhena vuttavidhi ijjhissat²”ti saddahanto saddha½ janento. Okappentoti ±rammaºa½ anupavisitv± viya adhimuccanavasena okappento pakkhandanto. Ekaggat± balavat² vaµµati sam±dhipadh±natt± jh±nassa. Ubhinnanti sam±dhipaññ±na½, sam±dhikammikassa sam±dhino adhimattat±pi icchitabb±ti ±ha “samat±yap²”ti, samabh±ven±p²ti attho. Appan±ti idh±dhippeta-appan±. Tath± hi “hotiyev±”ti s±saªka½ vadati lokuttarappan± pana tesa½ samabh±veneva icchit±. Yath±ha– “samathavipassana½ yuganaddha½ bh±vet²”ti (paµi. ma. 2.1, 5). Yadi visesato saddh±paññ±na½, sam±dhiv²riy±nañca samat± icchit±, katha½ sat²ti ±ha “sati pana sabbattha balavat² vaµµat²”ti. Sabbatth±ti l²nuddhaccapakkhesu pañcasu indriyesu. Uddhaccapakkhiye gaºhanto “saddh±v²riyapaññ±nan”ti ±ha. Aññath±p²ti ca gahetabb± siy±. Tath± hi “kosajjapakkhena sam±dhin±” icceva vutta½, na “passaddhisam±dhi-upekkh±h²”ti. S± sati. Sabbesu r±jakammesu niyutto sabbakammiko. Tena k±raºena sabbattha icchitabbatthena. ¾ha aµµhakath±ya½. Sabbattha niyutt± sabbatthik±, sabbena v± l²nuddhaccapakkhiyena bojjhaªgaggahaºena atthetabb± sabbatthiy±, sabbatthiy±va sabbatthik±. Cittanti kusalacitta½. Tassa hi sati paµisaraºa½ par±yaºa½ appattassa pattiy± anadhigatassa adhigam±ya. Ten±ha “±rakkhapaccupaµµh±n±”ti-±di. 63. Cittekaggat±nimittass±ti cittekaggat±ya nimittassa, cittekaggat±saªkh±tassa ca nimittassa. Cittassa hi sam±hit±k±ra½ sallakkhetv± samathanimitta½ rakkhantoyeva kasiºanimitta½ rakkhati. Tasm± pathav²kasiº±dikass±ti ±di-saddena na kevala½ paµibh±ganimittasseva, atha kho samathanimittass±pi gahaºa½ daµµhabba½. Tanti rakkhaºakosalla½. Idha appan±kosallakath±ya½ “nimittakosallan”ti adhippeta½, karaºabh±van±kosall±na½ pageva siddhatt±ti adhipp±yo. 64. Atisithilav²riyat±d²h²ti ±di-saddena pamodanasa½vejanavipariy±ye saªgaºh±ti. L²nanti saªkucita½ kosajjapakkhapatita½. Cittanti bh±van±citta½. Dhammavicayasambojjhaªg±dayo bh±vet²ti ettha “tayo”ti pada½ ±netv± sambandhitabba½. Yath± pana te bh±vetabb±, ta½ sayameva vakkhati.