Dh±tuvitth±rakath±

517. Tadanantar± pana dh±tuyoti aµµh±rasa dh±tuyo– cakkhudh±tu, r³padh±tu, cakkhuviññ±ºadh±tu, sotadh±tu, saddadh±tu, sotaviññ±ºadh±tu, gh±nadh±tu, gandhadh±tu, gh±naviññ±ºadh±tu, jivh±dh±tu, rasadh±tu, jivh±viññ±ºadh±tu, k±yadh±tu, phoµµhabbadh±tu, k±yaviññ±ºadh±tu, manodh±tu, dhammadh±tu, manoviññ±ºadh±t³ti. Tattha–
Atthato lakkhaº±d²hi, kama t±vatvasaªkhato;
paccay± atha daµµhabb±, veditabbo vinicchayo.
Tattha atthatoti cakkhat²ti cakkhu. R³payat²ti r³pa½. Cakkhussa viññ±ºa½ cakkhuviññ±ºanti evam±din± t±va nayena cakkh±d²na½ visesatthato veditabbo vinicchayo. Avisesena pana vidahati, dh²yate, vidh±na½, vidh²yate et±ya, ettha v± dh²yat²ti dh±tu. Lokiy± hi dh±tuyo k±raºabh±vena vavatthit± hutv± suvaººarajat±didh±tuyo viya suvaººarajat±di½ anekappak±ra½ sa½s±radukkha½ vidahanti. Bh±rah±rehi ca bh±ro viya, sattehi dh²yante, dh±riyant²ti attho. Dukkhavidh±namattameva ces±, avasavattanato. Et±hi ca karaºabh³t±hi sa½s±radukkha½ sattehi anuvidh²yati. Tath±vihitañca ta½ et±sveva dh²yati, µhapiyat²ti attho. Iti cakkh±d²su ekeko dhammo yath±sambhava½ vidahati, dh²yat²ti-±din± atthavasena dh±t³ti vuccati.
518. Apica yath± titthiy±na½ att± n±ma sabh±vato natthi, na evamet±, et± pana attano sabh±va½ dh±rent²ti dh±tuyo. Yath± loke vicitt± harit±lamanosil±dayo sel±vayav± dh±tuyoti vuccanti, evamet±pi dh±tuyo viya dh±tuyo. Vicitt± hete ñ±ºañeyy±vayav±ti. Yath± v± sar²rasaªkh±tassa samud±yassa avayavabh³tesu rasasoºit±d²su aññamaññavisabh±galakkhaºaparicchinnesu dh±tusamaññ±, evametesupi pañcakkhandhasaªkh±tassa attabh±vassa avayavesu dh±tusamaññ± veditabb±. Aññamaññavisabh±galakkhaºaparicchinn± hete cakkh±dayoti. Apica dh±t³ti nijj²vamattasseveta½ adhivacana½. Tath± hi bhagav± “cha dh±turo aya½ bhikkhu puriso”ti-±d²su (ma. ni. 3.344) j²vasaññ±sam³hananattha½ dh±tudesana½ ak±s²ti.
Tasm± yath±vuttena atthena cakkhu ca ta½ dh±tu ca cakkhudh±tu…pe… manoviññ±ºañca ta½ dh±tu ca manoviññ±ºadh±t³ti. Eva½ t±vettha atthato veditabbo vinicchayo.
519. Lakkhaº±ditoti cakkh±d²na½ lakkhaº±ditopettha veditabbo vinicchayo. T±ni ca pana nesa½ lakkhaº±d²ni khandhaniddese vuttanayeneva veditabb±ni.
Kamatoti idh±pi pubbe vuttesu uppattikkam±d²su desan±kkamova yujjati. So ca pan±ya½ hetuphal±nupubbavavatth±navasena vutto. Cakkhudh±tu r³padh±t³ti idañhi dvaya½ hetu, cakkhuviññ±ºadh±t³ti phala½. Eva½ sabbattha.
520. T±vatvatoti t±vabh±vato. Ida½ vutta½ hoti– tesu tesu hi sutt±bhidhammappadesesu “±bh±dh±tu, subhadh±tu, ±k±s±nañc±yatanadh±tu, viññ±ºañc±yatanadh±tu, ±kiñcaññ±yatanadh±tu, nevasaññ±n±saññ±yatanadh±tu, saññ±vedayitanirodhadh±tu” (sa½. ni. 2.95), “k±madh±tu by±p±dadh±tu, vihi½s±dh±tu, nekkhammadh±tu, aby±p±dadh±tu, avihi½s±dh±tu” (vibha. 182; d². ni. 3.305; ma. ni. 3.125), “sukhadh±tu, dukkhadh±tu, somanassadh±tu, domanassadh±tu, upekkh±dh±tu, avijj±dh±tu” (vibha. 180; ma. ni. 3.125), “±rambhadh±tu, nikkamadh±tu, parakkamadh±tu” (sa½. ni. 5.183), “h²nadh±tu, majjhimadh±tu, paº²tadh±tu” (d². ni. 3.305), “pathav²dh±tu, ±podh±tu, tejodh±tu, v±yodh±tu (d². ni. 3.311), ±k±sadh±tu, viññ±ºadh±tu” (ma. ni. 3.125; vibha. 172), “saªkhatadh±tu, asaªkhatadh±tu” (ma. ni. 3.125), “anekadh±tu n±n±dh±tu loko”ti (d². ni. 2.366; ma. ni. 1.148) evam±dayo aññ±pi dh±tuyo dissanti. Eva½ sati sabb±sa½ vasena pariccheda½ akatv± kasm± aµµh±ras±ti ayameva paricchedo katoti ce. Sabh±vato vijjam±n±na½ sabbadh±t³na½ tadantogadhatt±.
R³padh±tuyeva hi ±bh±dh±tu, subhadh±tu pana r³p±dipaµibaddh±. Kasm±, subhanimittatt±. Subhanimittañhi subhadh±tu. Tañca r³p±divinimutta½ na vijjati. Kusalavip±k±rammaº± v± r³p±dayo eva subhadh±t³ti r³p±dimattameves±. ¾k±s±nañc±yatanadh±tu-±d²su citta½ manoviññ±ºadh±tuyeva, ses± dhammadh±tu. Saññ±vedayitanirodhadh±tu pana sabh±vato natthi. Dh±tudvayanirodhamattameva hi s±.
K±madh±tu dhammadh±tumatta½ v± hoti. Yath±ha– “tattha katam± k±madh±tu? K±mapaµisa½yutto takko vitakko micch±saªkappo”ti (vibha. 182). Aµµh±ras±pi v± dh±tuyo. Yath±ha– “heµµhato av²ciniraya½ pariyanta½ karitv± uparito paranimmitavasavatt² deve antokaritv± ya½ etasmi½ antare etth±vacar± ettha pariy±pann± khandhadh±tu-±yatan± r³p± vedan± saññ± saªkh±r± viññ±ºa½, aya½ vuccati k±madh±t³”ti (vibha. 182).
Nekkhammadh±tu dhammadh±tu eva, “sabbepi kusal± dhamm± nekkhammadh±t³”ti (vibha. 182) vacanato manoviññ±ºadh±tupi hotiyeva. By±p±davihi½s±-aby±p±da-avihi½s±sukha-dukkha-somanassa-domanassupekkh±-avijj±-±rambha-nikkama-parakkamadh±tuyo dhammadh±tuyeva.
H²namajjhimapaº²tadh±tuyo aµµh±rasa dh±tumattameva. H²n± hi cakkh±dayo h²n± dh±tu, majjhimapaº²t± majjhim± ceva paº²t± ca. Nippariy±yena pana akusal± dhammadh±tumanoviññ±ºadh±tuyo h²nadh±tu, lokiy± kusal±by±kat± ubhopi cakkhudh±tu-±dayo ca majjhimadh±tu, lokuttar± pana dhammadh±tumanoviññ±ºadh±tuyo paº²tadh±tu.
Pathav²tejov±yodh±tuyo phoµµhabbadh±tuyeva, ±podh±tu ±k±sadh±tu ca dhammadh±tuyeva. Viññ±ºadh±tu cakkhuviññ±º±disattaviññ±ºadh±tusaªkhepoyeva.
Sattarasa dh±tuyo dhammadh±tu-ekadeso ca saªkhatadh±tu, asaªkhat± pana dh±tu dhammadh±tu-ekadesova. Anekadh±tun±n±dh±tuloko pana aµµh±rasa dh±tuppabhedamattamev±ti. Iti sabh±vato vijjam±n±na½ sabbadh±t³na½ tadantogadhatt± aµµh±raseva vutt±ti.
521. Apica vij±nanasabh±ve viññ±ºe j²vasaññ²na½ saññ±sam³hananatthampi aµµh±raseva vutt±. Santi hi satt± vij±nanasabh±ve viññ±ºe j²vasaññino, tesa½ cakkhusotagh±najivh±k±yamanodh±tumanoviññ±ºadh±tubhedena tassa anekata½ cakkhur³p±dipaccay±yattavuttit±ya aniccatañca pak±setv± d²gharatt±nusayita½ j²vasañña½ sam³hanituk±mena bhagavat± aµµh±rasa dh±tuyo pak±sit±. Kiñca bhiyyo tath± veneyyajjh±sayavasena ca. Ye ca im±ya anatisaªkhepavitth±r±ya desan±ya veneyyasatt±, tadajjh±sayavasena ca aµµh±raseva pak±sit±.
Saªkhepavitth±ranayena tath± tath± hi,
dhamma½ pak±sayati esa yath± yath±ssa;
saddhammatejavihata½ vilaya½ khaºena,
veneyyasattahadayesu tamo pay±t²ti.

Evamettha t±vatvato veditabbo vinicchayo.

522. Saªkhatoti cakkhudh±tu t±va j±tito eko dhammotveva saªkha½ gacchati cakkhupas±davasena, tath± sotagh±najivh±k±yar³pasaddagandharasadh±tuyo sotappas±d±divasena, phoµµhabbadh±tu pana pathav²tejov±yovasena tayo dhamm±ti saªkha½ gacchati. Cakkhuviññ±ºadh±tu kusal±kusalavip±kavasena dve dhamm±ti saªkha½ gacchati, tath± sotagh±najivh±k±yaviññ±ºadh±tuyo. Manodh±tu pana pañcadv±r±vajjanakusal±kusalavip±kasampaµicchanavasena tayo dhamm±ti saªkha½ gacchati. Dhammadh±tu tiººa½ ar³pakkhandh±na½ so¼asanna½ sukhumar³p±na½ asaªkhat±ya ca dh±tuy± vasena v²sati dhamm±ti saªkha½ gacchati. Manoviññ±ºadh±tu sesakusal±kusal±by±kataviññ±ºavasena chasattati dhamm±ti saªkha½ gacchati. Evamettha saªkhatopi veditabbo vinicchayo.
523. Paccay±ti ettha ca cakkhudh±tu t±va cakkhuviññ±ºadh±tuy± vippayuttapurej±ta-atthi-avigatanissayindriyapaccay±na½ vasena chahi paccayehi paccayo hoti, r³padh±tu purej±ta-atthi-avigat±rammaºapaccay±na½ vasena cat³hi paccayehi paccayo hoti. Eva½ sotaviññ±ºadh±tu-±d²na½ sotadh±tusaddadh±tu-±dayo. Pañcanna½ pana nesa½ ±vajjanamanodh±tu anantarasamanantaranatthivigat±nantar³panissayavasena pañcahi paccayehi paccayo hoti, t± ca pañcapi sampaµicchanamanodh±tuy±. Tath± sampaµicchanamanodh±tu sant²raºamanoviññ±ºadh±tuy±, s± ca voµµhabbanamanoviññ±ºadh±tuy±, voµµhabbanamanoviññ±ºadh±tu ca javanamanoviññ±ºadh±tuy±. Javanamanoviññ±ºadh±tu pana anantar±ya javanamanoviññ±ºadh±tuy± tehi ceva pañcahi ±sevanapaccayena c±ti chahi paccayehi paccayo hoti. Esa t±va pañcadv±re nayo.
Manodv±re pana bhavaªgamanoviññ±ºadh±tu ±vajjanamanoviññ±ºadh±tuy±. ¾vajjanamanoviññ±ºadh±tu ca javanamanoviññ±ºadh±tuy± purimehi pañcahi paccayehi paccayo hoti. Dhammadh±tu pana sattannampi viññ±ºadh±t³na½ sahaj±ta-aññamaññanissayasampayutta-atthi-avigat±d²hi bahudh± paccayo hoti. Cakkhudh±tu-±dayo pana ekacc± ca dhammadh±tu ekacc±ya manoviññ±ºadh±tuy± ±rammaºapaccay±d²hipi paccay± honti. Cakkhuviññ±ºadh±tu-±d²nañca na kevala½ cakkhur³p±dayo paccay± honti, atha kho ±lok±dayopi. Ten±hu pubb±cariy±–
“Cakkhur³p±lokamanasik±re paµicca uppajjati cakkhuviññ±ºa½. Sotasaddavivaramanasik±re paµicca uppajjati sotaviññ±ºa½. Gh±nagandhav±yumanasik±re paµicca uppajjati gh±naviññ±ºa½. Jivh±rasa-±pamanasik±re paµicca uppajjati jivh±viññ±ºa½. K±yaphoµµhabbapathav²manasik±re paµicca uppajjati k±yaviññ±ºa½. Bhavaªgamanadhammamanasik±re paµicca uppajjati manoviññ±ºan”ti.
Ayamettha saªkhepo. Vitth±rato pana paccayappabhedo paµiccasamupp±daniddese ±vibhavissat²ti evamettha paccayatopi veditabbo vinicchayo.
524. Daµµhabbatoti daµµhabbatopettha vinicchayo veditabboti attho. Sabb± eva hi saªkhatadh±tuyo pubbant±parantavivittato dhuvasubhasukhattabh±vasuññato paccay±yattavuttito ca daµµhabb±.
Visesato panettha bheritala½ viya cakkhudh±tu daµµhabb±, daº¹o viya r³padh±tu, saddo viya cakkhuviññ±ºadh±tu. Tath± ±d±satala½ viya cakkhudh±tu, mukha½ viya r³padh±tu, mukhanimitta½ viya cakkhuviññ±ºadh±tu. Atha v± ucchutil± viya cakkhudh±tu, yantacakkayaµµhi viya r³padh±tu, ucchurasatel±ni viya cakkhuviññ±ºadh±tu. Tath± adhar±raº² viya cakkhudh±tu, uttar±raº² viya r³padh±tu, aggi viya cakkhuviññ±ºadh±tu. Esa nayo sotadh±tu-±d²su.
Manodh±tu pana yath±sambhavato cakkhuviññ±ºadh±tu-±d²na½ purecar±nucar± viya daµµhabb±.
Dhammadh±tuy± vedan±kkhandho sallamiva s³lamiva ca daµµhabbo. Saññ±saªkh±rakkhandh± vedan±sallas³layog±-±tur± viya, puthujjan±na½ v± saññ± ±s±dukkhajananato rittamuµµhi viya. Ayath±bhuccanimittag±hakato vanamigo viya. Saªkh±r± paµisandhiya½ pakkhipanato aªg±rak±suya½ khipanakapuris± viya. J±ti dukkh±nubandhato r±japuris±nubandhacor± viya. Sabb±natth±vahassa khandhasant±nassa hetuto visarukkhab²j±ni viya. R³pa½ n±n±vidhupaddavanimittato khuracakka½ viya daµµhabba½. Asaªkhat± pana dh±tu amatato santato khemato ca daµµhabb±. Kasm±? Sabb±natth±vahassa paµipakkhabh³tatt±.
Manoviññ±ºadh±tu ±rammaºesu vavatth±n±bh±vato araññamakkaµo viya, duddamanato assakha¼uªko viya, yatthak±manip±tito veh±sakkhittadaº¹o viya, lobhados±din±nappak±rakilesavesayogato raªganaµo viya daµµhabb±ti.

Iti s±dhujanap±mojjatth±ya kate visuddhimagge

Paññ±bh±van±dhik±re

¾yatanadh±tuniddeso n±ma

Pannarasamo paricchedo.