Bh±siteti kathane. Tattha ‘up±d±r³passa sadd±yatanassa appavatte sati bh±sita½ n±ma na hoti; tasmi½ pavattante hot²’ti parigg±hako bhikkhu bh±site sampaj±nak±r² n±ma hoti. Vimutt±yatanas²sena dhamma½ desentopi b±tti½sa tiracch±nakath± pah±ya dasakath±vatthunissita½ katha½ kathentopi bh±site sampaj±nak±r² n±ma hoti.
Tuºh²bh±veti akathane. Tattha ‘up±d±r³passa sadd±yatanassa pavattiya½ sati tuºh²bh±vo n±ma natthi; appavattiya½ hot²’ti parigg±hako bhikkhu tuºh²bh±ve sampaj±nak±r² n±ma hoti. Aµµhati½s±ya ±rammaºesu cittaruciya½ kammaµµh±na½ gahetv± nisinnopi dutiyajjh±na½ sam±pannopi tuºh²bh±ve sampaj±nak±r²yeva n±ma hoti.
Ettha ca eko iriy±patho dv²su µh±nesu ±gato. So heµµh± abhikkante paµikkanteti ettha bhikkh±c±rag±ma½ gacchato ca ±gacchato ca addh±nagamanavasena kathito. Gate µhite nisinneti ettha vih±re cuººikap±duddh±ra-iriy±pathavasena kathitoti veditabbo.
524. Tattha katam± sat²ti-±di sabba½ utt±natthameva.
526. So vivittanti imin± ki½ dasseti? Etassa bhikkhuno up±sanaµµh±na½ yogapatha½ sapp±yasen±sana½ dasseti. Yassa hi abbhantare ettak± guº± atthi, tassa anucchaviko araññav±so. Yassa panete natthi, tassa ananucchaviko. Evar³passa hi araññav±so k±¼amakkaµa-acchataracchad²pimig±d²na½ aµav²v±sasadiso hoti. Kasm±? Icch±ya µhatv± paviµµhatt±. Tassa hi araññav±sam³lako koci attho natthi; araññav±sañceva ±raññake ca d³seti; s±sane appas±da½ upp±deti. Yassa pana abbhantare ettak± guº± atthi, tasseva so anucchaviko. So hi araññav±sa½ niss±ya vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ gaºhitv± parinibb±ti, sakala-araññav±sa½ upasobheti, ±raññik±na½ s²sa½ dhovati, sakalas±sana½ pas±reti. Tasm± satth± evar³passa bhikkhuno up±sanaµµh±na½ yogapatha½ sapp±yasen±sana½ dassento so vivitta½ sen±sana½ bhajat²ti-±dim±ha. Tattha vivittanti suñña½ appasadda½ appanigghosa½. Etameva hi attha½ dassetu½ tañca an±kiººanti-±di vutta½. Tattha an±kiººanti asaªkiººa½ asamb±dha½. Tattha yassa sen±sanassa s±mant± g±vutampi a¹¹hayojanampi pabbatagahana½ vanagahana½ nad²gahana½ hoti, na koci avel±ya upasaªkamitu½ sakkoti– ida½ santikepi an±kiººa½ n±ma. Ya½ pana a¹¹hayojanika½ v± yojanika½ v± hoti– ida½ d³rat±ya eva an±kiººa½ n±ma hoti.
527. Seti ceva ±sati ca etth±ti sen±sana½. Tassa pabheda½ dassetu½ mañco p²µhanti-±di vutta½. Tattha mañcoti catt±ro mañc±– mas±rako, bundik±baddho, ku¼²rap±dako, ±haccap±dakoti. Tath± p²µha½. Bhis²ti pañca bhisiyo– uºº±bhisi, co¼abhisi, v±kabhisi, tiºabhisi, paººabhis²ti. Bimbohananti s²supadh±na½ vutta½. Ta½ vitth±rato vidatthicaturaªgula½ vaµµati, d²ghato mañcavitth±rappam±ºa½. Vih±roti samant± parih±rapatha½ antoyeva rattiµµh±nadiv±µµh±n±ni dassetv± katasen±sana½. A¹¹hayogoti supaººavaªkageha½. P±s±doti dve kaººik±ni gahetv± kato d²ghap±s±do. Aµµoti paµir±j±dipaµib±hanattha½ iµµhak±hi kato bahalabhittiko catupañcabh³miko patissayaviseso. M±¼oti bhojanas±lasadiso maº¹alam±¼o; vinayaµµhakath±ya½ pana ekak³µasaªgahito caturassap±s±doti vutta½. Leºanti pabbata½ khaºitv± v± pabbh±rassa appahonakaµµh±ne kuµµa½ uµµh±petv± v± katasen±sana½. Guh±ti bh³midari v± yattha rattindiva½ d²pa½ laddhu½ vaµµati, pabbataguh± v± bh³miguh± v±. Rukkham³lanti rukkhassa heµµh± parikkhitta½ v± aparikkhitta½ v±. Ve¼ugumboti ve¼ugaccho. Yattha v± pana bhikkh³ paµikkamant²ti µhapetv± v± et±ni mañc±d²ni yattha bhikkh³ sannipatanti, ya½ tesa½ sannip±t±rahaµµh±na½, sabbameta½ sen±sana½.
528. Bhajat²ti upeti. Sambhajat²ti tattha abhirativasena anukkaºµhito suµµhu upeti. Sevat²ti niv±sanavasena sevati nisevat²ti anukkaºµham±no sannisito hutv± sevati. Sa½sevat²ti sen±sanavatta½ samp±dento samm± sevati.
529. Id±ni ya½ ta½ vivittanti vutta½, tassa pabheda½ dassetu½ arañña½ rukkham³lanti-±di ±raddha½. Tattha araññanti vinayapariy±yena t±va “µhapetv± g±mañca g±m³pac±rañca avasesa½ araññan”ti (p±r±. 12) ±gata½. Suttantapariy±yena ±raññika½ bhikkhu½ sandh±ya “±raññaka½ n±ma sen±sana½ pañcadhanusatikapacchiman”ti (p±ci. 573) ±gata½. Vinayasuttant± pana ubhopi pariy±yadesan± n±ma. Abhidhammo nippariy±yadesan±ti abhidhammapariy±yena arañña½ dassetu½ nikkhamitv± bahi indakh²l±ti vutta½; indakh²lato bahi nikkhamitv±ti attho.
530. Rukkham³l±d²na½ pakatiy± ca suviññeyyabh±vato rukkham³la½yeva rukkham³lanti-±di vutta½. Apicettha rukkham³lanti ya½kiñci s²tacch±ya½ vivitta½ rukkham³la½. Pabbatanti sela½. Tattha hi udakasoº¹²su udakakicca½ katv± s²t±ya rukkhacch±y±ya nisinnassa n±n±dis±su kh±yam±n±su s²tena v±tena b²jiyam±nassa citta½ ekagga½ hoti. Kandaranti ka½ vuccati udaka½, tena darita½ udakena bhinna½ pabbatappadesa½; ya½ nitumbantipi nad²kuñjantipi vadanti. Tattha hi rajatapaµµasadis± v±lik± honti, matthake maºivit±na½ viya vanagahana½, maºikkhandhasadisa½ udaka½ sandati. Evar³pa½ kandara½ oruyha p±n²ya½ pivitv± gatt±ni s²ta½ katv± v±lika½ uss±petv± pa½suk³lac²vara½ paññapetv± nisinnassa samaºadhamma½ karoto citta½ ekagga½ hoti. Giriguhanti dvinna½ pabbat±na½ antara½, ekasmi½yeva v± umaªgasadisa½ mah±vivara½. Sus±nalakkhaºa½ visuddhimagge (visuddhi. 1.34) vutta½.
531. Vanapatthanti g±manta½ atikkamitv± manuss±na½ anupac±raµµh±na½, yattha na kasanti na vapanti. Tenevassa niddese “vanapatthanti d³r±nameta½ sen±san±na½ adhivacanan”ti-±di vutta½. Yasm± v± rukkham³l±d²su idameveka½ bh±jetv± dassita½, tasm±ssa nikkhepapaµip±µiy± niddesa½ akatv± sabbapariyante niddeso katoti veditabbo. Abbhok±santi acchanna½. ¾kaªkham±no panettha c²varakuµi½ katv± vasati. Pal±lapuñjanti pal±lar±si. Mah±pal±lapuñjato hi pal±la½ nikka¹¹hitv± pabbh±raleºasadise ±laye karonti, gacchagumb±d²nampi upari pal±la½ pakkhipitv± heµµh± nisinn± samaºadhamma½ karonti; ta½ sandh±yeta½ vutta½. Vanapatthaniddese salomaha½s±nanti yattha paviµµhassa lomaha½so uppajjati; evar³p±na½ bh²sanakasen±san±na½. Pariyant±nanti d³rabh±vena pariyante µhit±na½. Na manuss³pac±r±nanti kasanavapanavasena manussehi upacaritabba½ vananta½ atikkamitv± µhit±na½. Durabhisambhav±nanti aladdhavivekass±dehi abhibhuyya vasitu½ nasakkuºeyy±na½.
532. Appasadd±diniddese appasaddanti vacanasaddena appasadda½.
533. Appanigghosanti nagaranigghosasaddena appanigghosa½. Yasm± pana ubhayampeta½ saddaµµhena eka½, tasm±ssa niddese “yadeva ta½ appasadda½ tadeva ta½ appanigghosan”ti vutta½. Vijanav±tanti anusañcaraºajanassa sar²rav±tena virahita½. Vijanav±dantipi p±µho; antojanav±dena virahitanti attho. Yasm± pana ya½ appanigghosa½, tadeva janasañcaraºena ca janav±dena ca virahita½ hoti, tasm±ssa niddese “yadeva ta½ appanigghosa½ tadeva ta½ vijanav±tan”ti vutta½. Manussar±haseyyakanti manuss±na½ rahassakiriyaµµh±niya½. Yasm± pana ta½ janasañcaraºarahita½ hoti, tenassa niddese “yadeva ta½ vijanav±ta½ tadeva ta½ manussar±haseyyakan”ti vutta½. Paµisall±nas±ruppanti vivek±nur³pa½. Yasm± pana ta½ niyameneva manussar±haseyyaka½ hoti, tasm±ssa niddese “yadeva ta½ manussar±haseyyaka½ tadeva ta½ paµisall±nas±ruppan”ti vutta½.
534. Araññagat±diniddese arañña½ vuttameva. Tath± rukkham³la½. Avasesa½ pana sabbampi sen±sana½ suññ±g±rena saªgahita½.
535. Pallaªka½ ±bhujitv±ti samantato ³rubaddh±sana½ bandhitv±. Uju½ k±ya½ paºidh±y±ti uparima½ sar²ra½ uju½ µhapetv± aµµh±rasa piµµhikaºµake koµiy± koµi½ paµip±detv±. Evañhi nisinnassa cammama½sanh±r³ni na paºamanti. Athassa y± tesa½ paºamanapaccay± khaºe khaºe vedan± uppajjeyyu½, t± nuppajjanti. T±su na uppajjam±n±su citta½ ekagga½ hoti, kammaµµh±na½ na paripatati, vu¹¹hi½ ph±ti½ upagacchati.
536. Ujuko hoti k±yo µhito paºihitoti idampi hi imamevattha½ sandh±ya vutta½.
537. Parimukha½ sati½ upaµµhapetv±ti kammaµµh±n±bhimukha½ sati½ µhapayitv±, mukhasam²pe v± katv±ti attho. Teneva vutta½ “aya½ sati upaµµhit± hoti s³paµµhit± n±sikagge v± mukhanimitte v±”ti. Mukhanimittanti cettha uttaroµµhassa vemajjhappadeso daµµhabbo, yattha n±sikav±to paµihaññati; atha v± par²ti pariggahaµµho, mukhanti niyy±naµµho, sat²ti upaµµh±naµµho; tena vuccati “parimukha½ satin”ti eva½ paµisambhid±ya½ (paµi. ma. 1.164) vuttanayenapettha attho daµµhabbo. Tatr±ya½ saªkhepo “pariggahitaniyy±na½ sati½ katv±”ti.
538. Abhijjh±niddeso utt±natthoyeva. Aya½ panettha saªkhepavaººan±– abhijjha½ loke pah±y±ti lujjanapalujjanaµµhena pañcup±d±nakkhandh± loko. Tasm± pañcasu up±d±nakkhandhesu r±ga½ pah±ya k±macchanda½ vikkhambhetv±ti ayamettha attho.
539. Vigat±bhijjhen±ti vikkhambhanavasena pah²natt± vigat±bhijjhena, na cakkhuviññ±ºasadisen±ti attho.
541. Abhijjh±ya citta½ parisodhet²ti abhijjh±to citta½ parisodheti; yath± na½ s± muñcati ceva, muñcitv± ca na puna gaºh±ti, eva½ karot²ti attho. Niddesapadesu panassa ±sevanto sodheti, bh±vento visodheti, bahul²karonto parisodhet²ti evamattho veditabbo. Mocet²ti-±d²supi eseva nayo.
542-543. By±p±dadosa½ pah±y±ti-±d²nampi imin±va nayena attho veditabbo. By±pajjati imin± citta½ p³tikumm±s±dayo viya pakati½ jahat²ti by±p±do. Vik±rappattiy± padussati, para½ v± pad³seti vin±set²ti padoso. Ubhayameta½ kodhassev±dhivacana½. Teneva vutta½ “yo by±p±do so padoso; yo padoso so by±p±do”ti. Yasm± cesa sabbasaªg±hikavasena niddiµµho, tasm± “sabbap±ºabh³tahit±nukamp²”ti avatv± “aby±pannacitto”ti ettakameva vutta½.
546. Thina½ cittagelañña½, middha½ cetasikagelañña½; thinañca middhañca thinamiddha½. Sant± hont²ti ime dvepi dhamm± nirodhasantat±ya sant± hont²ti. Ida½ sandh±yettha vacanabhedo kato.
549. ¾lokasaññ²ti rattimpi div±pi diµµh±lokasañj±nanasamatth±ya vigatan²varaº±ya parisuddh±ya saññ±ya samann±gato.
550. Sato sampaj±noti satiy± ca ñ±ºena ca samann±gato. Ida½ ubhaya½ ±lokasaññ±ya upak±rakatt± vutta½.
553. Vigatathinamiddhat±ya pana ±lokasaññ±ya niddesapadesu cattatt±ti-±d²ni aññamaññavevacan±neva Tattha cattatt±ti cattak±raº±. Sesapadesupi eseva nayo. Cattatt±ti ida½ panettha sakabh±vapariccajanavasena vutta½. Vantatt±ti ida½ puna an±diyanabh±vadassanavasena. Muttatt±ti ida½ santatito vinimocanavasena. Pah²natt±ti ida½ muttass±pi katthaci µh±n±bh±vavasena. Paµinissaµµhatt±ti ida½ pubbe ±dinnapubbassa nissaggadassanavasena. Paµimuñcato v± nissaµµhatt± bh±van±balena abhibhuyya nissaµµhatt±ti attho. Pah²napaµinissaµµhatt±ti yath±vikkhambhanavaseneva pah±na½ hoti, punappuna½ santati½ na ajjh±ruhati, tath± paµinissaµµhatt±ti. ¾lok± hot²ti sappabh± hoti. Nir±varaºaµµhena vivaµ±. Nirupakkilesaµµhena parisuddh±. Pabhassaraµµhena pariyod±t±.
556. Uddhaccakukkuccanti ettha uddhat±k±ro uddhacca½, ±rammaºe anicchayat±ya vatthujjh±c±ro kukkucca½. Idh±pi “sant± hont²”ti purimanayeneva vacanabhedo veditabbo.
558. Tiººavicikicchoti vicikiccha½ taritv± atikkamitv± µhito. Niddesepissa tiººoti ida½ vicikicch±ya animuggabh±vadassanavasena vutta½. Uttiººoti ida½ tass± atikkamadassanavasena. Nittiººoti ida½ bh±van±balena abhibhuyya upaddave tiººabh±vadassanavasena. P±raªgatoti nibbicikicch±bh±vasaªkh±ta½ vicikicch±p±ra½ gato. P±ramanuppattoti tadeva p±ra½ bh±van±nuyogena pattoti. Evamassa paµipattiy± saphalata½ dasseti.
559. Akatha½kath²ti ‘kathamida½ kathamidan’ti eva½ pavatt±ya katha½kath±ya virahito. Kusalesu dhammes³ti anavajjadhammesu. Na kaªkhat²ti ‘ime nu kho kusal±’ti kaªkha½ na upp±deti. Na vicikicchat²ti te dhamme sabh±vato vinicchetu½ na kicchati, na kilamati. Akatha½kath² hot²ti ‘katha½ nu kho ime kusal±’ti katha½kath±ya rahito hoti. Nikkatha½kath² vigatakatha½kathoti tasseva vevacana½. Vacanattho panettha katha½kath±to nikkhantoti nikkatha½katho. Vigat± katha½kath± ass±ti vigatakatha½katho.
562. Upakkileseti upakkilesabh³te. Te hi citta½ upagantv± kilissanti. Tasm± upakkiles±ti vuccanti.
563. Paññ±ya dubbal²karaºeti yasm± ime n²varaº± uppajjam±n± anuppann±ya lokiyalokuttar±ya paññ±ya uppajjitu½ na denti, uppann± api aµµha sam±pattiyo pañca v± abhiññ±yo upacchinditv± p±tenti, tasm± ‘paññ±ya dubbal²karaº±’ti vuccanti. ‘Anuppann± ceva paññ± na uppajjati, uppann± ca paññ± nirujjhat²’ti idampi hi imamevattha½ sandh±ya vutta½. Sesamettha sabba½ heµµh± tattha tattha pak±sitatt± utt±natthameva.
564. Vivicceva k±meh²ti-±d²supi niddesesu ya½ vattabba½ siy±, ta½ heµµh± cittupp±dakaº¹e (dha. sa. aµµha. 160) r³p±vacaraniddese idheva ca tattha tattha vuttameva. Kevalañhi dutiyatatiyacatutthajjh±naniddesesupi yath± t±ni jh±n±ni heµµh± ‘tivaªgika½ jh±na½ hoti, duvaªgika½ jh±na½ hot²’ti vutt±ni, eva½ avatv± “ajjhatta½ sampas±danan”ti-±divacanato pariy±yena sampas±d±d²hi saddhi½ t±ni aªg±ni gahetv± “jh±nanti sampas±do p²tisukha½ cittassekaggat±”ti-±din± nayena ta½ ta½ jh±na½ niddiµµhanti ayamettha viseso.
588. Ya½ ta½ ariy± ±cikkhant²tipadaniddese pana kiñc±pi ‘±cikkhanti desent²’ti-±d²ni sabb±neva aññamaññavevacan±ni, eva½ santepi ‘upekkhako satim± sukhavih±r²’ti-±di-uddesavasena ±cikkhanti, niddesavasena desenti, paµiniddesavasena paññ±penti, tena tena pak±rena attha½ µhapetv± paµµhapenti, tassa tassatthassa k±raºa½ dassent± vivaranti, byañjanavibh±ga½ dassent± vibhajanti, nikkujjitabh±va½ gambh²rabh±vañca n²haritv± v± sot³na½ ñ±ºassa patiµµha½ janayant± utt±ni½ karonti, sabbehipi imehi ±k±rehi sot³na½ aññ±ºandhak±ra½ vidhament± pak±sent²ti evamattho daµµhabbo.
Samatikkamaniddesepi tattha tattha tehi tehi dhammehi vuµµhitatt± atikkamanto, uparibh³mippattiy± v²tikkanto, tato aparih±nibh±vena samatikkantoti evamattho daµµhabbo.

Suttantabh±jan²yavaººan±.