Pañcamabalaniddeso
813. Pañcamabalaniddese h²n±dhimuttik±ti h²najjh±say±. Paº²t±dhimuttik±ti kaly±ºajjh±say±. Sevant²ti nissayanti all²yanti. Bhajant²ti upasaªkamanti. Payirup±sant²ti punappuna½ upasaªkamanti. Sace hi ±cariyupajjh±y± na s²lavanto honti, saddhivih±rik± s²lavanto honti, te attano ±cariyupajjh±yepi na upasaªkamanti, attan± sadise s±ruppabhikkh³yeva upasaªkamanti. Sace ±cariyupajjh±y± s±ruppabhikkh³, itare as±rupp±, tepi na ±cariyupajjh±ye upasaªkamanti, attan± sadise h²n±dhimuttike eva upasaªkamanti. Eva½ upasaªkamana½ pana na kevala½ etaraheva, at²t±n±gatep²ti dassetu½ at²tampi addh±nanti-±dim±ha. Ta½ utt±natthameva. Ida½ pana duss²l±na½ duss²lasevanameva, s²lavant±na½ s²lavantasevanameva, duppaññ±na½ duppaññasevanameva, paññavant±na½ paññavantasevanameva ko niy±met²ti? Ajjh±sayadh±tu niy±meti. Sambahul± kira bhikkh³ eka½ g±ma½ gaºabhikkh±c±ra½ caranti. Manuss± bahubhatta½ ±haritv± patt±ni p³retv± “tumh±ka½ yath±sabh±gena paribhuññath±”ti datv± uyyojesu½. Bhikkh³pi ±ha½su “±vuso, manuss± dh±tusa½yuttakamme payojent²”ti. Tipiµakac³¼±bhayattheropi n±gad²pe cetiya½ vandan±ya pañcahi bhikkhusatehi saddhi½ gacchanto ekasmi½ g±me manussehi nimantito. Therena ca saddhi½ eko as±ruppabhikkhu atthi. Dhuravih±repi eko as±ruppabhikkhu atthi. Dv²su bhikkhusaªghesu g±ma½ osarantesu te ubhopi jan±, kiñc±pi ±gantukena nev±siko nev±sikena v± ±gantuko na diµµhapubbo, eva½ santepi, ekato hutv± hasitv± hasitv± kathayam±n± ekamanta½ aµµha½su. Thero disv± “samm±sambuddhena j±nitv± dh±tusa½yutta½ kathitan”ti ±ha. Eva½ ‘ajjh±sayadh±tu niy±met²’ti vatv± dh±tusa½yuttena ayamevattho d²petabbo. Gijjhak³µapabbatasmiñhi gil±naseyy±ya nipanno bhagav± ±rakkhaºatth±ya pariv±retv± vasantesu s±riputtamoggall±n±d²su ekameka½ attano attano paris±ya saddhi½ caªkamanta½ oloketv± bhikkh³ ±mantesi “passatha no tumhe, bhikkhave, s±riputta½ sambahulehi bhikkh³hi saddhi½ caªkamantan”ti? “Eva½, bhante”ti. “Sabbe kho ete, bhikkhave, bhikkh³ mah±paññ±”ti (sa½. ni. 2.99) sabba½ vitth±retabbanti.
Pañcamabalaniddesavaººan±.