P±cittiyakath±vaººan±
889. Eva½ n±tivitth±rasaªkhepato nissaggiyavinicchaya½ dassetv± id±ni tadanantara½ niddiµµhassa p±cittiyakaº¹assa vinicchaya½ dassetu½ “sampaj±namus±v±de”ti-±di ±raddha½. Sampaj±namus±v±deti attano vacanassa mus±bh±va½ ñatv±, adiµµha½ “diµµhan”ti-±din± nayena mus±v±de sampaj±nantassa mus±bhaºanetipi attho gahetabbo. Yath±ha aµµhakath±ya½ “j±nitv± j±nantassa ca mus±bhaºane”ti (p±ci. aµµha. 2). “Mus±v±de”ti hi nimittatthe bhumma½, mus±v±danimittanti attho. Dav± bhaºantass±ti yojan±. Anupaparikkhitv± vegena diµµhampi “adiµµha½ me”ti vadantass±ti attho. Yath±ha “dav± bhaºati n±ma sahas± bhaºat²”ti padabh±jan²aµµhakath±ya½ “sahas± bhaºat²ti av²ma½sitv± anupadh±retv± vegena diµµhampi ‘adiµµha½ me’ti bhaºat²”ti (p±ci. aµµha. 11). Rav± bhaºantass±ti “c²varan”ti vattuk±massa “c²ran”ti vacana½ viya mandatt± mom³hatt± “añña½ bhaºiss±m²”ti añña½ bhaºantassa. Yath±ha “rav± bhaºati n±ma ‘añña½ bhaºiss±m²’ti añña½ bhaºat²”ti. 890. Aññatth±ti catutthap±r±jik±d²su. Attan± aladdha½ uttarimanussadhamma½ “laddha½ may±”ti mus± yassa bhaºati, tena taªkhaºameva sutv± tadatthe ñ±te p±r±jikassa, aññ±te k±lantarena ñ±te ca pariy±yavacane ca ñ±te thullaccayassa, pariy±yavacane aviññ±te dukkaµassa, duµµhadosasikkh±pade p±r±jika½ an±pannassa “±panno”ti mus±bhaºane saªgh±disesassa, omasav±dasikkh±pade dubbh±sitassa ca vuttatt± ±ha “mus±v±dassa k±raº± pañca ±pattiyo”ti. Im±ya p±cittiy± saddhi½ cha ±pattikkhandh± honti.
Sampaj±namus±v±dakath±vaººan±.
891-3. Vuttesu j±ti-±d²su dasasu akkosavatth³s³ti yojan±, padabh±jane vuttesu j±tin±magottakammasippa-±b±dhaliªgakilesa-±patti-akkos±na½ vasena dasasu akkosavatth³s³ti attho Tesu kilesa½ vin± sabbete h²nukkaµµhavasena dvippak±r± honti. Yath±ha padabh±jane “j±ti n±ma dve j±tiyo h²n± ca j±ti ukkaµµh± ca j±t²”ti-±di. Tattha caº¹±l±dij±ti h²n±, khattiyabr±hmaºaj±tiyo ukkaµµh±. N±mesu avakaººakajavakaººak±din±m±ni d±san±matt± h²n±ni, buddharakkhit±din±m±ni ukkaµµh±ni. Kosiy±digotta½ h²na½, gotam±digotta½ ukkaµµha½. Kammesu va¹¹hakimaºik±r±dikamm±ni h²n±ni, kasiv±ºijj±gorakkhakamm±ni ukkaµµh±ni. Sippesu na¼ak±rakumbhak±r±disippa½ h²na½, mudd±gaºan±disippa½ ukkaµµha½. ¾b±dhesu sabbepi ±b±dh± h²n±, apica madhumeho p²¼±janakatt±bh±v± ukkaµµho. Liªgesu atid²ghat±dayo h²n±, n±tid²ghat±dayo ukkaµµh±. Sabbepi kiles± h²n±. Sabb±pattiyopi h²n±, apica sot±pattisam±patti ukkaµµh±. Akkosesu “oµµhosi meº¹osi goºos²”ti-±diko h²no, “paº¹itosi byattos²”ti-±diko ukkaµµho. Aññatraññ±padesen±ti pariy±yakathanena vin±. Omasantass±ti vacanapatodena ovijjhantassa. Sambuddhena pak±sit±ti “caº¹±losi venosi nes±dosi rathak±rosi pukkusos²’ti bhaºati, ±patti v±c±ya v±c±ya p±cittiyass±”ti s±ma½ sabbadhamm±vabodhato “sambuddho”ti paññ±tena bhagavat± desit±. 894. Tehev±ti j±ti-±d²hi akkosavatth³heva. Aññ±padesena bh³tena v±…pe… ±pannameva v± anupasampanna½ akkosantassa dukkaµa½ sambuddhena pak±sitanti sambandho. Idha bh³t±bh³tapad±ni teh²ti apekkhitv± bahuvacanant±ni yojetabb±ni. Etena “santi idhekacce”ti-±didutiyav±rattha½ (p±ci. 26) dassentena dukkaµas±dhanatthena tadekak±riya½ tatiya½ yen³nav±rañca catuttha½ na mayanti-±div±rañca saªgahitanti daµµhabba½. Yath±ha aµµhakath±ya½ “santi idhekacce’ti v±re pana pariharitv± vuttabh±vena dukkaµa½. Eseva nayo ‘yen³na…pe… na mayan’ti v±resup²”ti (p±ci. aµµha. 26). P±¼imuttapadehip²ti etth±pi tatheva “bh³tena v±”ti-±d²ni pad±ni sambandhitabb±ni. “Corosi, gaºµhibhedakos²”ti-±di p±¼imuttapada½ n±ma. Sabbatth±ti sabbesu cat³su v±resu, p±¼imuttapadesu ca. Vuttañhi “anupasampanne pana cat³supi v±resu dukkaµameva. ‘Corosi, gaºµhibhedakos²’ti-±divacanehi pana upasampannepi anupasampannepi sabbav±resu dukkaµamev±”ti (p±ci. aµµha. 26). “Anupasampannan”ti imin± “imasmiñca sikkh±pade µhapetv± bhikkhu½ bhikkhuni-±dayo sabbe satt± anupasampannaµµh±ne µhit±”ti (p±ci. aµµha. 26) aµµhakath±ya½ vutt± anupasampann± saªgahit±. Tenevetth±pi vakkhati “paviµµh±nupasampannaµµh±ne idha ca bhikkhun²”ti. 895. Davakamyat±ti ettha “paµisaªkh± yoniso”ti-±d²su (ma. ni. 1.22, 23, 422; a. ni. 6.58; 9.9; mah±ni. 206; vibha. 518) viya ya-k±ralopo. Sabbatth±ti sabbesu vuttap±cittiyavatth³su ca dukkaµavatth³su c±ti sabbattheva. Dubbh±sitamud²ritanti “caº¹±losi…pe… pukkusos²’ti bhaºati, ±patti v±c±ya v±c±ya dubbh±sitass±”ti (p±ci. 32) vuttanti attho. Parammukh± pana p±cittiyavatth³hi ca dukkaµavatth³hi ca akkosane dukkaµameva. Tath± davakamyat±ya parammukh± vadantass±pi dubbh±sitamev±ti ±cariy± vadanti. 896-7. Attha½ purakkhatv± vadato bhikkhussa an±patt²ti yojan±. Dhammo n±ma “caº¹±los²”ti-±dip±¼iyeva. Yath±ha aµµhakath±ya½ “p±¼i½ v±cento dhammapurekkh±ro”ti (p±ci. aµµha. 35). Anus±san² n±ma “id±nipi caº¹±losi, m± p±padhamma½ ak±si, m± tamo tamapar±yano ahos²”ti-±din± (p±ci. aµµha. 35) nayena aµµhakath±ya½ vuttasar³p±yeva anus±san²purekkhat±ya µhatv± vadantassa cittassa lahuparivattitabh±vato antar± kodhe uppannepi an±patti. Etth±ti imasmi½ omasav±dasikkh±pade. Paµighasampayuttacitteneva ±pajjitabbatt± m±nasikadukkhavedan±va hoti.
Omasav±dakath±vaººan±.
898. Duvidh±k±rato bhikkhupesuññe ±patti siy±ti yojan±. Pisat²ti pisuº±, v±c± samagge satte avayavabh³te vagge bhinne karot²ti attho. Pisuº± eva pesuñña½, t±ya v±c±ya samann±gato puggalo sahacariyanayena pisuºo, tassa kamma½ pesuñña½, bhikkh³na½ pesuñña½ bhikkhupesuñña½, tasmi½ bhikkhupesuññe. Padabh±jane “upasampanno upasampannassa sutv± upasampannassa pesuñña½ upasa½harati ‘itthann±mo ta½ ‘caº¹±lo…pe… pukkuso’ti bhaºat²’ti ±patti…pe… p±cittiyass±”ti (p±ci. 39) vuttatt± saya½ upasampanno hutv± upasampannassa j±ti-±d²su dasasu akkosavatth³su aññatarena añña½ upasampanna½ parammukh± akkosantassa sutv± tassa santika½ gantv± vakkham±nasar³pesu attano piyak±mat±bhed±dhipp±yasaªkh±tesu dv²su k±raºesu aññatarak±raºa½ paµicca “asuko tuyha½ eva½ vadat²”ti pesuñña½ harati, tassa pesuññakathananimitta½ p±cittiya½ hot²ti attho. Duvidh±k±ratoti ettha ±k±ra-saddo k±raºapariy±yo. Yath±ha aµµhakath±ya½ “dv²h±k±reh²ti dv²hi k±raºeh²”ti (p±ci. aµµha. 38). Ettha k±raºa½ n±ma adhipp±yaviseso. Ta½ k±raºa½ adhipp±yamukhena dassetum±ha “attano”ti-±di. Attano piyak±mass±ti attano piyabh±vak±massa pesuñña½ bhaºantassa, attano piyabh±va½ k±mayantass±ti attho, t±disena adhipp±yen±ti vutta½ hoti. Yath±ha aµµhakath±ya½ “eva½ aha½ etassa piyo bhaviss±m²”ti attano piyabh±va½ patthayam±nass±”ti (p±ci. aµµha. 38). Parabhedatthinopi v±ti akkosakassa ca attano pesuññavacana½ suºantassa c±ti ubhinna½ bheda½ icchantass±ti attho, bhed±dhipp±yen±ti vutta½ hoti. Yath±ha aµµhakath±ya½ “parassa parena bheda½ icchantass±”ti (p±ci. aµµha. 38). 899. Pariy±yanayena akkosantassa vacanassa…pe… dukkaµanti yojan±, pariy±ya-akkosavacana½ sutv± parassa santika½ gantv± vadantassa bhikkhuno dukkaµa½ hot²ti attho. Yath±ha “itthann±mo santi idhekacce caº¹±l±…pe… bhaºati, na so añña½ bhaºati, ta½yeva bhaºat²ti ±patti v±c±ya v±c±ya dukkaµass±”ti-±di (p±ci. 41). P±¼imuttanayena akkosantassa vacanassa…pe… dukkaµanti yojan±. Ettha “corosi, gaºµhibhedakos²”ti-±din± dassito p±¼imuttanayo n±ma. 900. Anupasampannassa akkosa½ upasampanna½ haratopi ca tath± dukkaµanti yojan±. Ca-saddena upasampannassa akkosa½ anupasampanna½ haratopi ca, anupasampannassa akkosa½ anupasampanna½ haratopi ca tath± dukkaµanti vikappadvayañca samuccinoti. “Idh±pi bhikkhuni½ ±di½ katv± sabbe anupasampann± n±m±”ti (p±ci. aµµha. 38) aµµhakath±vacanato “bhikkhun²”ti upalakkhaºa½. 901. Na ceva piyak±mass±ti piyabh±va½ ak±mayantassa ca. Na bhedatthinopi c±ti bheda½ anicchantassa ca. P±p±na½ garahatth±y±ti ettha “kevalan”ti seso. Yath±ha aµµhakath±ya½ “eka½ akkosanta½, ekañca khamanta½ disv± ‘aho nillajjo, ²disampi n±ma ±yasmanta½ puna vattabba½ maññissat²’ti eva½ kevala½ p±pagarahit±ya bhaºantassa an±patt²”ti (p±ci. aµµha. 38).
Pesuññakath±vaººan±.
903. Aññen±ti s±maºer±din±. “Yañca pada½ yañca anupada½ yañca anvakkhara½ yañca anubyañjana½, sabbameta½ padaso n±m±”ti (p±ci. 46) padabh±jane vuttatt± avayave samud±yopac±ravasena “piµakattayan”ti tadekadesapad±di eva vuttoti gahetabbo. Ettha pad±disar³pa½ aµµhakath±ya veditabba½. Vuttañhi tattha “padanti eko g±th±p±do adhippeto. Anupadanti dutiyo p±do. Anvakkharanti ekekamakkhara½. Anubyañjananti purimabyañjanena sadisa½ pacch±byañjanan”ti (p±ci. aµµha. 45). Ida½ g±th±mayadesana½ sandh±ya vutta½. “Ya½ kiñci v± ekamakkhara½ anvakkhara½, akkharasam³ho anubyañjana½, akkhar±nubyañjanasam³ho pada½, paµhamapada½ padameva, dutiya½ anupadanti evamettha n±n±karaºa½ veditabban”tipi (p±ci. aµµha. 45) vutta½. Ida½ cuººiyadesana½ sandh±ya vutta½. Dhammanti buddhabh±sit±dip±¼idhamma½. Paµisambhid±yañhi dhammapañcake p±¼ipi dhammoti vutt±. Dhammapañcaka½ n±ma phalanibbattako hetu, ariyamaggo, bh±sita½, kusal±kusala½ ceti ete dhammasaññit±ti niddiµµha½. Ettha hi bh±sitanti p±¼i vutt±. Aµµhakath±nissitopi ettheva saªgaha½ gacchati. So ca pubbe magadhabh±s±ya µhito saªg²tittay±ru¼ho gahetabbo. “Saha bhaºantassa p±cittiya½ siy±”ti imin± “ekato paµµhapetv± ekato os±pent²”ti-±din± (p±ci. 46) padabh±jan±gatanayena anupasampannena saddhi½ ±rabhitv± ekato ucc±raºavasena pada½ v± anupada½ v± anvakkhara½ v± anubyañjana½ v± vadato pad±digaºan±vasena p±cittiyanti vutta½ hoti. 904. Saªg²ti½ an±ru¼hesu dhammesu r±jov±d±dayo suttant± ±pattijanak±yev±ti mah±paccariy±disu vutt±ti yojan±. R±jov±do n±ma eko suttanto. ¾di-saddena tikkhindriy±disuttant± gahit±. 905. Bhikkhusmimpi bhikkhuniy±pi ca anupasampannasaññino, vimatissa v± bhikkhussa tath± padasodhamme dukkaµa½ hot²ti yojan±.