479. “Kud±cana½ na kattabban”ti s±mańńena nisedhetv± id±ni “kattabba”micc±din± apav±davidhi½ dasseti. Pańcanna½ sahadhamminanti bhikkhubhikkhunisikkham±nas±maŗeras±maŗer²na½ pańcanna½ saha saddhi½ caritabbo pabbajj±s±sanadhammo etesa½ atth²ti “sahadhammik±”ti saŖkha½ gat±na½. Akatavińńatti½ katv±p²ti ańń±taka-appav±rite bhesajja½ y±citv±pi “vadeyy±tha bhante yenattho”ti eva½ akataµµh±ne vińńatti akatavińńatti. Attano dhaneti sasantakavisaye.
480. “Tath±”ti sahadhammik±na½ vuttamatidisati. Tadupaµµh±kajantunoti tesa½ dvinna½ m±t±pit³na½ veyy±vaccakarassa. Bhaŗ¹ukass±ti gihiliŖge µhitass±pi pabbajj±pekkhassa. Attano veyy±vaccakarassap²ti attano kammakarassapi. Ettak±nańca jan±na½ pańcasahadhammik±na½ viya akatavińńattiy±pi bhesajja½ k±tabbanti vutta½ hoti.
481. Jeµµhabh±t±ti attano pubbajo bh±t±. Kaniµµhoti anujo bh±t±. Tath± bhaginiyo duveti jeµµhakaniµµh± dve bhaginiyo. C³¼am±t±ti m±tu kaniµµh±. C³¼apit±ti pitu kaniµµho. Mah±m±t±ti m±tu jeµµh±. Mah±pit± pitu jeµµhabh±t±.
482. Pitucch±ti pitubhagin² jeµµhakaniµµh±. M±tuloti m±tu bh±t±. Jeµµhakaniµµhe dve pitucch± dve m±tule ca ekato katv± “das±”ti vutta½. Bhesajja½ k±tu½ vaµµat²ti sambandho.
484. “Dassanti me ime”ti ±bhoga½ katv± v± d±tabbanti yojan±.
485. Etesa½ dasanna½ ń±t²na½. Y±va sattam± kul±ti ettha kulaparicchedo katha½ gahetabboti? “Saputtad±ra½ bh±tu kuµumba½ eka½ kula½, eva½ tassa puttassa v± dh²tu v± kuµumba½ eka½ kulan”ti evam±din± nayena y±va sattam± kulaparivaµµ± gahetabb±. “Saputtapatibhaginiy± kuµumba½ eka½ kula½, tath± tassa puttassa v± dh²tu v± kuµumba½ eka½ kulan”ti-±din± nayena y±va sattam± kulaparivaµµ± gahetabb±. C³¼am±t±d²nampi kulaparampar± imin± niy±mena gahetabb±ti vadanti. Kulad³sana½ na r³hat²ti “d±tu½ puppha½ panańńassa, ±gatasseva ń±tino”ti-±din± (vi. vi. 443) nayena kathitavidhin± etesu pavattantassa kulad³sana½ na ruhat²ti vutta½ hoti.
486. Bh±tuj±y±ti attano jeµµhassa v± kaniµµhassa v± bh±tu bhariy±. Bhaginis±mikoti attano jeµµh±ya v± kaniµµh±ya v± bhaginiy± s±miko.
487. Bh±tunoti jeµµhassa, kaniµµhassa ca bh±tuno. Anu pacch± j±t±ti anuj±, kaniµµhabhagin². “Anuj±”ti upalakkhaŗanti jeµµh±yapi saŖgaho. Jeµµhakaniµµhabh±t³na½ bhariy± ca jeµµhakaniµµhabhagin²na½ s±mik± ca sace ańń±tak± hont²ti yojan±. Deth±ti ettha “ima½ bhesajjan”ti p±µhaseso.
488. Tesampi bh±tubhagin²na½. “Putt±nan”ti imin± dh²t³nampi saŖgaho. Katv±ti vatv±. Tumh±ka½ m±t±pit³na½ deth±ti etth±pi “ima½ bhesajjan”ti pakaraŗato labbhati. M±t±pit³nanti ubhayasaŖg±hakavacanato “tuyha½ m±tu v±, tuyha½ pitu v±”ti yath±sambhava½ visu½ visuńca vattabba½. Tesanti ca tumh±kanti ca s±mivacana½. Putt±nanti ca m±t±pit³nanti ca sampad±navacana½.
489. Bhesajjakaraŗ±rah±na½ vattabbat±ya “akallako”ti ida½ issar±dipadehi pacceka½ yojetabba½. Akallakoti ±turo. Kalla½ vuccati sukha½, ta½ etassa atth²ti kallako, na kallako akallako. ѱtijanujjhito v±ti ń±tijanena pariccatto v±.
490. Etesa½ sabbesanti issar±di-±tur±na½ sabbesametesa½ jan±na½. “S±dhun±”ti vakkham±natt± apacc±s²sat± sat±ti ettha sat±ti kiriy±pada½. “Imasmi½ kate ime mayha½ evar³pa½ dassant²”ti attano atth±ya pacc±s²sana½ akaronten±ti attho. BhikkhusaŖghassa upak±rata½ pacc±s²santena k±tu½ vaµµati. Paµisanth±roti ±misapaµisanth±ro, dhammapaµisanth±roti duvidho paµisanth±ro. Ettha ±misapaµisanth±ro gayhati. Bhesajja½ ±misenapi hot²ti dhammakath±ya saŖgahopi yujjateva. Paµisantharaŗa½ paµisanth±ro. Paµiladdh±misassa ca dhammassa ca tesu ca attani ca patir³pen±k±rena sama½ attharaŗa½ pavattananti attho.
Aparo nayo– ±misassa ca dhammassa ca al±bhena attano, parassa ca antare sambhavantassa chiddassa vivarassa bhedassa paµisantharaŗa½ pidahana½ saŖgahaŗa½ paµisanth±ro. Ayańhi lokasanniv±so alabbham±nena ±misena ca dhammena c±ti dv²hi chiddo, tassa ta½ chidda½ yath± na pańń±yati, eva½ p²µhassa viya paccattharaŗena ±misena, dhammena ca paµisantharaŗa½ “±misapaµisanth±ro, dhammapaµisanth±ro”ti vuccat²ti. S±dhun±ti s±m²cippaµipannat±di-ariyadhamme patiµµhituk±mena ariy±c±rena bhikkhun±ti attho. “Adhun±”ti ida½ imiss± paµipattiy± sabbak±la½ paµipajjitabbat±yapi p±pajanakaŗhakasa½g±me imasmi½ vipannak±le visesena appamattena pavattetabbanti adhipp±yena vutta½.
491-2. Kenac²ti upalakkhaŗatt± up±sakena v± up±sik±ya v±ti attho. Hatthen±ti hatth±vayav± aŖguliyo vutt± samud±ye pavattassa voh±rassa avayave pavattanato. Katv±ti ettha “parittan”ti p±µhaseso, karotissa kiriy±s±mańńe vattanato bhaŗitv±ti attho. Tesameva ca santakanti paritta½ bhaŗ±pent±nameva santaka½ suttodaka½. Eva½ vuttatt± “attano suttodaka½ ±haritv± puńńatth±ya ida½ hatthena c±letv±, ±masitv± v± paritta½ bhaŗath±”ti vutte kenaci parittodaka½ sutta½ k±tabba½. Kenaci “parittodakasutt±ni deth±”ti vutte bhikkhun± tesameva santaka½ jala½ hatthena c±letv± suttaka½ madditv± paritta½ katv± d±tabbanti yojan±.
493. An±maµµhop²ti hatthena an±masitopi, apabbajitassa hatthato laddh± attan± v± ańńena v± bhikkhun± agahitaggoti vutta½ hoti.
494. Corad±marikassa c±ti g±mavilopakassa corassa ca.
495. Paŗ¹upal±sass±ti pabbajj±pekkhassa bhaŗ¹ukassa, paŗ¹uvaŗŗo pal±so paŗ¹upal±so, so viy±ti paŗ¹upal±so, ta½sadise tabboh±ro “s²hoya½ m±ŗavako”ti-±d²su viya. Yath± paŗ¹upal±so rukkh± patan±bhimukho tiµµhati niyatap±to, evamayampi gihiliŖgato apagam±bhimukho pabbajj³pagamane niyatova tiµµhat²ti “paŗ¹upal±sasadiso”ti veditabbo.
Th±lakepi c±ti attano paribhogath±lakepi. Idańca nidassanamatta½, pattopi gahitoyev±ti daµµhabba½. Żhapetv±ti ettha “piŗ¹ap±tan”ti upayogavasena sambandhan²ya½. Ta½ pan±ti attano paribhogath±lake µhapetv± diyyam±na½ piŗ¹ap±ta½. “M±t±pit³nan”ti (p±r±. aµµha. 2.436-437) aµµhakath±vacanato ettha “pituno”ti upalakkhaŗanti m±t±pit³namp²ti attho. Sace ekaseso icchito, “pit³namp²”ti p±µho yujjati.
496. JaŖghapesaniyanti gih²na½ d³teyyas±sanaharaŗakamma½ “jaŖghapesaniyan”ti vuccati. Api c±ti vuttasamuccayo.
497. Ett±vat± s±mańńavidhi½ dassetv± id±ni apav±davidhi½ dassetu½ “bhaŗ¹³”ti-±di vutta½. S±sananti sandesa½. Haritunti vuttaµµh±na½ netu½.
498. Aµµhavidhenap²ti pupphad±n±dijaŖghapesaniy±vas±nena aµµhappak±renapi. Kulad³sanakammen±ti kul±na½ saddh±vin±sakena an±c±rakammena. Laddhanti ettha “bhojanan”ti ida½ “bhuńjitun”ti ca “ajjhoh±res³”ti ca vuttatt±, “sesesupi aya½ nayo”ti vakkham±natt± ca labbhati. Pańcasu sahadhammikesu eken±pi kulad³sanena kammena upp±ditapaccayo sabbesampi na vaµµat²ti “pańcanna½ sahadhamm²na½ na ca vaµµat²”ti sabbapaµisedho kato.
499. Sabbatth±ti “ajjhoh±res³”ti etassa visesana½, sabbes³ti attho. “Ajjhoh±re ajjhoh±re”ti aµµhakath±gata½ saŖgaŗh±ti. “Ajjhoh±res³”ti ida½ paragala½ k±tabba½ ±misa½ sandh±y±ha. Sesapaccaye paµicca paribhogavaseneva “seses³”ti ±ha, anajjhoharaŗ²yesu sesapaccayes³ti attho. Ki½ vutta½ hoti? C²varapaccaye sar²rato mocetv± paribhogagaŗan±ya, sen±sanapaccaye nibbakose udakapatanaµµh±nato abbhantara½ paviµµhav±ragaŗan±ya, mańcap²µh±disen±sane nis²danasayan±diparibhogagaŗan±ya, anajjhoharitv± abbhańjan±lepan±divasena k±tabbabhesajje sar²rato mocetv± v±ragaŗan±y±ti vutta½ hoti. Aya½ nayoti “dukkaµa½ parid²pitan”ti vutto nayo.
500. “Uppannapaccay±”ti ida½ “abh³t±rocanen±”ti idamapekkhitv± vutta½. “Katv± r³piyavoh±ran”ti idamapekkhitv± “upp±ditapaccay±”ti yojan± k±tabb±. R³piyavoh±ravinicchayo nissaggiye ±vi bhavissati. Abh³t±rocanavinicchayo catutthap±r±jike vutto. Sam±n±ti pak±sit±ti kulad³sanakammena upp±ditapaccayehi sadis±ti aµµhakath±ya½ vutt±ti attho. Imin± tatth±pi vinicchayo ettakoyev±ti atidisati.
501. “Sa½s±rav±so dukkhan”ti ńatv± nibb±n±dhigame m±nasa½ bandhitv± nibb±nag±mini½ paµipada½ sandh±ya s±san±vatiŗŗena sikkh±k±mena kulaputtena sevitakkhaŗeyeva j²vitaharaŗasamatthavisamissap³timutta½ viya vajjan²ya½ akappiyapaccaya½ upp±detu½ kariyam±na½ akappiyop±yappak±ra½ ekato dassetum±ha “vińńatt²”ti-±di. Tattha vińńatti y±can±. Anuppad±nanti piŗ¹apaµipiŗ¹ad±na½. Vejjakamma½ vuttanayameva. Anesana½ n±ma appicchat±ya ananur³pena payogena paccayapariyesana½.
P±ribhaµyat± n±ma issare sevitu½ pariv±retv± tesa½ cittarucita½ vilapant±na½ paribhaµ±na½ sevakajan±na½ viya l±bhatthikassa bhikkhuno paccayad±yakesu pavatt²ti veditabbo. Pari samantato bhaµati sevat²ti paribhaµo, issarajan±na½ sam²p±vacaro sevakajano, paribhaµo viy±ti paribhaµo, bhikkhu, paribhaµassa kamma½ p±ribhaµya½, tassa bh±vo p±ribhaµyat±. Atha v± paribhaµati dh±ti viya kulad±rake aŖke karaŗ±divasena dh±ret²ti paribhaµo, paribhaµassa kamma½ p±ribhaµya½, tassa bh±vo p±ribhaµyat±ti l±bh±s±ya bhikkhuno kulad±rakesu ananulomik± pavatti vuccati.
Muggas³pat± n±ma pakkamugg± viya pakk±pakkab²jamiss± l±bh±s±ya d±yak±na½ citt±r±dhanatth±ya sacc±l²kamissakat±. Yath± muggesu paccam±nesu kocideva na paccati, bahavo paccanti, evameva yassa d±yakehi saddhi½ kathentassa kińcideva sacca½ hoti, asaccameva bahuka½ hoti, aya½ vuccati muggas³pasadisatt± “muggas³po”ti, tassa kamma½ muggas³pa½, tassa bh±vo muggas³pat±. Vatthuvijjaka½ n±ma k³pavatthugehavatthu-±d²na½ ±cikkhana½. Vatthuvijj±yak±na½ kata½ vatthuvijjaka½.
502. JaŖghapesaniya½, d³takammańca vuttanayameva. Kulad³sananti vutt±vasesa½. Abh³t±rocanańca vuttanayameva. Buddhapaµikuµµhanti buddhehi paµikkosita½ garahita½ yath±vutta½ micch±j²vańca avuttańca aŖgavijj±nakkhattavijj±-ukk±p±tadis±¹±habh³mic±l±dibheda½ micch±j²van³p±ya½ sabba½. Vivajjayeti visamiva, g³thamutta½ viya ca ±rak± parivajjeyy±ti attho. “Sikkh±k±mo kulaputto”ti s±matthiy± labbhati.