104. So parivutthapariv±so bhikkh³na½ ±rocesi– “aha½, ±vuso, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. Soha½ parivutthapariv±so. Katha½ nu kho may± paµipajjitabban”ti? Bhagavato etamattha½ ±rocesu½. “Tena hi, bhikkhave, saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ detu. Evañca pana, bhikkhave, d±tabba½–“Tena, bhikkhave, ud±yin± bhikkhun± saªgha½ upasaªkamitv±…pe… evamassa vacan²yo– ‘aha½, bhante, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. Soha½, bhante, parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±c±m²’ti. Dutiyampi y±citabba½ [y±citabbo (s². evamuparipi)]. Tatiyampi y±citabba½ [y±citabbo (s². evamuparipi)]. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo– 105. “Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. So parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±cati. Yadi saªghassa pattakalla½, saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ dadeyya. Es± ñatti.“Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. So parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±cati. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ deti. Yass±yasmato khamati ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±nattassa d±na½, so tuºhassa; yassa nakkhamati, so bh±seyya.“Dutiyampi etamattha½ vad±mi…pe… tatiyampi etamattha½ vad±mi…pe… “Dinna½ saªghena ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½. Khamati saªghassa, tasm± tuºh², evameta½ dh±ray±m²”ti.
Ek±happaµicchanna-abbh±na½
106. So ciººam±natto bhikkh³na½ ±rocesi– “aha½, ±vuso, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. Soha½ parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ ad±si. Soha½ ciººam±natto. Katha½ nu kho may± paµipajjitabban”ti? Bhagavato etamattha½ ±rocesu½. “Tena hi, bhikkhave, saªgho ud±yi½ bhikkhu½ abbhetu. Evañca pana, bhikkhave, abbhetabbo–“Tena bhikkhave, ud±yin± bhikkhun± saªgha½ upasaªkamitv±…pe… evamassa vacan²yo– ‘aha½, bhante, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. Soha½ parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ ad±si. Soha½, bhante, ciººam±natto saªgha½ abbh±na½ y±c±m²’ti. Dutiyampi y±citabba½. Tatiyampi y±citabba½. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo– 107. “Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. So parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ ad±si. So ciººam±natto saªgha½ abbh±na½ y±cati. Yadi saªghassa pattakalla½, saªgho ud±yi½ bhikkhu½ abbheyya. Es± ñatti.“Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ ek±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ek±hapariv±sa½ ad±si. So parivutthapariv±so saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ y±ci. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± ek±happaµicchann±ya ch±ratta½ m±natta½ ad±si. So ciººam±natto saªgha½ abbh±na½ y±cati. Saªgho ud±yi½ bhikkhu½ abbheti. Yass±yasmato khamati ud±yissa bhikkhuno abbh±na½, so tuºhassa; yassa nakkhamati, so bh±seyya.“Dutiyampi etamattha½ vad±mi…pe… tatiyampi etamattha½ vad±mi…pe….“Abbhito saªghena ud±y² bhikkhu. Khamati saªghassa, tasm± tuºh², evameta½ dh±ray±m²”ti.
Pañc±happaµicchannapariv±so
108. Tena kho pana samayena ±yasm± ud±y² eka½ ±patti½ ±panno hoti sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ dv²happaµicchanna½…pe… t²happaµicchanna½…pe… cat³happaµicchanna½…pe… pañc±happaµicchanna½. So bhikkh³na½ ±rocesi– “aha½, ±vuso, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½. Katha½ nu kho may± paµipajjitabban”ti? Bhagavato etamattha½ ±rocesu½. “Tena hi, bhikkhave, saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ detu. Evañca pana, bhikkhave, d±tabbo–“Tena, bhikkhave, ud±yin± bhikkhun± saªgha½ upasaªkamitv± eka½sa½ uttar±saªga½ karitv± vu¹¹h±na½ bhikkh³na½ p±de vanditv± ukkuµika½ nis²ditv± añjali½ paggahetv± evamassa vacan²yo– ‘aha½, bhante, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½. Soha½, bhante, saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ y±c±m²’ti. Dutiyampi y±citabbo. Tatiyampi y±citabbo. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo– 109. “Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ y±cati. Yadi saªghassa pattakalla½, saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ dadeyya. Es± ñatti.“Suº±tu me, bhante, saªgho. Aya½ ud±y² bhikkhu eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½. So saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ y±cati. Saªgho ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ deti. Yass±yasmato khamati ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sassa d±na½, so tuºhassa; yassa nakkhamati, so bh±seyya.“Dutiyampi etamattha½ vad±mi…pe… tatiyampi etamattha½ vad±mi…pe….“Dinno saªghena ud±yissa bhikkhuno ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±so. Khamati saªghassa, tasm± tuºh², evameta½ dh±ray±m²”ti.
P±riv±sikam³l±yapaµikassan±
110. So parivasanto antar± eka½ ±patti½ ±pajji sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ appaµicchanna½. So bhikkh³na½ ±rocesi– “aha½, ±vuso, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½. Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ ad±si. Soha½ parivasanto antar± eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ appaµicchanna½. Katha½ nu kho may± paµipajjitabban”ti? Bhagavato etamattha½ ±rocesu½. “Tena hi, bhikkhave, saªgho ud±yi½ bhikkhu½ antar± ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± appaµicchann±ya m³l±ya paµikassatu. Evañca pana, bhikkhave, m³l±ya paµikassitabbo–“Tena, bhikkhave, ud±yin± bhikkhun± saªgha½ upasaªkamitv±…pe… evamassa vacan²yo– ‘aha½, bhante, eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ pañc±happaµicchanna½ Soha½ saªgha½ ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ y±ci½. Tassa me saªgho ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± pañc±happaµicchann±ya pañc±hapariv±sa½ ad±si. Soha½ parivasanto antar± eka½ ±patti½ ±pajji½ sañcetanika½ sukkavissaµµhi½ appaµicchanna½. Soha½, bhante, saªgha½ antar± ekiss± ±pattiy± sañcetanik±ya sukkavissaµµhiy± appaµicchann±ya m³l±ya paµikassana½ y±c±m²’ti. Dutiyampi y±citabb± [y±citabbo (s². evamuparipi)]. Tatiyampi y±citabb± [y±citabbo (s². evamuparipi)]. Byattena bhikkhun± paµibalena saªgho ñ±petabbo–