Vedan±kammaµµh±navaººan±
359. Athassa bhagav± somanassa½p±hanti tisso vedan± ±rabhi. Ki½ pana bhagavat± pucchita½ kathita½, apucchita½, s±nusandhika½, ananusandhikanti? Pucchitameva kathita½, no apucchita½, s±nusandhikameva, no ananusandhika½. Devat±nañhi r³pato ar³pa½ p±kaµatara½, ar³pepi vedan± p±kaµatar±. Kasm±? Devat±nañhi karajak±ya½ sukhuma½, kammaja½ balava½, karajak±yassa sukhumatt±, kammajassa balavatt± ek±h±rampi atikkamitv± na tiµµhanti, uºhap±s±ºe µhapitasappipiº¹i viya vil²yant²ti sabba½ brahmaj±le vuttanayeneva veditabba½. Tasm± bhagav± sakkassa tisso vedan± ±rabhi. Duvidhañhi kammaµµh±na½– r³pakammaµµh±na½, ar³pakammaµµh±nañca. R³papariggaho, ar³papariggahotipi etadeva vuccati. Tattha bhagav± yassa r³pa½ p±kaµa½, tassa saªkhepamanasik±ravasena v± vitth±ramanasik±ravasena v± catudh±tuvavatth±na½ vitth±rento r³pakammaµµh±na½ katheti. Yassa ar³pa½ p±kaµa½, tassa ar³pakammaµµh±na½ katheti. Kathento ca tassa vatthubh³ta½ r³pakammaµµh±na½ dassetv±va katheti, dev±na½ pana ar³pakammaµµh±na½ p±kaµanti ar³pakammaµµh±navasena vedan± ±rabhi. Tividho hi ar³pakammaµµh±ne abhiniveso– phassavasena, vedan±vasena, cittavasen±ti. Katha½? Ekaccassa hi saªkhittena v± vitth±rena v± pariggahite r³pakammaµµh±ne tasmi½ ±rammaºe cittacetasik±na½ paµham±bhinip±to ta½ ±rammaºa½ phusanto uppajjam±no phasso p±kaµo hoti. Ekaccassa ta½ ±rammaºa½ anubhavant² uppajjam±n± vedan± p±kaµ± hoti. Ekaccassa ta½ ±rammaºa½ pariggahetv± ta½ vij±nanta½ uppajjam±na½ viññ±ºa½ p±kaµa½ hoti. Tattha yassa phasso p±kaµo hoti, sopi na kevala½ phassova uppajjati, tena saddhi½ tadeva ±rammaºa½ anubhavam±n± vedan±pi uppajjati, sañj±nam±n± saññ±pi, cetayam±n± cetan±pi, vij±nam±na½ viññ±ºampi uppajjat²ti phassapañcamakeyeva pariggaºh±ti. Yassa vedan± p±kaµ± hoti, sopi na kevala½ vedan±va uppajjati, t±ya saddhi½ tadeva ±rammaºa½ phusam±no phassopi uppajjati, sañj±nam±n± saññ±pi, cetayam±n± cetan±pi, vij±nam±na½ viññ±ºampi uppajjat²ti phassapañcamakeyeva pariggaºh±ti. Yassa viññ±ºa½ p±kaµa½ hoti, sopi na kevala½ viññ±ºameva uppajjati, tena saddhi½ tadev±rammaºa½ phusam±no phassopi uppajjati, anubhavam±n± vedan±pi, sañj±nam±n± saññ±pi, cetayam±n± cetan±pi uppajjat²ti phassapañcamakeyeva pariggaºh±ti. So “ime phassapañcamak± dhamm± ki½ nissit±”ti upadh±rento “vatthunissit±”ti paj±n±ti. Vatthu n±ma karajak±yo, ya½ sandh±ya vutta½ “idañca pana me viññ±ºa½ ettha sita½ ettha paµibaddhan”ti. So atthato bh³t±ni ceva up±d±r³p±ni ca. Evamettha vatthu r³pa½, phassapañcamak± n±manti n±mar³pamattameva passati. R³pañcettha r³pakkhandho, n±ma½ catt±ro ar³pino khandh±ti pañcakkhandhamatta½ hoti. N±mar³pavinimutt± hi pañcakkhandh±, pañcakkhandhavinimutta½ v± n±mar³pa½ natthi. So “ime pañcakkhandh± ki½ hetuk±”ti upaparikkhanto “avijj±dihetuk±”ti passati. Tato “paccayo ceva paccayuppannañca ida½, añño satto v± puggalo v± natthi, suddhasaªkh±rapuñjamattamev±”ti sappaccayan±mar³pavasena tilakkhaºa½ ±ropetv± vipassan±paµip±µiy± “anicca½ dukkha½ anatt±”ti sammasanto vicarati so ajja ajj±ti paµivedha½ ±kaªkham±no tath±r³pe divase utusapp±ya½, puggalasapp±ya½, bhojanasapp±ya½, dhammasavanasapp±ya½ v± labhitv± ekapallaªkena nisinnova vipassana½ matthaka½ p±petv± arahatte patiµµh±ti. Evamimesampi tiººa½ jan±na½ y±va arahatt± kammaµµh±na½ kathita½ hoti. Idha pana bhagav± ar³pakammaµµh±na½ kathento vedan±s²sena kathesi. Phassavasena hi viññ±ºavasena v± kathiyam±na½ etassa na p±kaµa½ hoti, andhak±ra½ viya kh±yati. Vedan±vasena pana p±kaµa½ hoti. Kasm±? Vedan±na½ uppattiy± p±kaµat±ya. Sukhadukkhavedan±nañhi uppatti p±kaµ±. Yad± sukha½ uppajjati, tad± sakala½ sar²ra½ khobhenta½ maddanta½ pharam±na½ abhisandayam±na½ satadhotasappi½ kh±d±payanta½ viya, satap±katela½ makkhayam±na½ viya, ghaµasahassena pari¼±ha½ nibb±payam±na½ viya, “aho sukha½, aho sukhan”ti v±ca½ nicch±rayam±nameva uppajjati. Yad± dukkha½ uppajjati, tad± sakalasar²ra½ khobhenta½ maddanta½ pharam±na½ abhisandayam±na½ tattaph±la½ pavesenta½ viya, vil²natambalohena ±siñcanta½ viya, sukkhatiºavanappatimhi araññe d±ru-ukk±kal±pa½ khipam±na½ viya “aho dukkha½, aho dukkhan”ti vippal±payam±nameva uppajjati. Iti sukhadukkhavedan±na½ uppatti p±kaµ± hoti. Adukkhamasukh± pana dudd²pan± andhak±rena viya abhibh³t±. S± sukhadukkh±na½ apagame s±t±s±tapaµikkhepavasena majjhatt±k±rabh³t± adukkhamasukh± vedan±ti nayato gaºhantassa p±kaµ± hoti. Yath± ki½? Yath± antar± piµµhip±s±ºa½ ±ruhitv± pal±tassa migassa anupada½ gacchanto migaluddako piµµhip±s±ºassa orabh±gepi parabh±gepi pada½ disv± majjhe apassantopi “ito ±ru¼ho, ito oru¼ho, majjhe piµµhip±s±ºe imin± padesena gato bhavissat²”ti nayato j±n±ti Eva½ ±ru¼haµµh±ne pada½ viya hi sukhavedan±ya uppatti p±kaµ± hoti, oru¼haµµh±ne pada½ viya dukkhavedan±ya uppatti p±kaµ± hoti, ito ±ruyha, ito oruyha, majjhe eva½ gatoti nayato gahaºa½ viya sukhadukkh±na½ apagame s±t±s±tapaµikkhepavasena majjhatt±k±rabh³t± adukkhamasukh± vedan±ti nayato gaºhantassa p±kaµ± hoti. Eva½ bhagav± paµhama½ r³pakammaµµh±na½ kathetv± pacch± ar³pakammaµµh±na½ vedan±vasena nivattetv± dassesi. Na kevalañca idheva eva½ dassesi, mah±satipaµµh±ne, majjhimanik±yamhi satipaµµh±ne, c³¼ataºh±saªkhaye, mah±taºh±saªkhaye, c³¼avedallasutte, mah±vedallasutte, raµµhap±lasutte, m±gaº¹iyasutte, dh±tuvibhaªge, ±neñjasapp±ye, sakale vedan±sa½yutteti eva½ anekesu suttantesu paµhama½ r³pakammaµµh±na½ kathetv± pacch± ar³pakammaµµh±na½ vedan±vasena nivattetv± dassesi. Yath± ca tesu tesu, eva½ imasmimpi sakkapañhe paµhama½ r³pakammaµµh±na½ kathetv± pacch± ar³pakammaµµh±na½ vedan±vasena nivattetv± dassesi. R³pakammaµµh±na½ panettha vedan±ya ±rammaºamattaka½yeva saªkhitta½, tasm± p±¼iya½ n±ru¼ha½ bhavissati. 360. Ar³pakammaµµh±ne ya½ tassa p±kaµa½ vedan±vasena abhinivesamukha½, tameva dassetu½ somanassa½p±ha½, dev±namind±ti-±dim±ha. Tattha duvidhen±ti dvividhena, dv²hi koµµh±seh²ti attho. Evar³pa½ somanassa½ na sevitabbanti evar³pa½ gehasitasomanassa½ na sevitabba½. Gehasitasomanassa½ n±ma “tattha katam±ni cha gehasit±ni somanass±ni? Cakkhuviññeyy±na½ r³p±na½ iµµh±na½ kant±na½ man±p±na½ manoram±na½ lok±misapaµisa½yutt±na½ paµil±bha½ v± paµil±bhato samanupassato, pubbe v± paµiladdhapubba½ at²ta½ niruddha½ vipariºata½ samanussarato uppajjati somanassa½, ya½ evar³pa½ somanassa½, ida½ vuccati gehasita½ somanassan”ti eva½ chasu dv±resu vuttak±maguºanissita½ somanassa½ (ma. ni. 3.306). Evar³pa½ somanassa½ sevitabbanti evar³pa½ nekkhammasita½ somanassa½ sevitabba½. Nekkhammasita½ somanassa½ n±ma– “tattha katam±ni cha nekkhammasit±ni somanass±ni? R³p±na½ tveva aniccata½ viditv± vipariº±mavir±ganirodha½ pubbe ceva r³p± etarahi ca sabbe te r³p± anicc±, dukkh±, vipariº±madhamm±ti evameta½ yath±bh³ta½ sammappaññ±ya passato uppajjati somanassa½, ya½ evar³pa½ somanassa½, ida½ vuccati nekkhammasita½ somanassan”ti (ma. ni. 3.308) eva½ chasu dv±resu iµµh±rammaºe ±p±thagate anicc±divasena vipassana½ paµµhapetv± ussukk±petu½ sakkontassa “ussukkit± me vipassan±”ti somanassaj±tassa uppanna½ somanassa½. Sevitabbanti ida½ nekkhammavasena, vipassan±vasena, anussativasena, paµhamajjh±n±divasena ca uppajjanakasomanassa½ sevitabba½ n±ma. Tattha ya½ ce savitakka½ savic±ranti tasmimpi nekkhammasite somanasse ya½ nekkhammavasena, vipassan±vasena, anussativasena, paµhamajjh±navasena ca uppanna½ savitakka½ savic±ra½ somanassanti j±neyya. Ya½ ce avitakka½ avic±ranti ya½ pana dutiyatatiyajjh±navasena uppanna½ avitakka½ avic±ra½ somanassanti j±neyya. Ye avitakke avic±re, te paº²tatareti etesupi dv²su ya½ avitakka½ avic±ra½, ta½ paº²tataranti attho. Imin± ki½ kathita½ hoti? Dvinna½ arahatta½ kathita½. Katha½? Eko kira bhikkhu savitakkasavic±re somanasse vipassana½ paµµhapetv± “ida½ somanassa½ ki½ nissitan”ti upadh±rento “vatthunissitan”ti paj±n±t²ti phassapañcamake vuttanayeneva anukkamena arahatte patiµµh±ti. Eko avitakka-avic±re somanasse vipassana½ paµµhapetv± vuttanayeneva arahatte patiµµh±ti. Tattha abhiniviµµhasomanassesupi savitakkasavic±rato avitakka-avic±ra½ paº²tatara½. Savitakkasavic±rasomanassavipassan±topi avitakka-avic±ravipassan± paº²tatar±. Savitakkasavic±rasomanassaphalasam±pattitopi avitakka-avic±rasomanassaphalasam±pattiyeva paº²tatar±. Ten±ha bhagav± “ye avitakke avic±re, te paº²tatare”ti. 361. Evar³pa½ domanassa½ na sevitabbanti evar³pa½ gehasitadomanassa½ na sevitabba½. Gehasitadomanassa½ n±ma– “tattha katam±ni cha gehasit±ni domanass±ni? Cakkhuviññeyy±na½ r³p±na½ iµµh±na½ kant±na½ man±p±na½ manoram±na½ lok±misapaµisa½yutt±na½ appaµil±bha½ v± appaµil±bhato samanupassato pubbe v± apaµiladdhapubba½ at²ta½ niruddha½ vipariºata½ samanussarato uppajjati domanassa½, ya½ evar³pa½ domanassa½, ida½ vuccati gehasitadomanassan”ti (ma. ni. 3.307). Eva½ chasu dv±resu iµµh±rammaºa½ n±nubhavi½, n±nubhaviss±mi, n±nubhav±m²ti vitakkayato uppanna½ k±maguºanissita½ domanassa½. Evar³pa½ domanassa½ sevitabbanti evar³pa½ nekkhammasitadomanassa½ sevitabba½. Nekkhammasitadomanassa½ n±ma– “tattha katam±ni cha nekkhammasit±ni domanass±ni? R³p±na½ tveva aniccata½ viditv± vipariº±mavir±ganirodha½ pubbe ceva r³p± etarahi ca sabbe te r³p± anicc±, dukkh±, vipariº±madhamm±ti evameta½ yath±bh³ta½ sampappaññ±ya disv± anuttaresu vimokkhesu piha½ upaµµh±peti ‘kud±ssu n±m±ha½ tad±yatana½, upasampajja vihariss±mi, yadariy± etarahi ±yatana½ upasampajja viharant²’ti. Iti anuttaresu vimokkhesu piha½ upaµµh±payato uppajjati pihapaccay± domanassa½, ya½ evar³pa½ domanassa½, ida½ vuccati nekkhammasitadomanassan”ti (ma. ni. 3.307) eva½ chasu dv±resu iµµh±rammaºe ±p±thagate anuttaravimokkhasaªkh±ta-ariyaphaladhammesu piha½ upaµµhapetv± tadadhigam±ya anicc±divasena vipassana½ paµµhapetv± ussukk±petumasakkontassa imampi pakkha½, imampi m±sa½, imampi sa½vacchara½ vipassana½ ussukk±petv± ariyabh³mi½ p±puºitu½ n±sakkhinti anusocato uppanna½ domanassa½. Sevitabbanti ida½ nekkhammavasena, vipassan±vasena, anussativasena, paµhamajjh±n±divasena ca uppajjanakadomanassa½ sevitabba½ n±ma. Tattha ya½ ce savitakkasavic±ranti tasmimpi duvidhe domanasse gehasitadomanassameva savitakkasavic±radomanassa½ n±ma. Nekkhammavasena, vipassan±vasena, anussativasena, paµhamadutiyajjh±navasena ca uppannadomanassa½ pana avitakka-avic±radomanassanti veditabba½. Nippariy±yena pana avitakka-avic±radomanassa½ n±ma natthi. Domanassindriyañhi eka½sena akusalañceva savitakkasavic±rañca, etassa pana bhikkhuno maññanavasena savitakkasavic±ranti ca avitakka-avic±ranti ca vutta½. Tatr±ya½ nayo– idha bhikkhu domanassapaccayabh³te savitakkasavic±radhamme avitakka-avic±radhamme ca domanassapaccay± eva uppanne maggaphaladhamme ca aññesa½ paµipattidassanavasena domanassanti gahetv± “kad± nu kho me savitakkasavic±radomanasse vipassan± paµµhapit± bhavissati, kad± avitakka-avic±radomanasse”ti ca “kad± nu kho me savitakkasavic±radomanassaphalasam±patti nibbattit± bhavissati, kad± avitakka-avic±radomanassaphalasam±patt²”ti cintetv± tem±sika½, cham±sika½, navam±sika½ v± paµipada½ gaºh±ti. Tem±sika½ gahetv± paµhamam±se eka½ y±ma½ jaggati, dve y±me nidd±ya ok±sa½ karoti, majjhime m±se dve y±me jaggati, eka½ y±ma½ nidd±ya ok±sa½ karoti, pacchimam±se caªkamanisajj±yeva y±peti. Eva½ ce arahatta½ p±puº±ti, icceta½ kusala½. No ce p±puº±ti, visesetv± cham±sika½ gaºh±ti. Tatr±pi dve dve m±se vuttanayena paµipajjitv± arahatta½ p±puºitu½ asakkonto visesetv± navam±sika½ gaºh±ti. Tatr±pi tayo tayo m±se tatheva paµipajjitv± arahatta½ p±puºitu½ asakkontassa “na ladva½ vata me sabrahmac±r²hi saddhi½ visuddhipav±raºa½ pav±retun”ti ±vajjato domanassa½ uppajjati, assudh±r± pavattanti g±mantapabbh±rav±s²mah±s²vattherassa viya.