Namo tassa bhagavato arahato samm±sambuddhassa.
Visuddhimagga-mah±µ²k±
(Dutiyo bh±go)
12. Iddhividhaniddesavaººan±
Abhiññ±kath±vaººan±
365. Sa½vaººan±vasena anantarasam±dhikath±ya ±sannapaccakkhata½ d²pento “aya½ sam±dhibh±van±”ti ±ha. “Abhiññ± samp±detu½ yogo k±tabbo”ti vatv± tattha payojanavisese dassetu½ “evañh²”ti-±di vutta½. Kiñc±pi thiratarabh±vo, vipassan±bh±van±sukhat± ca sam±dhibh±van±ya ±nisa½so eva, tath±pi pañca lokiy±bhiññ± yath±vuttasam±dhibh±van±ya ±nisa½sabh±vena p±kaµ± paññ±t±ti t±sa½yeva vasena yogino adhigat±nisa½sat± vutt±, cuddasadh± cittaparidamanena thiratarat± vutt±. Lokiy±bhiññ±su vas²bh±vopi sam±dhisseva vas²bh±vo, tath± ca “sam±hito yath±bh³ta½ paj±n±t²”ti (sa½. ni. 3.5; 4.99; 5.1071; netti. 40; mi. pa. 2.1.14) vacanato “sukheneva paññ±bh±vana½ samp±dessat²”ti vutta½. Tasm±ti yasm± sam±dhibh±van±ya ±nisa½sal±bho thiratarat±, sukheneva ca paññ±bh±van± ijjhati, tasm± abhiññ±katha½ t±va ±rabhiss±ma, paññ±bh±van±ya ok±se sampattep²ti adhipp±yo. Bhagavat± pañca lokik±bhiññ± vutt±ti sambandho. Na catukkajjh±namattameva idha s±sane samp±detabba½, napi iddhividhañ±ºameva, atha kho aññampi atth²ti uttaruttaripaº²tapaº²tadhammadesanatthañca. Iddhivikubbananti iddhisaªkh±ta½ pakativaººajahanakiriya½, ida½ iddh²su vikubbaniddhiy± padh±nat±ya vutta½, iddhi½ vikubbanañc±ti eva½ v± attho daµµhabbo. Vikubbanassa visu½ gahaºampi vuttak±raºeneva daµµhabba½. ¾k±sakasiºavasena ar³pasam±pattiyo na sambhavanti, ±lokakasiºañca od±takasiºantogadha½ katv± “od±takasiºapariyantes³”ti vutta½ kasiº±nulom±dicittaparidamanavidhino adhippetatt±, ±k±sanimm±n±di-attha½ pana tadubhayampi icchitabbameva. Aµµha aµµh±ti yath±vuttesu kasiºesu ekekasmi½ aµµha aµµha sam±pattiyo. Kasiº±nulomatoti kasiºapaµip±µito, paµip±µi ca desan±vasena veditabb±. Jh±n±nulomo pana paµipattivasenapi. Ukkamana½ ukkanta½, ukkantameva ukkantika½, jh±nassa ukkantika½ jh±nukkantika½, tato, jh±nalaªghanatoti attho. Aªgasaªkantito aªg±tikkamato. Citta½ paridametabba½ yadicchaka½ yatthicchaka½ jh±n±na½ sam±pajjan±disukhattha½, tesa½ ±rammaº±nañca sallakkhaºattha½. Evañhissa tattha visavit± samijjhat²ti. 366. Jh±na½ sam±pajjat²ti ki½ catubbidhampi jh±na½ sam±pajjati, ud±hu ekekanti? Kiñcettha yadi catubbidhampi sam±pajjati, aªgasaªkantito viseso na siy±, atha ekeka½ ±rammaºasaªkantito. N±ya½ doso ±bhogavasena tesa½ visesasiddhito. Yad± hi kasiº±nulomameva ±bhujitv± tattha tattha kasiºe jh±n±ni sam±pajjati, na aªgasaªkanti½, tad± kasiº±nulomo. Yad± pana aªgasaªkanti½ ±bhujitv± jh±n±ni sam±pajjati, tad± aªgasaªkanti veditabb±. Imin± nayena kasiº±nuloma-±rammaºasaªkanti-±d²nampi aññamañña½ viseso veditabbo. Ida½ kasiº±nuloma½ n±ma cittaparidamananti adhipp±yo. Tathev±ti “paµip±µiy± aµµhasu kasiºesu satakkhattumpi sahassakkhattump²”ti etassa upasa½h±rattho tath±-saddo. Paµilomato cettha paµip±µi. Ten±ha “paµilomakkamen±”ti. Ayañhettha attho– paµhama½ od±takasiºe jh±na½ sam±pajjati, tato lohitakasiºeti y±va pathav²kasiº± vattabb±. Punappuna½ sam±pajjananti “satakkhattu½ sahassakkhattun”ti vutta½ bahul±k±ram±ha. Tatthev±ti pathav²kasiºeyeva. Tatoti pacch± tatiyajjh±nato vuµµh±nantarak±la½. Tadev±ti pathav²kasiºameva. Tato ±kiñcaññ±yatananti tato pathav²kasiºuggh±µim±k±se pavattita-±k±s±nañc±yatanasam±pattito vuµµh±ya viññ±ºañc±yatana½ amanasikaritv± ta½ laªghitv± yath±vutta-±k±s±nañc±yatanaviññ±ºassa abh±ve pavattita½ ±kiñcaññ±yatana½ sam±pajjati. Pathav²kasiºuggh±µim±k±sakasiºa½ pathav²kasiºapakkhikameva hot²ti vutta½ “kasiºa½ anukkamitv±”ti. Atha v± aµµhasu kasiºesu kassaci ukkamana½ idha kasiºukkantika½ n±m±ti ±ha “kasiºa½ anukkamitv±”ti. Jh±nukkantikanti ettha icchita½ avadh±raºena nivattetabba½, ukkamanassa ca sar³pa½ dassetu½ “eva½ kasiºan”ti-±di½ vatv± puna ta½ pak±ra½ saha nissayena sesakasiºesu atidisanto “eva½ ±pokasiº±di…pe… k±tabb±”ti ±ha. Ten±ha “imin± nayen±”ti-±di. Yath± paµhamajjh±nam³laka½ pathav²kasiº±d²su jh±nukkantika½ dassita½, eva½ dutiyajjh±n±dim³lakampi ta½ yath±raha½ dassetabba½. Tadev±ti paµhamajjh±nameva. Kasiºukkantikepi ±pokasiº±dim³lik± yojan± vuttanayeneva k±tabb±, tath± yath±raha½ dutiyajjh±n±dim³lik±. Lohitakasiºato ±kiñcaññ±yatananti lohitakasiºa½ ±vajjento abhimukha½ katv± tassa uggh±µanena upaµµhite kasiºuggh±µim±k±se amanasik±rena ±k±s±nañc±yatanajjh±na½ sam±pajjitv± tattha pubbe pavattaviññ±ºassa apagama½ ±rammaºa½ katv± ±kiñcaññ±yatana½ sam±pajjati. Itaresanti avasiµµhar³p±vacarajjh±n±na½. Na hi ar³pajjh±nesu aªgasaªkanti atthi, n±pi t±ni pathav²kasiºe pavattanti. Ya½ pana aªg±rammaºasaªkantivacane “n²lakasiºa½ uggh±µetv± ±k±s±nañc±yatanan”ti-±di vutta½, ta½ yath±l±bhavasena vutta½, pariy±yena v±ti daµµhabba½. Nippariy±yato pana yath± aªgasaªkanti r³pajjh±nesu eva labbhati, eva½ ar³pajjh±nesu eva ±rammaºasaªkanti. Tassa tasseva hi jh±nassa ±rammaºantare pavatti ±rammaºasaªkanti. Ten±ha “sabbakasiºesu ekasseva jh±nassa sam±pajjana½ ±rammaºasaªkantika½ n±m±”ti. Yath± pana “sabbakasiºes³”ti imin± ±k±saviññ±ºakasiº±nampi saªgaho hot²ti na sakk± vattu½ idha aµµhanna½yeva kasiº±na½ adhigatatt±, eva½ sabbampi ar³pajjh±na½ “eka½ jh±nan”ti na sakk± vattu½ aµµhanna½ sam±patt²na½ vasena cittaparidamanassa icchitatt±. Tasm± ±ruppajjh±n±na½ vasena aªg±rammaºasaªkanti pariy±yena vutt±ti veditabba½. Tath± hi p²takasiºuggh±µim±k±se ya½ paµham±ruppaviññ±ºa½, tad±rammaºa½ viññ±ºañc±yatana½ sandh±y±ha “p²takasiºato viññ±ºañc±yatana½ sam±pajjitv±”ti. Imin± nayena sesadvayepi attho veditabbo. Ekantarikavasen±ti aññattho antara-saddo. Antarameva antarika½, ekajjha½ antarika½ etasminti ekantarika½, jh±nasam±pajjana½, tassa vasena. Yath± aªg±na½, ±rammaºassa ca ekajjha½ aññath± viseso hoti, tath± sam±pajjanavasen±ti. So pana viseso heµµhim±na½ tesa½ aªg±rammaº±na½ samatikkamanavasena hot²ti vutta½ “ekantarikavasena aªg±nañca ±rammaº±nañca saªkamanan”ti. “Ida½ jh±na½ pañcaªgikan”ti-±din± aªgesu, “ida½ pathav²kasiºan”ti-±din± ±rammaºesu ca vavatth±pitesu ekajjha½ tesa½ vavatth±pane na koci viseso atth²ti aµµhakath±su aya½ vidhi n±bhato. Evañca katv± jh±nukkantik±d²su paµilomakkamena, anulomapaµilomakkamena ca ekantarikabh±vena labbham±nampi jh±n±d²na½ ukkamana½ na uddhaµa½, tehi nayehi vin±pi cittaparidamana½ ijjhat²ti papañcaparih±rattha½ v± te aµµhakath±su an±gat±ti daµµhabba½. 367. Abh±vitabh±vano jh±n±bhiññ±su akat±dhik±ro. Tattha upanissayarahitop²ti keci. ¾dibh³ta½ yogakamma½ ±dikamma½, ta½ etassa atth²ti ±dikammiko, pubbe akataparicayo bh±vana½ anuyuñjanto. Ten±ha “yog±vacaro”ti. Kasiºaparikammampi bh±roti dosavivajjan±dividhin± kasiºamaº¹ale paµipatti y±va uggahanimittuppatti kasiºaparikamma½, tampi n±ma bh±ro, pageva iddhivikubban±ti adhipp±yo. Nimittupp±dananti paµibh±ganimittupp±dana½ Ta½ va¹¹hetv±ti ta½ nimitta½, bh±vanañca va¹¹hetv±. Na hi bh±van±ya vin±va nimittava¹¹hana½ labbhati. Keci upac±rasam±dhi½ labhitv± appan±sam±dhi½ adhigantu½ na sakkonti, t±dis±pi bah³ hontev±ti ±ha “appan±dhigamo bh±ro”ti. Appan±dhigamoti v± aµµhanna½ sam±patt²na½ adhigamam±ha. Aññova sam±patt²na½ upanissayo añño abhiññ±nanti ±ha “paridamitacittass±pi iddhivikubbana½ n±ma bh±ro”ti. Khippa½ nisanti nis±mana½ jh±nacakkhun± pathav²kasiº±dijh±n±rammaºassa dassana½ etass±ti khippanisanti, s²ghatara½ jh±na½ sam±pajjit±, tassa bh±vo khippanisantibh±vo. Ambatarunicita½ mah±mahindatther±d²hi otiººaµµh±na½ therambatthala½. Yath± paµipakkhavijay±ya yodh±j²v± nimmalameva asitomar±di½ gahetv± vicaranti, eva½ bhikkhun±pi kilesavijay±ya nimmal±va jh±n±bhiññ± va¼añjitabb±ti imamattha½ dassetu½ “tasm±”ti-±di vutta½. Patiµµh±bh±voti idha parassa upaddav³pasamana½ adhippeta½. Ta½ hi khippanisantibh±vatopi garutara½ acc±yikakiccas±dhanavasena vidh±tabbato durabhisambhavataratt±. Ta½ pana rakkhitattheranidassaneneva siddhampi tato garutarena aªg±ravassaparitt±ºena vibh±vetu½ “giribhaº¹av±hanap³j±ya…pe… thero viy±”ti ±ha. Giribhaº¹av±hanap³j± n±ma cetiyagirim±di½ katv± sakalad²pe, samudde ca y±va yojan± mahat² d²pap³j±. Pathavi½ m±petv±ti m±rena pavattita½ aªg±ravassa½ phuliªgamattenapi y±va manusse na p±puº±ti, t±vadeva ±k±se pathavi½ nimminitv±. Balavapubbayog±nanti garutar³panissay±na½, iddhividh±d²na½ hetubh³tamah±bhin²h±r±nanti attho. Aggas±vak±d²nanti ±di-saddena ekacce mah±s±vake saªgaºh±ti. Bh±van±nukkamo yath±vutta½ cittaparidamana½. Paµisambhid±d²ti ±di-saddena µh±n±µh±nañ±º±d²nampi saªgaho veditabbo, na ses±bhiññ±nameva. S±vak±nampi hi µh±n±µh±nañ±º±d²ni padesavasena ijjhanti. Tasm±ti yasm± pubbahetusampannasseva yath±vutta½ bh±van±nukkama½ vin± abhiññ±yo ijjhanti, na itarassa, tasm±. Aggidhaman±d²h²ti aggimhi t±panakoµµan±d²hi. Yath± c±ti ca-saddena l±kh±k±r±d²na½ l±kh±koµµan±di½ avuttampi saªgaºh±ti. Chanda…pe… vasen±ti “chandavato ce abhiññ± sijjhati, mayhampi sijjhat²”ti kattukamyat±chanda½ s²sa½ dhura½ jeµµha½ pubbaªgama½ katv±, chanda½ v± upp±detv± ta½ bh±van±ya mukha½ katv± jh±nassa sam±pajjanavasena. Eseva nayo sesesupi. “¾vajjan±divas²bh±vavasen±”ti ida½ aµµhasupi sam±patt²su s±tisaya½ vas²bh±v±p±dana½ sandh±ya vutta½. Tañca kho ±dikammikavasena, na kat±dhik±ravasen±ti ±ha “pubbahetu…pe… vaµµat²”ti. Pubbahetusampannassa hi ya½ jh±na½ p±daka½ katv± abhiññ± nibbattetabb±, tattheva s±tisaya½ ciººavasit±pi icchitabb±, na sabbatthev±ti adhipp±yo. “Catutthajjh±namatte ciººavasin±”ti vacanato ar³pasam±pattiyo vin±pi abhiññ± ijjhant²ti vadanti. Tampi yadi pubbahetusampannassa vasena vutta½, yuttameva. Athetarassa, tesa½ matimatta½. Yath±ti yena pak±rena yena vidhin±. Etth±ti etasmi½ iddhividhanipph±dane. 368. Tatr±ti ca tadeva pacc±masati. P±¼inay±nus±renev±ti p±¼igatiy± anusaraºeneva, p±µhasa½vaººan±nukkamenev±ti attho. “Catutthajjh±na½ upasampajja viharat²”ti vatv± “so”ti vuttatt± ±ha “adhigatacatutthajjh±no yog²”ti. “Eva½ sam±hite”ti ettha eva½-saddo heµµh±jh±nattay±dhigamapaµip±µisiddhassa catutthajjh±nasam±dh±nassa nidassanatthoti ±ha “evanti catutthajjh±nakkamanidassanametan”ti, catutthajjh±nassa, tassa ca adhigamakkamassa nidassana½. Yena sam±dh±n±nukkamena catutthajjh±nasam±dhi laddho, tadubhayanidassananti attho. Ten±ha “imin±…pe… vutta½ hot²”ti. Yadipi “evan”ti ida½ ±gamanasam±dhin± saddhi½ catutthajjh±nasam±dh±na½ d²peti. Satip±risuddhisam±dhi eva pana iddhiy± adhiµµh±nabh±vato padh±nanti ±ha “catutthajjh±nasam±dhin± sam±hite”ti. Upekkh±satip±risuddhibh±ven±ti upekkh±ya janitasatip±risuddhisabbh±vena. Sabbapaccan²kadhamm³pakkilesaparisuddh±ya hi paccan²kasamanepi aby±vaµ±ya p±risuddhi-upekkh±ya vattam±n±ya catutthajjh±na½, ta½sampayuttadhamm± ca suparisuddh±, suvisad± ca honti, satis²sena pana tattha desan± kat±ti ±ha “upekkh±satip±risuddhibh±vena parisuddhe”ti. Parisuddhiy± eva paccayavisesena pavattiviseso pariyod±tat± sudhantasuvaººassa nigha½sanena pabhassarat± viy±ti ±ha “parisuddhatt±yeva pariyod±te, pabhassareti vutta½ hot²”ti. Sukh±d²na½ paccay±na½ gh±ten±ti sukhasomanass±na½, dukkhadomanass±nañca yath±kkama½ r±gadosapaccay±na½ vikkhambhanena. “Sukha½ somanassassa paccayo, somanassa½ r±gassa, dukkha½ domanassass±”ti hi vutta½. Yath± r±g±dayo cetaso mal±sucibh±vena “aªgaº±n²”ti vuccanti, eva½ upagantv± kilesanaµµhena upakkiles±ti ±ha “anaªgaºatt±yeva vigat³pakkilese”ti. Ten±ha “aªgaºena hi ta½ citta½ upakkilissat²”ti, vib±dh²yati upat±p²yat²ti attho. Subh±vitatt±ti paguºabh±v±p±danena suµµhu bh±vitatt±. Ten±ha “vas²bh±vappatte”ti, ±vajjan±din± pañcadh±, cuddasavidhena v± paridamanena vasavattita½ upagateti attho. Vase vattam±na½ hi citta½ paguºabh±v±pattiy± suparimaddita½ viya camma½, suparikammakat± viya ca l±kh± mudunti vuccati. Kammakkhameti vikubban±di-iddhikammakkhame. Tañca ubhayanti mudut±kammaniyadvaya½. N±hanti-±d²su na-k±ro paµisedhattho. Ahanti satth± att±na½ niddisati. Bhikkhaveti bhikkh³ ±lapati. Aññanti id±ni vuccam±nacittato añña½. Ekadhammamp²ti ekampi sabh±vadhamma½ na samanupass±m²ti sambandho. Aya½ hettha attho– aha½, bhikkhave, sabbaññutaññ±ºena olokentopi añña½ ekadhammampi na samanupass±mi. Ya½ vas²bh±v±p±danena bh±vita½, tath± punappuna½ karaºena bahul²kata½, eva½ savisesamudubh±vappattiy± mudu½, kammakkhamat±ya kammaniyañca hoti. Yathayida½ cittanti attano, tesañca paccakkhat±ya evam±h±ti. Yath± yath±vutt± parisuddhat±dayo na vigacchanti, eva½ subh±vita½ citta½. Tattha avaµµhita½ idha “µhita½, ±neñjappattan”ti ca vuttanti ±ha “etesu parisuddhat±d²su µhitatt± µhite, µhitatt±yeva ±neñjappatte”ti. Yath± mudukammaññat± vas²bh±vappattiy± lakkh²yanti, eva½ vas²bh±vappattipi mudukammaññat±hi lakkh²yat²ti, mudukammaññabh±vena v± attano vase µhitatt± “µhite”ti vutta½. Yath± hi k±raºena phala½ niddhar²yati, eva½ phalen±pi k±raºa½ niddhar²yat²ti niccalabh±vena avaµµh±na½ ±neñjappatti. S± ca sampayuttadhammesu thirabh±vena, paµipakkhehi akammaniyat±ya ca sambhavant² saddh±dibal±na½ ±nubh±vena hot²ti “saddh±d²hi pariggahitatt± ±neñjappatte”ti saªkhepato vuttamattha½ vivaritu½ “saddh±pariggahita½ h²”ti-±di vutta½. Tattha saddh±pariggahitanti eva½ subh±vita½ vas²bh±vappatta½ eta½ citta½ eka½sena abhiññ±sacchikaraº²y±na½ dhamm±na½ abhiññ±sacchikiriy±ya sa½vattat²ti eva½ pavatt±ya saddh±ya pariggahita½ yath±vuttasaddh±balena upatthambhita½. Assaddhiyen±ti tappaµipakkhena assaddhiyena hetun± na iñjati na calati na kampati, aññadatthu upari vises±vahabh±veneva tiµµhati. V²riyapariggahitanti-±d²supi imin± nayena attho veditabbo. Aya½ pana viseso– v²riyapariggahitanti vas²bh±v±p±danaparidamanas±dhanena v²riyena upatthambhita½. Satipariggahitanti yath±vutte bh±van±bahul²k±re asammosas±dhik±ya, kusal±nañca dhamm±na½ gatiyo samannesam±n±ya satiy± upatthambhita½. Sam±dhipariggahitanti tattheva avikkhepas±dhanena sam±dh±nena upatthambhita½. Paññ±pariggahitanti tass± eva bh±van±ya upak±r±nupak±radhamm±na½ paj±nanalakkhaº±ya paññ±ya upatthambhita½. Obh±sagatanti ñ±ºobh±sasahagata½. Obh±sabh³tena hi yath±vuttasam±dh±nasa½vaddhitena ñ±ºena sa½kilesapakkha½ y±th±vato passanto tato utrasanto ottappanto ta½ adhibhavati, na tena abhibh³yati. Ten±ha “kilesandhak±rena na iñjat²”ti. Etena ñ±ºapariggahita½ hirottappabala½ dasseti. Aµµhaªgasamann±gatanti catutthajjh±nasam±dhin± sam±hitat±, parisuddhat±, pariyod±tat±, anaªgaºat±, vigat³pakkilesat±, mudubh±vo, kammaniyat±, ±neñjappattiy± µhitat±, sam±hitassa v± cittassa im±ni aªg±n²ti “sam±hite”ti ima½ aªgabh±vena aggahetv± µhiti-±neñjappattiyo visu½ gahetv± imehi aµµhahi aªgehi samann±gata½. Abhin²h±rakkhamanti iddhividh±di-attha½ abhin²h±rakkhama½ tadabhimukha½ karaºayogga½. Ten±ha “abhiññ±sacchikaraº²y±na½ dhamm±na½ abhiññ±sacchikiriy±y±”ti. K±ma½ n²varaº±ni vikkhambhetv± eva paµhamajjh±nasamadhigamo, vitakk±dike v³pasame eva ca dutiyajjh±n±disamadhigamo, tath±pi na tath± tehi d³r²bh³t± apet± v± yath± catutthajjh±nato, cetaso mal²nabh±vasaªkh±ta-uppil±bhogakarehi n²varaº±d²hi suµµhu vimuttiy± tassa parisuddhi, pariyod±tat± ca yutt±ti ±ha “n²varaºa…pe… pariyod±te”ti. Jh±napaµil±bhapaccay±nanti jh±napaµil±bhahetuk±na½ jh±napaµil±bha½ niss±ya uppajjanak±na½. P±pak±nanti l±mak±na½. Icch±vacar±nanti icch±ya avacar±na½ icch±vasena otiºº±na½ “aho vata mameva satth± paµipucchitv± paµipucchitv± bhikkh³na½ dhamma½ deseyy±”ti-±dinayappavatt±na½ m±nam±y±s±µheyy±d²na½. Abhijjh±d²nanti ±di-sadden±pi tesa½yeva saªgaho. Abhijjh± cettha paµhamajjh±nena avikkhambhaneyy±, m±n±dayo ca tadekaµµh± daµµhabb± “jh±napaµil±bhapaccay±nan”ti anuvattam±natt±. Vikkhambhaneyy± pana n²varaºaggahaºeneva gahit±, katha½ pana paµhamajjh±nena avikkhambhaneyy± idha vigacchant²ti? “Sabbe kusal± dhamm± sabb±kusal±na½ paµipakkh±”ti sallekhapaµipattivasena eva½ vutta½ jh±nassa apar±maµµhabh±vadassanato. Ye panettha “icch±vacar±na½ abhijjh±d²nan”ti imehi padehi kopa-apaccayaka-±mar±gaby±p±d±dayo gahit±ti adhipp±yena “jh±napaµil±bhapaccay±nan”ti p±µha½ paµikkhipitv± “jh±napaµil±bhapaccan²k±nan”ti p±µhoti vadanti, ta½ tesa½ matimatta½ tath± p±µhasseva abh±vato. Jh±napaµil±bhapaccan²k± ca n²varaº± ceva tadekaµµh± ca tesa½ d³r²bh±va½ vatv± puna abh±vavigamacodan±ya ayujjam±natt±. Nanu ca anaªgaºasutta- (ma. ni. 1.57 ±dayo) vatthasuttesu (ma. ni. 1.70 ±dayo) ayamattho na labbhati, o¼±rik±na½yeva p±padhamm±na½ tattha adhippetatt±? Saccameta½, idha pana adhigatacatutthajjh±nassa vasena vuttatt± sukhum±yeva te gahit±, aªgaº³pakkilesat±s±maññena panettha sutt±na½ apadisana½. Tath± hi “sutt±nus±ren±”ti vutta½, na pana suttavasen±ti. Avassa½ ce tameva½ sampaµicchitabba½ adhigatajjh±n±nampi kesañci icch±vacar±na½ pavattisabbh±vato. Iddhip±dabh±v³pagamen±ti iddhiy± p±dakabh±vassa padaµµh±nabh±vassa upagamanena. Bh±van±p±rip³riy±ti ito para½ kattabbassa abh±vavasena abhin²h±rakkhamabh±van±ya paripuººatt±. Paº²tabh±v³pagamen±ti tato eva padh±nabh±va½ n²tat±ya uttamaµµhena, atittikaraµµhena ca paº²tabh±vassa upagamanena. Ubhayañceta½ µhitiy± k±raºavacana½ paripuºº±ya bh±van±ya paº²tabh±vappattiy± “µhite”ti. “¾neñjappatte”ti ida½ µhitiy± visesana½. Ten±ha “yath± ±neñjappatta½ hoti, eva½ µhite”ti. Imasmi½ pakkhe “µhite ±neñjappatte”ti ubhayameka½ aªga½, “sam±hite”ti pana idampi ekamaªga½. Tenevassa paµhamavikappato visesa½ sandh±y±ha “evampi aµµhaªgasamann±gatan”ti.