Namo tassa bhagavato arahato samm±sambuddhassa.

Visuddhimaggo

(Dutiyo bh±go)

12. Iddhividhaniddeso

Abhiññ±kath±

365. Id±ni y±sa½ lokik±bhiññ±na½ vasena aya½ sam±dhibh±van± abhiññ±nisa½s±ti vutt±, t± abhiññ± samp±detu½ yasm± pathav²kasiº±d²su adhigatacatutthajjh±nena yogin± yogo k±tabbo. Evañhissa s± sam±dhibh±van± adhigat±nisa½s± ceva bhavissati thiratar± ca, so adhigat±nisa½s±ya thiratar±ya sam±dhibh±van±ya samann±gato sukheneva paññ±bh±vana½ samp±dessati. Tasm± abhiññ±katha½ t±va ±rabhiss±ma.
Bhagavat± hi adhigatacatutthajjh±nasam±dh²na½ kulaputt±na½ sam±dhibh±van±nisa½sadassanatthañceva uttaruttari paº²tapaº²tadhammadesanatthañca “so eva½ sam±hite citte parisuddhe pariyod±te anaªgaºe vigat³pakkilese mudubh³te kammaniye µhite ±neñjappatte iddhividh±ya citta½ abhin²harati abhininn±meti. So anekavihita½ iddhividha½ paccanubhoti ekopi hutv± bahudh± hot²”ti-±din± (d². ni. 1.238) nayena iddhividha½, dibbasotadh±tuñ±ºa½, cetopariyañ±ºa½, pubbeniv±s±nussatiñ±ºa½, satt±na½ cut³pap±te ñ±ºanti pañca lokik±bhiññ± vutt±.
Tattha ekopi hutv± bahudh± hot²ti-±dika½ iddhivikubbana½ k±tuk±mena ±dikammikena yogin± od±takasiºapariyantesu aµµhasu kasiºesu aµµha aµµha sam±pattiyo nibbattetv±–
Kasiº±nulomato, kasiºapaµilomato, kasiº±nulomapaµilomato, jh±n±nulomato, jh±napaµilomato, jh±n±nulomapaµilomato, jh±nukkantikato, kasiºukkantikato, jh±nakasiºukkantikato, aªgasaªkantito, ±rammaºasaªkantito, aªg±rammaºasaªkantito, aªgavavatth±panato, ±rammaºavavatth±panatoti.
Imehi cuddasahi ±k±rehi citta½ paridametabba½.
366. Katama½ panettha kasiº±nuloma½…pe… katama½ ±rammaºavavatth±pananti. Idha bhikkhu pathav²kasiºe jh±na½ sam±pajjati, tato ±pokasiºeti eva½ paµip±µiy± aµµhasu kasiºesu satakkhattumpi sahassakkhattumpi sam±pajjati, ida½ kasiº±nuloma½ n±ma.
Od±takasiºato pana paµµh±ya tatheva paµilomakkamena sam±pajjana½ kasiºapaµiloma½ n±ma.
Pathav²kasiºato paµµh±ya y±va od±takasiºa½, od±takasiºatopi paµµh±ya y±va pathav²kasiºanti eva½ anulomapaµilomavasena punappuna½ sam±pajjana½ kasiº±nulomapaµiloma½ n±ma.
Paµhamajjh±nato pana paµµh±ya paµip±µiy± y±va nevasaññ±n±saññ±yatana½, t±va punappuna½ sam±pajjana½ jh±n±nuloma½ n±ma.
Nevasaññ±n±saññ±yatanato paµµh±ya y±va paµhamajjh±na½, t±va punappuna½ sam±pajjana½ jh±napaµiloma½ n±ma.
Paµhamajjh±nato paµµh±ya y±va nevasaññ±n±saññ±yatana½, nevasaññ±n±saññ±yatanato paµµh±ya y±va paµhamajjh±nanti eva½ anulomapaµilomavasena punappuna½ sam±pajjana½ jh±n±nulomapaµiloma½ n±ma.
Pathav²kasiºe pana paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± tattheva tatiya½ sam±pajjati, tato tadeva uggh±µetv± ±k±s±nañc±yatana½, tato ±kiñcaññ±yatananti eva½ kasiºa½ anukkamitv± jh±nasseva ekantarikabh±vena ukkamana½ jh±nukkantika½ n±ma. Eva½ ±pokasiº±dim³lik±pi yojan± k±tabb±.
Pathav²kasiºe paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± puna tadeva tejokasiºe, tato n²lakasiºe, tato lohitakasiºeti imin± nayena jh±na½ anukkamitv± kasiºasseva ekantarikabh±vena ukkamana½ kasiºukkantika½ n±ma.
Pathav²kasiºe paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± tato tejokasiºe tatiya½, n²lakasiºa½ uggh±µetv± ±k±s±nañc±yatana½, lohitakasiºato ±kiñcaññ±yatananti imin± nayena jh±nassa ceva kasiºassa ca ukkamana½ jh±nakasiºukkantika½ n±ma.
Pathav²kasiºe pana paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± tattheva itaresampi sam±pajjana½ aªgasaªkantika½ n±ma.
Pathav²kasiºe paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± tadeva ±pokasiºe…pe… tadeva od±takasiºeti eva½ sabbakasiºesu ekasseva jh±nassa sam±pajjana½ ±rammaºasaªkantika½ n±ma.
Pathav²kasiºe paµhama½ jh±na½ sam±pajjitv± ±pokasiºe dutiya½, tejokasiºe tatiya½, v±yokasiºe catuttha½, n²lakasiºa½ uggh±µetv± ±k±s±nañc±yatana½, p²takasiºato viññ±ºañc±yatana½ lohitakasiºato ±kiñcaññ±yatana½, od±takasiºato nevasaññ±n±saññ±yatananti eva½ ekantarikavasena aªg±nañca ±rammaº±nañca saªkamana½ aªg±rammaºasaªkantika½ n±ma.
Paµhama½ jh±na½ pana pañcaªgikanti vavatthapetv± dutiya½ tivaªgika½, tatiya½ duvaªgika½, tath± catuttha½ ±k±s±nañc±yatana½…pe… nevasaññ±n±saññ±yatananti eva½ jh±naªgamattasseva vavatth±pana½ aªgavavatth±pana½ n±ma.
Tath± ida½ pathav²kasiºanti vavatthapetv± ida½ ±pokasiºa½…pe… ida½ od±takasiºanti eva½ ±rammaºamattasseva vavatth±pana½ ±rammaºavavatth±pana½ n±ma Aªg±rammaºavavatth±panampi eke icchanti. Aµµhakath±su pana an±gatatt± addh± ta½ bh±van±mukha½ na hoti.
367. Imehi pana cuddasahi ±k±rehi citta½ aparidametv± pubbe abh±vitabh±vano ±dikammiko yog±vacaro iddhivikubbana½ samp±dessat²ti neta½ µh±na½ vijjati. ¾dikammikassa hi kasiºaparikammampi bh±ro, satesu sahassesu v± ekova sakkoti. Katakasiºaparikammassa nimittupp±dana½ bh±ro, satesu sahassesu v± ekova sakkoti. Uppanne nimitte ta½ va¹¹hetv± appan±dhigamo bh±ro, satesu sahassesu v± ekova sakkoti. Adhigatappanassa cuddasah±k±rehi cittaparidamana½ bh±ro, satesu sahassesu v± ekova sakkoti. Cuddasah±k±rehi paridamitacittass±pi iddhivikubbana½ n±ma bh±ro, satesu sahassesu v± ekova sakkoti. Vikubbanappattass±pi khippanisantibh±vo n±ma bh±ro, satesu sahassesu v± ekova khippanisant² hoti. Therambatthale mah±rohaºaguttattherassa gil±nupaµµh±na½ ±gatesu ti½samattesu iddhimantasahassesu upasampad±ya aµµhavassiko rakkhitatthero viya. Tass±nubh±vo pathav²kasiºaniddese (visuddhi. 1.78 ±dayo) vuttoyeva. Ta½ panass±nubh±va½ disv± thero ±ha “±vuso, sace rakkhito n±bhavissa sabbe garahappatt± ass±ma ‘n±gar±j±na½ rakkhitu½ n±sakkhi½s³’ti. Tasm± attan± gahetv± vicaritabba½ ±vudha½ n±ma mala½ sodhetv±va gahetv± vicaritu½ vaµµat²”ti. Te therassa ov±de µhatv± ti½sasahass±pi bhikkh³ khippanisantino ahesu½.
Khippanisantiy±pi ca sati parassa patiµµh±bh±vo bh±ro, satesu sahassesu v± ekova hoti, giribhaº¹av±hanap³j±ya m±rena aªg±ravasse pavattite ±k±se pathavi½ m±petv± aªg±ravassaparitt±rako thero viya.
Balavapubbayog±na½ pana buddhapaccekabuddha-aggas±vak±d²na½ vin±pi imin± vuttappak±rena bh±van±nukkamena arahattapaµil±bheneva idañca iddhivikubbana½ aññe ca paµisambhid±dibhed± guº± ijjhanti. Tasm± yath± pi¼andhanavikati½ kattuk±mo suvaººak±ro aggidhaman±d²hi suvaººa½ mudu½ kammañña½ katv±va karoti, yath± ca bh±janavikati½ kattuk±mo kumbhak±ro mattika½ suparimaddita½ mudu½ katv± karoti, evameva ±dikammikena imehi cuddasah±k±rehi citta½ paridametv± chandas²sacittas²sav²riyas²sav²ma½s±s²sasam±pajjanavasena ceva ±vajjan±divas²bh±vavasena ca mudu½ kammañña½ katv± iddhividh±ya yogo karaº²yo. Pubbahetusampannena pana kasiºesu catutthajjh±namatte ciººavasin±pi k±tu½ vaµµati. Yath± panettha yogo k±tabbo, ta½ vidhi½ dassento bhagav± “so eva½ sam±hite citte”ti-±dim±ha.
368. Tatr±ya½ p±¼inay±nus±reneva vinicchayakath±. Tattha soti so adhigatacatutthajjh±no yog². Evanti catutthajjh±nakkamanidassanameta½. Imin± paµhamajjh±n±dhigam±din± kamena catutthajjh±na½ paµilabhitv±ti vutta½ hoti. Sam±hiteti imin± catutthajjh±nasam±dhin± sam±hite. Citteti r³p±vacaracitte. Parisuddheti-±d²su pana upekkh±satip±risuddhibh±vena parisuddhe. Parisuddhatt±yeva pariyod±te, pabhassareti vutta½ hoti. Sukh±d²na½ paccay±na½ gh±tena vihatar±g±di-aªgaºatt± anaªgaºe. Anaªgaºatt±yeva vigat³pakkilese. Aªgaºena hi ta½ citta½ upakkilissati. Subh±vitatt± mudubh³te, vas²bh±vappatteti vutta½ hoti. Vase vattam±na½ hi citta½ mudunti vuccati. Mudutt±yeva ca kammaniye, kammakkhame kammayoggeti vutta½ hoti. Mudu½ hi citta½ kammaniya½ hoti sudantamiva suvaººa½, tañca ubhayampi subh±vitatt±yev±ti. Yath±ha “n±ha½, bhikkhave, añña½ ekadhammampi samanupass±mi, ya½ eva½ bh±vita½ bahul²kata½ muduñca hoti kammaniyañca, yathayida½, bhikkhave, cittan”ti (a. ni. 1.22).
Etesu parisuddhabh±v±d²su µhitatt± µhite. Ýhitatt±yeva ±neñjappatte, acale niriñjaneti vutta½ hoti. Mudukammaññabh±vena v± attano vase µhitatt± µhite. Saddh±d²hi pariggahitatt± ±neñjappatte Saddh±pariggahita½ hi citta½ assaddhiyena na iñjati. V²riyapariggahita½ kosajjena na iñjati. Satipariggahita½ pam±dena na iñjati. Sam±dhipariggahita½ uddhaccena na iñjati Paññ±pariggahita½ avijj±ya na iñjati. Obh±sagata½ kilesandhak±rena na iñjati. Imehi chahi dhammehi pariggahita½ ±neñjappatta½ hoti. Eva½ aµµhaªgasamann±gata½ citta½ abhin²h±rakkhama½ hoti abhiññ±sacchikaraº²y±na½ dhamm±na½ abhiññ±sacchikiriy±ya.
Aparo nayo, catutthajjh±nasam±dhin± sam±hite. N²varaºad³rabh±vena parisuddhe. Vitakk±disamatikkamena pariyod±te. Jh±napaµil±bhapaccay±na½ icch±vacar±na½ abh±vena anaªgaºe. Abhijjh±d²na½ cittassa upakkiles±na½ vigamena vigat³pakkilese. Ubhayampi ceta½ anaªgaºasuttavatthasutt±nus±rena (ma. ni. 1.57 ±dayo) veditabba½. Vasippattiy± mudubh³te. Iddhip±dabh±v³pagamena kammaniye. Bh±van±p±rip³riy± paº²tabh±v³pagamena µhite ±neñjappatte. Yath± ±neñjappatta½ hoti, eva½ µhiteti attho. Evampi aµµhaªgasamann±gata½ citta½ abhin²h±rakkhama½ hoti abhiññ±sacchikaraº²y±na½ dhamm±na½ abhiññ±sacchikiriy±ya p±daka½ padaµµh±nabh³tanti.