7. Cittaµµhitikath±vaŗŗan±

335. Evanti “ekacitta½ y±vat±yuka½ tiµµhat²”ti vutt±k±rena. Ańńatth±ti ar³pabhavato ańńasmi½. Eten±ti “ekameva citta½ ±ruppe tiµµhati y±vat±yuka½ tiµµhat²”ti eva½v±din± dutiy±pi a¹¹hakath± passitabb± paµhamakath±ya cirak±l±vaµµh±navacanassa ańńadatthu bh±vavibh±vanatoti adhipp±yo. Purim±y±ti “y±vat±yuka½ tiµµhat²”ti pańhato purim±ya. Tattha hi “vassasata½ tiµµhat²”ti pucch±ya “±mant±”ti anuńń± kat±, pacchim±ya½ pana “manuss±na½ eka½ citta½ y±vat±yuka½ tiµµhat²”ti “na heva½ vattabbe”ti paµikkhepo kato. Avirodho vibh±vetabbo, yato tattheva anuńń± kat±, na pacch±ti adhipp±yo Vassasat±d²ti ca ±di-saddena na kevala½ “dve vassasat±n²”ti evam±diyeva saŖgahita½, atha kho “eka½ citta½ divasa½ tiµµhat²”ti evam±dip²ti daµµhabba½. “Muhutta½ muhutta½ uppajjat²ti pańho sakav±din± pucchito viya vutto”ti ida½ vic±retabba½. “Muhutta½ muhutta½ uppajjat²”ti pańho parav±dissa. “Upp±davayadhammino”ti-±disuttatthavasena paµińń± sakav±diss±ti hi vutta½.

Cittaµµhitikath±vaŗŗan± niµµhit±.