Kinti pana vattabbo hot²ti? ‘Koµµh±savasena sajjh±ya½ karoh²’ti vattabbo. Katha½? ‘Kesakoµµh±so lomakoµµh±soti sajjh±ya½ karoh²’ti vattabbo. Sace panassa eva½ koµµh±savasena sajjh±ya½ karontassa vaººato upaµµh±ti, ath±nena ov±d±cariyassa ±cikkhitabba½– ‘aha½ dvatti½s±k±ra½ koµµh±savasena sajjh±ya½ karomi; mayha½ pana vaººato upaµµh±t²’ti. ¾cariyena ‘kammaµµh±na½ viya akammaµµh±na½, vilakkhaºa½ etan’ti na visa½v±detabba½. ‘S±dhu, sappurisa, pubbe tay± vaººakasiºe parikamma½ katapubba½ bhavissati. Etadeva kammaµµh±na½ tuyha½ sapp±ya½. Vaººavaseneva sajjh±ya½ karoh²’ti vattabbo. Tenapi vaººavaseneva sajjh±yo k±tabbo.
So eva½ karonto ajjhatta½ n²laka½ p²taka½ lohitaka½ od±takanti catt±ri vaººakasiº±ni labhati. Katha½? Tassa hi kesalomapittesu ceva akkh²nañca k±¼akaµµh±ne vaººa½ ‘n²la½ n²lan’ti manasikarontassa catukkapañcakajjh±n±ni uppajjanti; jh±na½ p±daka½ katv± vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ p±puº±ti. Medasmi½ pana akkh²nañca p²takaµµh±ne vaººa½ ‘p²taka½ p²takan’ti manasikarontassa catukkapañcakajjh±n±ni uppajjanti; jh±na½ p±daka½ katv± vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ p±puº±ti. Ma½salohitesu pana akkh²nañca rattaµµh±ne vaººa½ ‘lohitaka½ lohitakan’ti manasikarontassa catukkapañcakajjh±n±ni uppajjanti; jh±na½ p±daka½ katv± vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ p±puº±ti. Nakhadantacamma-aµµh²su pana akkh²nañca paº¹araµµh±ne vaººa½ ‘od±ta½ od±tan’ti manasikarontassa catukkapañcakajjh±n±ni uppajjanti, jh±na½ p±daka½ katv± vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ p±puº±ti. Ida½ vaººavasena abhiniviµµhassa bhikkhuno y±va arahatt± nigamana½.
Aparassa koµµh±savasena sajjh±ya½ karontassa paµik³lato upaµµh±ti. Ath±nena ov±d±cariyassa ±cikkhitabba½. ¾cariyena ‘kammaµµh±na½ viya akammaµµh±na½, vilakkhaºa½ etan’ti na visa½v±detabba½. ‘S±dhu, sappurisa, pubbe tay± paµik³lamanasik±re yogo kato bhavissati. Etadeva kammaµµh±na½ tuyha½ sapp±ya½. Paµik³lavaseneva sajjh±ya½ karoh²’ti vattabbo. Tenapi paµik³lavasena sajjh±yo k±tabbo. Tassa kes± n±ma ‘ajaññ± duggandh± jegucch± paµik³l±’ti eva½ paµik³lavasena sajjh±ya½ karontassa paµik³l±rammaºe paµhamajjh±na½ nibbattati. So jh±na½ p±daka½ katv± vipassana½ paµµhapetv± arahatta½ p±puº±ti. Ida½ paµik³lavasena abhiniviµµhassa bhikkhuno y±va arahatt± nigamana½.
Aparassa koµµh±savasena sajjh±ya½ karontassa dh±tuto upaµµh±ti. Dh±tuto upaµµhahanta½ k²disa½ hutv± upaµµh±t²ti? Kes± t±va vammikamatthake j±takunthatiºak±ni viya hutv± upaµµhahanti. Lom± pur±ºag±maµµh±ne j±tadabbatiºak±ni viya. Nakh± daº¹akesu µhapitamadhukaphalaµµhikosak± viya. Dant± mattik±piº¹e pavesetv± µhapita-al±bub²j±ni viya. Taco v²º±pabbake pariyonaddha-allagocamma½ viya, ma½sa½ bhittiya½ anulittamattik± viya. Nh±ru dabbasambh±rabaddhavall² viya. Aµµhi uss±petv± µhapitabhittidabbasambh±ro viya. Aµµhimiñja½ mah±ve¼umhi pakkhittaseditavettagga½ viya. Vakka½, hadaya½, yakana½, kilomaka½, pihaka½, papph±santi ime cha koµµh±s± s³nak±raghara½ viya hutv± upaµµhahanti. Dvatti½sahattha½ anta½ lohitadoºiya½ sa½vellitv± µhapitagharasappo viya. Antaguºa½ p±dapuñchanake sibbitarajjuk± viya. Udariya½ pariss±vane sithilabandhataº¹ula½ viya. Kar²sa½ veºupabbe pakkhittapaº¹umattik± viya. Matthaluªga½ omadditv± µhapit± catt±ro taº¹ulapiµµhapiº¹± viya. Dv±dasavidh± ±podh±tu paµip±µiy± µhapitesu dv±dasasu udakasar±vakesu p³rita-udaka½ viya hutv± upaµµh±ti.
Ath±nena ov±d±cariyassa ±cikkhitabba½. ¾cariyena ‘kammaµµh±na½ viya akammaµµh±na½, vilakkhaºa½ etan’ti na visa½v±detabba½. ‘S±dhu, sappurisa, pubbe tay± dh±tumanasik±re yogo kato bhavissati. Etadeva kammaµµh±na½ tuyha½ sapp±ya½. Dh±tuvaseneva sajjh±ya½ karoh²’ti vattabbo. Tenapi dh±tuvasena sajjh±yo k±tabbo.
Tatrida½ manasik±ramukheneva sajjh±yavidh±na½– idha bhikkhu ‘kes± s²sa½ pariyonaddhitv± µhitacamme j±t±. Te na j±nanti ‘maya½ s²sa½ pariyonaddhitv± µhitacamme j±t±’ti; s²sa½ pariyonaddhitv± µhitacammampi na j±n±ti ‘kes± mayi j±t±’ti; acetan± ete aby±kat± suññ± thaddh± patthinn± pathav²dh±tu es±’ti manasikaroti. ‘Lom± sar²ra½ pariyonahanacamme j±t±. Te na j±nanti ‘maya½ sar²ra½ pariyonahanacamme j±t±’ti. Sar²ra½ pariyonahanacammampi na j±n±ti ‘lom± mayi j±t±’ti etepi acetan±. Nakh± aªgul²na½ aggesu j±t±. Te na j±nanti ‘maya½ aªgul²na½ aggesu j±t±’ti. Aªgul²na½ agg±nipi na j±nanti ‘nakh± amhesu j±t±’ti. Etepi acetan±. Dant± hanukaµµhike j±t±. Te na j±nanti ‘maya½ hanukaµµhike j±t±’ti. Hanukaµµhikampi na j±n±ti ‘dant± mayi j±t±’ti. Etepi acetan±. Taco na j±n±ti ‘sar²ra½ may± pariyonaddhan’ti. Sar²rampi na j±n±ti ‘aha½ tacena pariyonaddhan’ti. Ayampi acetano. Ma½sa½ na j±n±ti ‘may± sar²ra½ anulittan’ti. Sar²rampi na j±n±ti ‘aha½ ma½sena anulittan’ti. Idampi acetana½. Nh±ru na j±n±ti ‘aha½ aµµhipuñja½ ±bandhitv± µhitan’ti. Aµµhipuñjopi na j±n±ti ‘nh±ruj±len±ha½ ±baddho’ti. Idampi acetana½.
S²saµµhi na j±n±ti ‘aha½ g²vaµµhike patiµµhitan’ti. G²vaµµhikampi na j±n±ti ‘mayi s²saµµhika½ patiµµhitan’ti. G²vaµµhi na j±n±ti ‘aha½ piµµhikaºµake µhitan’ti. Piµµhikaºµaµµhikopi kaµiµµhika½ ³ruµµhika½ jaªghaµµhika½ gopphakaµµhika½ na j±n±ti ‘aha½ paºhikaµµhike patiµµhitan’ti. Paºhikaµµhikampi na j±n±ti ‘aha½ gopphakaµµhika½ ukkhipitv± µhitanti…pe… g²vaµµhika½ na j±n±ti ‘aha½ s²saµµhika½ ukkhipitv± µhitan’ti.
Paµip±µiy± aµµh²ni µhit±ni koµiy±,
anekasandhiyamito na kehici;
baddho nah±r³hi jar±ya codito,
acetano kaµµhakaliªgar³pamo.
‘Idampi acetana½. Aµµhimiñja½; vakka½…pe… matthaluªga½ acetana½ aby±kata½ suñña½ thaddha½ patthinna½ pathav²dh±t³’ti manasikaroti. ‘Pitta½ semha½…pe… mutta½ acetana½ aby±kata½ suñña½ y³sagata½ ±podh±t³’ti manasikaroti.
Ime dve mah±bh³te pariggaºhantassa udare ussad± tejodh±tu p±kaµ± hoti, n±s±ya ussad± v±yodh±tu p±kaµ± hoti. Ime catt±ro mah±bh³te pariggaºhantassa up±d±r³pa½ p±kaµa½ hoti. Mah±bh³ta½ n±ma up±d±r³pena paricchinna½, up±d±r³pa½ mah±bh³tena. Yath± ±tapo n±ma ch±y±ya paricchinno, ch±y± ±tapena; evameva mah±bh³ta½ up±d±r³pena paricchinna½ up±d±r³pa½ mah±bh³tena. Athassa eva½ “catt±ri mah±bh³t±ni tev²sati up±d±r³p±ni r³pakkhandho”ti r³pakkhandha½ pariggaºhantassa ±yatanadv±ravasena ar³pino khandh± p±kaµ± honti. Iti r³p±r³papariggaho pañcakkhandh± honti, pañcakkhandh± dv±das±yatan±ni honti, dv±das±yatan±ni aµµh±rasa dh±tuyo hont²ti khandh±yatanadh±tuvasena yamakat±lakandha½ ph±lento viya dve koµµh±se katv± n±mar³pa½ vavatthapeti.
So “ida½ n±mar³pa½ na ahetu na appaccay± nibbatta½, sahetu sappaccay± nibbatta½. Ko panassa hetu? Ko pana paccayo”ti upaparikkhanto “avijj±paccay± taºh±paccay± kammapaccay± ±h±rapaccay± c±”ti tassa paccaya½ vavatthapetv± “at²tepi paccay± ceva paccayasamuppannadhamm± ca an±gatepi etarahipi paccay± ceva paccayasamuppannadhamm± ca, tato uddha½ satto v± puggalo v± natthi, suddhasaªkh±rapuñjo ev±”ti– eva½ t²su addh±su kaªkha½ vitarati. Aya½ pana vipassan±saªkh±rasallakkhaº± ñ±tapariññ± n±ma.
Eva½ saªkh±re sallakkhetv± µhitassa pana bhikkhussa dasabalassa s±sane m³la½ otiººa½ n±ma hoti, patiµµh± laddh± n±ma, c³¼asot±panno n±ma hoti niyatagatiko. Tath±r³pa½ pana utusapp±ya½, puggalasapp±ya½, bhojanasapp±ya½, dhammasavaºasapp±ya½ labhitv± ek±sane ekapallaªkavaragato t²ºi lakkhaº±ni ±ropetv± vipassan±paµip±µiy± saªkh±re sammasanto arahatta½ gaºh±t²ti ida½ dh±tuvasena abhiniviµµhassa bhikkhuno y±va arahatt± nigamana½.
Yassa pana neva vaººato upaµµh±ti na paµik³lato na suññato tena ‘na me upaµµh±t²’ti na kammaµµh±na½ vissajjetv± nis²ditabba½, koµµh±samanasik±reyeva pana yogo k±tabbo. Por±ºakatther± kira ‘koµµh±samanasik±rova pam±ºan’ti ±ha½su. Iccassa punappuna½ koµµh±savasena sajjh±ya½ karontassa koµµh±s± paguº± honti. Kad± pana paguº± n±ma hont²ti? Yad± ‘kes±’ti ±vajjitamatte manasik±ro gantv± ‘matthaluªgan’ti antimakoµµh±se patiµµh±ti, ‘matthaluªgan’ti ±vajjitamatte manasik±ro ±gantv± ‘kes±’ti ±dikoµµh±se patiµµh±ti.
Athassa yath± n±ma cakkhumato purisassa dvatti½savaºº±na½ pupph±na½ ekasuttaganthita½ m±la½ olokentassa paµip±µiy± v± pana nikh±te dvatti½savatip±de paµikkamitv± olokentassa paµip±µiy±va dvatti½savaºº±ni pupph±ni vatip±d± v± p±kaµ± honti, evameva dvatti½sa koµµh±s± upaµµhahanti, vicarant± tiracch±nagat±pi manuss±pi satt±ti na upaµµhahanti, koµµh±s±ti upaµµhahanti, kh±dan²yabhojan²ya½ koµµh±santare pakkhippam±na½ viya hoti.
Koµµh±s±na½ paguºak±lato paµµh±ya t²su mukhesu ekena mukhena vimuccissati. Kammaµµh±na½ vaººato v± paµik³lato v± suññato v± upaµµh±ti Yath± n±ma p³ve pacituk±m± itth² madditv± µhapitapiµµhato ya½ ya½ icchati ta½ ta½ pacati, yath± v± pana same bh³mippadese µhapita½ udakap³ra½ kumbha½ yato yato ±vijjhanti tato tatova udaka½ nikkhamati; evameva koµµh±s±na½ paguºak±lato paµµh±ya t²su mukhesu ekena mukhena vimuccissati. ¾kaªkham±nassa vaººato, ±kaªkham±nassa paµik³lato, ±kaªkham±nassa suññato kammaµµh±na½ upaµµhahissatiyeva. Aya½ ettako uggahasandhi n±ma. Imasmi½ uggahasandhismi½ µhatv± arahatta½ patt± bhikkhu gaºanapatha½ v²tivatt±.
Yassa pana uggahasandhismi½ kammaµµh±na½ na upaµµh±ti, tena kammaµµh±na½ uggahetv±, sace yattha ±cariyo vasati, so ±v±so sapp±yo hoti, icceta½ kusala½; no ce, sapp±yaµµh±ne vasitabba½. Vasantena aµµh±rasa vih±radose (visuddhi. 1.52) vajjetv± pañcaªgasamann±gate sen±sane vasitabba½, sayampi pañcaªgasamann±gatena bhavitabba½. Tato pacch±bhatta½ piº¹ap±tapaµikkantena rattiµµh±na½ v± div±µµh±na½ v± pavisitv± kammaµµh±na½ manasik±tabba½.
Katha½? ¾dito t±va heµµh± vuttanayeneva anupubbato manasik±tabba½, na ekantarik±. Anupubbato manasikaronto hi dvatti½sapada½ nisseºi½ padapaµip±µiy± akkamanto p±s±da½ ±ruyha p±s±d±nisa½sa½ anubhavanakapuriso viya ‘kes± lom±’ti paµip±µiy± kammaµµh±na½ manasikaronto kammaµµh±nato ca na parih±yati, p±s±d±nisa½sasadise ca nava lokuttaradhamme anubhavati. Anupubbato manasikaronten±pi ca n±tis²ghato n±tisaºikato manasik±tabba½. Atis²ghato manasikarontassa hi kiñc±pi kammaµµh±na½ paguºa½ hoti, avibh³ta½ pana hoti. Tattha opamma½ heµµh± vuttameva.
Atisaºikato manasikarontassa kammaµµh±na½ pariyos±na½ na gacchati, antar±va osakkitabba½ hoti. Yath± hi puriso tiyojana½ magga½ s±ya½ kaccha½ bandhitv± paµipanno nikkhantaµµh±nato paµµh±ya s²talacch±ya½ disv± vissamati, ramaº²ya½ v±likatala½ disv± piµµhi½ pas±reti, vanapokkharaºi½ disv± p±n²ya½ pivati nh±yati, pabbata½ disv± ±ruyha pabbatar±maºeyyaka½ passati, ta½ antar±yeva s²ho v± byaggho v± d²pi v± hanati, cor± v± pana viluppanti ceva hananti ca; evameva atisaºika½ manasikarontassa kammaµµh±na½ pariyos±na½ na gacchati, antar±va osakkitabba½ hoti.