Dutiyacitta½

399. Dutiyacitte sasaªkh±ren±ti pada½ visesa½. Tampi heµµh± vuttatthameva. Ida½ pana citta½ kiñc±pi chasu ±rammaºesu somanassitassa lobha½ upp±detv± ‘satto satto’ti-±din± nayena par±masantassa uppajjati, tath±pi sasaªkh±rikatt± sappayogena sa-up±yena uppajjanato– yad± kulaputto micch±diµµhikassa kulassa kum±rika½ pattheti. Te ca ‘aññadiµµhik± tumhe’ti kum±rika½ na denti. Athaññe ñ±tak± ‘ya½ tumhe karotha tamev±ya½ karissat²’ti d±penti. So tehi saddhi½ titthiye upasaªkamati. ¾ditova vematiko hoti. Gacchante gacchante k±le etesa½ kiriy± man±p±ti laddhi½ roceti, diµµhi½ gaºh±ti– evar³pe k±le ida½ labbhat²ti veditabba½.
Yev±panakesu panettha thinamiddha½ adhika½. Tattha thinanat± ‘thina½’. Middhanat± ‘middha½’; anuss±hasa½hananat± asattivigh±to c±ti attho. Thinañca middhañca thinamiddha½. Tattha thina½ anuss±halakkhaºa½, v²riyavinodanarasa½, sa½s²danapaccupaµµh±na½. Middha½ akammaññat±lakkhaºa½, onahanarasa½, l²nabh±vapaccupaµµh±na½ pacal±yik±nidd±paccupaµµh±na½ v±. Ubhayampi aratitand²vijambhit±d²su ayonisomanasik±rapadaµµh±nanti.