Ya½ pana lokuttara½ s²la½, tassa t²ºi indriy±ni paccayo– saddhindriya½ v²riyindriya½ sam±dhindriya½– aya½ paccayo. Satindriyañca paññindriyañca hetu. Paññ±ya nibbedhag±miniy±, ya½ s²la½ j±yati. Sot±pannassa ca s²la½ ten±ya½ hetu aya½ paccayo. Ya½ puna sam±dhino passaddhi ca p²ti ca p±mojja½ paccayo. Ya½ sukha½ hetu tena sam±dhikkhandho sahetu sappaccayo. Ya½ sam±hito yath±bh³ta½ paj±n±ti, aya½ paññ±. Tassa paratoghoso ajjhatta½ ca yoniso manasik±ro hetu ca paccayo ca, iti ime tayo khandh± sahet³ sappaccay± eva½ satta paññ±. Sattaby±karaº²su ca suttesu na yujjati. Aya½ yuttih±ro. So cat³su mah±padesesu daµµhabbo.
47. Tattha katama½ padaµµh±na½?
Dhamma½ deseti jino, tassa ca dhammassa ya½ padaµµh±na½;
iti y±va sabbadhamm±, eso h±ro padaµµh±no.
Tattha pañcak±maguº± k±mar±gassa padaµµh±na½. Yesa½ kesañci k±mar±go uppajjati uppanno v± uppajjissati v±, etesu yepi pañcasu r³pesu ±yatanesu n±ññatra etehi k±mar±gassa padaµµh±nanti. Vuccate, tena pañca k±maguº± k±mar±gassa padaµµh±na½. Pañcindriy±ni r³par±gassa padaµµh±na½. Manindriya½ bhavar±gassa padaµµh±na½. Pañcakkhandh± sakk±yadiµµhiy± padaµµh±na½. Ekasaµµhi diµµhigat±ni diµµhir±gassa padaµµh±na½. K±madh±tu k±mar±gassa padaµµh±na½. Ar³padh±tu ar³par±gassa padaµµh±na½. Sukhasaññ± k±mar±gassa padaµµh±na½. By±p±dasaññ± by±p±dassa padaµµh±na½. Asampajaññat± sammohassa padaµµh±na½. Nava ±gh±tavatth³ni by±p±dassa padaµµh±na½. Navavidha½ m±na½ [navam±na½ vidham±nassa (p². ka.)] m±nassa padaµµh±na½. Sukh± vedan± r±g±nusayassa padaµµh±na½. Dukkh± vedan± paµigh±nusayassa padaµµh±na½. Adukkhamasukh± vedan± avijj±nusayassa padaµµh±na½. Attav±dup±d±nañca mus±v±do ca lobhassa padaµµh±na½. P±º±tip±to ca pisuºav±c± ca pharusav±c± ca by±p±dassa padaµµh±na½. Micchattañca samphappal±po ca mohassa padaµµh±na½. Bhava½ bhogañca vok±ro aha½k±rassa padaµµh±na½. B±hir±na½ pariggaho mama½k±rassa padaµµh±na½. K±yassa saªga½ [k±yavaªka½ (p².)] diµµhiy± padaµµh±na½. K±yikadoso dosassa padaµµh±na½. K±yikak±s±vo lobhassa padaµµh±na½. Yo yo v± pana dhammo yena yena ±rammaºena uppajjati sacc±dhiµµh±nena v± dhamm±dhiµµh±nena v± anusayanena v±, so dhammo tassa padaµµh±na½. Tena s±rammaºena so dhammo uppajjati.
Yath± manusso purimassa padassa padaµµh±na½ alabhanto dutiya½ pada½ uddharati, so pacch±nupada½ sa½harati. Yadi pana yo na dutiyapadassa padaµµh±na½ labhati, apara½ pada½ uddharati. Tassa yo ceso paccayo bhavati. Eva½ dhammo kusalo v± akusalo v± aby±kato v± padaµµh±na½ alabhanto na pavattati. Yath± payuttassa dhammassa yonil±bho [yoniso l±bho (p².)], aya½ vuccati padaµµh±no h±ro.
48. Tattha katamo lakkhaºo h±ro?
Vuttamhi ekadhamme, ye dhamm± ekalakkhaº± tena;
sabbe bhavanti vutt±, so h±ro lakkhaºo n±ma.
Yesañca susam±raddh±, nicca½ k±yagat±sat²ti g±th±ya vutt±ya k±yagat±satiy± vutt± vedan±gat± cittagat± dhammagat± ca sati catunna½ satipaµµh±n±na½ ekena satipaµµh±nena. Na hi citta½ ekasmi½ viññ±ºaµµhitiy± pavattati, n±n±su gat²su pavattati, k±yagat±satiy± vutt±ya vutt± vedan±gat± cittadhammagat± ca. Na hi k±yagat±satiy± bh±vit±ya satipaµµh±n± catt±ro bh±van±p±rip³ri½ na gacchanti. Eva½ tassadisesu dhammesu vuttesu sabbadhamm± vutt± ca bhavanti.
Sacittapariyod±pana½, eta½ buddh±na s±sananti g±th± cetasik± dhamm± vutt±, citte r³pa½ vutta½. Ida½ n±mar³pa½ dukkha½ ariyasacca½. Tato sacittapariyod±pan± ya½ ya½ odapeti, ta½ dukkha½. Yena odapeti, so maggo. Yato odapan±, so nirodho. Cakkhu½ ca paµicca r³pe ca uppajjati cakkhuviññ±ºa½, tattha sahaj±t± vedan± saññ± cetan± phasso manasik±ro ete te dhamm± ekalakkhaº± upp±dalakkhaºena. Yo ca r³pe nibbindati, vedan±ya so nibbindati, saññ±saªkh±raviññ±ºesupi so nibbindati. Iti ye ekalakkhaº± dhamm±, tesa½ ekamhi dhamme niddiµµhe sabbe dhamm± niddiµµh± honti, aya½ vuccati lakkhaºo h±ro.
Tattha katamo catuby³ho h±ro?
Nirutti adhipp±yo ca, byañjan± desan±ya ca;
suttattho pubb±parasandhi, eso h±ro catuby³ho.
Tattha katam± nirutti, s± katha½ pariyesitabb± [passitabb± (p². ka.)]? Yath± vutta½ bhagavat± ek±dasahi aªgehi samann±gato bhikkhu khippa½ dhammesu mahatta½ p±puº±ti, atthakusalo ca hoti, dhammakusalo ca hoti, niruttikusalo ca hoti, itth±dhivacanakusalo ca hoti, puris±dhivacanakusalo ca, vipuris±dhivacanakusalo ca, at²t±dhivacanakusalo ca, an±gat±dhivacanakusalo ca, paccuppann±dhivacanakusalo ca. Ek±dhipp±yena kusalo n±n±dhipp±yena kusalo. Kimhi desita½, at²t±n±gatapaccuppanna½. Itth±dhivacanena puris±dhivacanena vipuris±dhivacanena sabba½ yath±sutta½ niddiµµha½. Ta½ byañjanato niruttikosallato yo ya½ suttassa suniruttidunniruttita½ avekkhati, ida½ eva½ niropayitabba½. Idampi na niropayitabba½. Ida½ vuccate niruttikosalla½.
49. Tattha katama½ adhipp±yakosalla½? Yath±desitassa suttassa sabbassa v±ra½ gacchati imena bhagavat± desitabbanti. Yath± ki½ appam±do amata½ pada½, pam±do maccuno padanti g±th±. Ettha bhagavato ko adhipp±yo? Ye as²timeva ±kaªkhanti te appamatt± viharissanti, aya½ adhipp±yo.
Yogassa k±la½ na nivattati y± ca, so na tattha p±pintave bhavanti;
vedan±magga-isin± [vedan±magga½ isin± (p².)] pavedita½, dhutaraj±sav± dukkh± pamokkh±t±.
Ettha bhagavato ko adhipp±yo? Ye dukkhe n±ss±dak± [dukkhena s±dhak± (p².)], te v²riyam±rabhissanti dukkhakkhay±y±ti. Aya½ tattha bhagavato adhipp±yo. Iti g±th±ya v± by±karaºena v± desite imin± suttena s±dhak±, yo eva½ dhamm±nudhamma½ paµipajjat²ti so adhipp±yo, aya½ vuccati desan±dhipp±yo.
Tattha katamo pubb±parasandhi? Ya½ g±th±ya½ v± suttesu v± pad±ni as²ti t±ni bhavanti eva½ v± evameti tass± g±th±ya suttassa v± y±ni purim±ni pad±ni y±ni ca pacchimak±ni t±ni samos±retabb±ni. Eva½ so pubb±parena sandhi ñ±yati. Y± ek± sam±raddh± g±th± dve t²ºi v± tassa mekadese bh±sit±na½ abh±sit±hi g±th±hi aniddiµµho attho bhavati tadupadh±ritabba½. Ya½va sabb± [ya½ vattabba½ (p².)] itissa pariyesam±nassa pariyesan± kaªkh±, tassa v± puggalassa paññatt²na½ apare pariyesitabba½. Ida½ vuccate pubb±parena sandhi. Kosallanti vatthuto nid±nakosalla½. Byañjanato niruttikosalla½. Desan±dhipp±yakosalla½. Pubb±parena sandhikosalla½. Tattha tassa g±th± pariyesit± nid±na½ v±. Upalabbhitu½ na attho niddisitabbo vatthuto nid±nakosalla½ atthakosalla½ imehi cat³hi padehi attho pariyesiyanto yath±bh³ta½ pariyiµµho hoti. Atha ca sabbo vatthuto v± nid±nena v± yo adhipp±yo byañjano nirutti sandhi ca anuttaro eso pubb±parena eva½ suttatthena desitabba½. Aya½ catuby³ho h±ro.
50. Tattha katamo ±vaµµo h±ro?
Ekamhi padaµµh±ne, pariyesati sesaka½ padaµµh±na½;
±vaµµati paµipakkhe, ±vaµµo n±ma so h±ro.
Yath± ki½ unna¼±na½ pamatt±nanti g±th±yo. Ya½ pam±do, ida½ kissa padaµµh±na½? Kusal±na½ dhamm±na½ osaggassa. Kusaladhammosaggo pana kissa padaµµh±na½ Akusaladhammapaµisevan±ya. Kissa padaµµh±na½, kusaladhammapaµisevan±ya? Kissa padaµµh±na½, kilesavatthupaµisevan±ya? Iti pam±dena mohapakkhiy± diµµhi avijj± chandar±gapakkhiy±. Tattha taºh± ca diµµhi catt±ro ±sav± taºh± k±m±savo ca bhav±savo ca diµµh±savo ca avijj±savo ca. Tattha citte atth²ti diµµhi cetasikesu niccanti pañcasu k±maguºesu ajjh±vahanena k±m±savo, upapatt²su ±satti bhav±savo. Tattha r³pak±yo k±m±savassa bhav±savassa ca padaµµh±na½. N±mak±yo diµµh±savassa avijj±savassa ca padaµµh±na½.
Tattha alliyan±ya ajjhattav±hana½ k±m±savassa lakkhaºa½. Patthanaganthana-abhisaªkh±rak±yasaªkh±raºa½ bhav±savassa lakkhaºa½, abhiniveso ca par±m±so ca diµµh±savassa lakkhaºa½. Appaµivedho dhammesu asampajaññ± ca avijj±savassa lakkhaºa½. Ime catt±ro ±sav± catt±ri up±d±n±ni. K±m±savo k±mup±d±na½, bhav±savo bhavup±d±na½, diµµh±savo diµµhup±d±na½, avijj±savo attav±dup±d±na½, imehi cat³hi up±d±nehi pañcakkhandh±. Tattha avijj±savo citte pah±tabbo, so citte citt±nupassissa pah²yati. Diµµh±savo dhammesu pah±tabbo, so dhammesu dhamm±nupassissa pah²yati. Bhav±savo ±sattiy± pah±tabbo, so vedan±su vedan±nupassissa pah²yati. K±m±savo pañcasu k±maguºesu pah±tabbo, so k±ye k±y±nupassissa pah²yati. Tattha k±y±nupassan± dukkhamariyasacca½ bhajati. Vedan±nupassan± pañcanna½ indriy±na½ paccayo sukhindriyassa dukkhindriyassa somanassindriyassa domanassindriyassa upekkhindriyassa, sattakilesopac±ro tena samudaya½ bhajati. Citte citt±nupassan± nirodha½ bhajati. Dhammesu dhamm±nupassan± magga½ bhajati. Tenassa cat³su ca dassanena tasseva sabbe pah²yanti, yena niddiµµh± paµhama½ unna¼±na½ pamatt±na½ tesa½ va¹¹hanti ±sav±. J±nato hi passato ±sav±na½ khayo dukkha½ samudayo nirodho maggo hi akusal± dhamm±. Eva½ pariyesitabb±. Y±va tassa akusalassa gati tato paµipakkhena akusale dhamme pariyesati tesa½ kiles±na½ h±rena ±vaµµati. Aya½ vuccate ±vaµµo h±ro. Eva½ sukk±pi dhamm± pariyesitabb±. Akusaladhamme ±gamissa.
Tattha ±vaµµassa h±rassa aya½ bh³mi sati upaµµh±n± ca vipall±s± ca catt±ri ñ±º±ni sakk±yasamupp±d±yag±min² ca paµipad± sakk±yanirodhag±min² paµipad±.
51. Tattha katamo vibhatti h±ro? Ya½ kiñci vibhajjaby±karaº²ya½ vuccati vibhatti h±ro. Yath± ki½ ±gantv± ca puna puggalo hoti, no v±gata½ na paribh±sati [no v± na paribh±sati (p².), na t±v±ya½ paribh±si (ka.)] paripucchat±ya pañh±ya atiyana½ ekassa kiñci– aya½ vuccate vibhatti h±ro.
Tattha katamo parivattano h±ro. Ya½ kiñci paµipakkhaniddeso, aya½ vuccati parivattano h±ro. Yath± vutta½ bhagavat± samm±diµµhikassa purisapuggalassa micch±diµµhi nijjiºº± hot²ti vitth±rena sabb±ni maggaªg±ni. Aya½ vuccate parivattano h±ro.
Tattha katamo vevacano h±ro?
Vevacanehi anekehi, eka½ dhamma½ pak±sita½;
sutte yo j±n±ti suttavid³, vevacano n±ma so h±ro.
Yath± ±yasm± s±riputto ekamhi vatthumhi vevacanena n±n±vuttena bhagavat± pasa½sito “mah±pañño s±riputto h±sapañño javanapañño”ti ida½ paññ±ya vevacana½. Yath± ca maggavibhaªge niyy±nattho ekameka½ maggaªga½ vevacanehi niddiµµha½. Eva½ avijj±ya vevacan±. Eka½ akusalam³la½ tadeva santa½ tesu tesu janapadesu tena tena paj±nanti. Na hi anena tadevapi ±lapiyanti añña½ bhajati. Sabbak±majahassa bhikkhunoti k±m± ±lapit±. Yassa nitthiººo saªkoti teyeva k±me saªk±ti ±lapati. Suºam±nassa puretara½ rajjanti teyeva k±me rajjanti ±lapati. Eva½ suttamhi yo dhammo desiyati tassa pariyeµµhi “katamassa dhammassa ida½ n±ma½ katamassa ida½ vevacanan”ti. Sabbaññ³ hi yesa½ yesa½ y± nirutti hoti, yath±g±mi tena tena deset²ti tassa vevacana½ pariyesitabba½. Aya½ vevacano h±ro.