4. Vod±nañ±ºaniddeso

158. Katam±ni terasa vod±ne ñ±º±ni? At²t±nudh±vana½ citta½ vikkhep±nupatita½; ta½ vivajjayitv± ekaµµh±ne sam±dahati– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. An±gatapaµikaªkhana½ citta½ vikampita½ ta½ vivajjayitv± tattheva adhimoceti– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. L²na½ citta½ kosajj±nupatita½; ta½ paggaºhitv± kosajja½ pajahati– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. Atipaggahita½ citta½ uddhacc±nupatita½; ta½ viniggaºhitv± uddhacca½ pajahati– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. Abhinata½ citta½ r±g±nupatita½; ta½ sampaj±no hutv± r±ga½ pajahati– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. Apanata½ citta½ by±p±d±nupatita½; ta½ sampaj±no hutv± by±p±da½ pajahati– evampi citta½ na vikkhepa½ gacchati. Imehi chahi µh±nehi parisuddha½ citta½ pariyod±ta½ ekattagata½ hoti.
Katame te ekatt±? D±navosaggupaµµh±nekatta½, samathanimittupaµµh±nekatta½, vayalakkhaºupaµµh±nekatta½, nirodhupaµµh±nekatta½. D±navosaggupaµµh±nekatta½ c±g±dhimutt±na½, samathanimittupaµµh±nekattañca adhicittamanuyutt±na½, vayalakkhaºupaµµh±nekattañca vipassak±na½, nirodhupaµµh±nekattañca ariyapuggal±na½– imehi cat³hi µh±nehi ekattagata½ citta½ paµipad±visuddhipakkhandañceva hoti, upekkh±nubr³hitañca, ñ±ºena ca sampaha½sita½.
Paµhamassa jh±nassa ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½? Paµhamassa jh±nassa paµipad±visuddhi ±di, upekkh±nubr³han± majjhe, sampaha½san± pariyos±na½. Paµhamassa jh±nassa paµipad±visuddhi ±di. ¾dissa kati lakkhaº±ni? ¾dissa t²ºi lakkhaº±ni. Yo tassa paripantho tato citta½ visujjhati, visuddhatt± citta½ majjhima½ samathanimitta½ paµipajjati, paµipannatt± tattha citta½ pakkhandati. Yañca paripanthato citta½ visujjhati, yañca visuddhatt± citta½ majjhima½ samathanimitta½ paµipajjati, yañca paµipannatt± tattha citta½ pakkhandati. Paµhamassa jh±nassa paµipad±visuddhi ±di. ¾dissa im±ni t²ºi lakkhaº±ni. Tena vuccati– “paµhama½ jh±na½ ±dikaly±ºañceva hoti lakkhaºasampannañca”.
Paµhamassa jh±nassa upekkh±nubr³han± majjhe. Majjhassa kati lakkhaº±ni? Majjhassa t²ºi lakkhaº±ni. Visuddha½ citta½ ajjhupekkhati, samathapaµipanna½ ajjhupekkhati, ekattupaµµh±na½ ajjhupekkhati. Yañca visuddha½ citta½ ajjhupekkhati, yañca samathapaµipanna½ ajjhupekkhati, yañca ekattupaµµh±na½ ajjhupekkhati– paµhamassa jh±nassa upekkh±nubr³han± majjhe. Majjhassa im±ni t²ºi lakkhaº±ni. Tena vuccati– “paµhama½ jh±na½ majjhekaly±ºañceva hoti lakkhaºasampannañca”.
Paµhamassa jh±nassa sampaha½san± pariyos±na½. Pariyos±nassa kati lakkhaº±ni? Pariyos±nassa catt±ri lakkhaº±ni. Tattha j±t±na½ dhamm±na½ anativattanaµµhena sampaha½san±, indriy±na½ ekarasaµµhena sampaha½san±, tadupagav²riyav±hanaµµhena sampaha½san±, ±sevanaµµhena sampaha½san±. Paµhamassa jh±nassa sampaha½san± pariyos±na½. Pariyos±nassa im±ni catt±ri lakkhaº±ni. Tena vuccati– “paµhama½ jh±na½ pariyos±nakaly±ºañceva hoti lakkhaºasampannañca”. Eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ vitakkasampannañceva hoti vic±rasampannañca p²tisampannañca sukhasampannañca cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca.
Dutiyassa jh±nassa ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½? Dutiyassa jh±nassa paµipad±visuddhi ±di, upekkh±nubr³han± majjhe, sampaha½san± pariyos±na½…pe… eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ p²tisampannañceva hoti sukhasampannañca cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca.
Tatiyassa jh±nassa ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½…pe… eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ sukhasampannañceva hoti cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca.
Catutthassa jh±nassa ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½…pe… eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampannañca upekkh±sampannañceva hoti cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca.
¾k±s±nañc±yatanasam±pattiy±…pe… viññ±ºañc±yatanasam±pattiy±… ±kiñcaññ±yatanasam±pattiy±… nevasaññ±n±saññ±yatanasam±pattiy± ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½…pe… eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ upekkh±sampannañceva hoti cittassa adhiµµh±nasampanna½ ca…pe… paññ±sampannañca.
Anicc±nupassan±ya ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½…pe… eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ vitakkasampannañceva hoti vic±rasampannañca p²tisampannañca sukhasampannañca cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca. Dukkh±nupassan±ya…pe… anatt±nupassan±ya… nibbid±nupassan±ya… vir±g±nupassan±ya… nirodh±nupassan±ya… paµinissagg±nupassan±ya… khay±nupassan±ya… vay±nupassan±ya… vipariº±m±nupassan±ya… animitt±nupassan±ya… appaºihit±nupassan±ya… suññat±nupassan±ya… adhipaññ±dhammavipassan±ya… yath±bh³tañ±ºadassan±ya… ±d²nav±nupassan±ya… paµisaªkh±nupassan±ya… vivaµµan±nupassan±ya… paññ±sampannañca.
Sot±pattimaggassa…pe… sakad±g±mimaggassa… an±g±mimaggassa… arahattamaggassa ko ±di, ki½ majjhe, ki½ pariyos±na½? Arahattamaggassa paµipad±visuddhi ±di upekkh±nubr³han± majjhe, sampaha½san± pariyos±na½. Arahattamaggassa paµipad±visuddhi ±di. ¾dissa kati lakkhaº±ni? ¾dissa t²ºi lakkhaº±ni. Yo tassa paripantho tato citta½ visujjhati, visuddhatt± citta½ majjhima½ samathanimitta½ paµipajjati, paµipannatt± tattha citta½ pakkhandati Yañca paripanthato citta½ visujjhati, yañca visuddhatt± citta½ majjhima½ samathanimitta½ paµipajjati, yañca paµipannatt± tattha citta½ pakkhandati– arahattamaggassa paµipad±visuddhi ±di. ¾dissa im±ni t²ºi lakkhaº±ni. Tena vuccati– “arahattamaggo ±dikaly±ºo ceva hoti lakkhaºasampanno ca”.
Arahattamaggassa upekkh±nubr³han± majjhe. Majjhassa kati lakkhaº±ni? Majjhassa t²ºi lakkhaº±ni. Visuddha½ citta½ ajjhupekkhati, samathapaµipanna½ ajjhupekkhati, ekattupaµµh±na½ ajjhupekkhati. Yañca visuddha½ citta½ ajjhupekkhati, yañca samathapaµipanna½ ajjhupekkhati, yañca ekattupaµµh±na½ ajjhupekkhati. Tena vuccati– “arahattamaggo majjhekaly±ºo ceva hoti lakkhaºasampanno ca”.
Arahattamaggassa sampaha½san± pariyos±na½. Pariyos±nassa kati lakkhaº±ni? Pariyos±nassa catt±ri lakkhaº±ni. Tattha j±t±na½ dhamm±na½ anativattanaµµhena sampaha½san±, indriy±na½ ekarasaµµhena sampaha½san±, tadupagav²riyav±hanaµµhena sampaha½san±, ±sevanaµµhena sampaha½san±. Arahattamaggassa sampaha½san± pariyos±na½. Pariyos±nassa im±ni catt±ri lakkhaº±ni. Tena vuccati– “arahattamaggo pariyos±nakaly±ºo ceva hoti lakkhaºasampanno ca”. Eva½ tivattagata½ citta½ tividhakaly±ºaka½ dasalakkhaºasampanna½ vitakkasampannañceva hoti vic±rasampannañca p²tisampannañca sukhasampannañca cittassa adhiµµh±nasampannañca saddh±sampannañca v²riyasampannañca satisampannañca sam±dhisampannañca paññ±sampannañca
159. Nimitta½ ass±sapass±s±, an±rammaºamekacittassa;
aj±nato ca tayo dhamme, bh±van± nupalabbhati.
Nimitta½ ass±sapass±s±, an±rammaºamekacittassa;
j±nato ca tayo dhamme, bh±van± upalabbhat²ti.
Katha½ ime tayo dhamm± ekacittassa ±rammaº± na honti, na cime tayo dhamm± avidit± honti, na ca citta½ vikkhepa½ gacchati, padh±nañca paññ±yati, payogañca s±dheti, visesamadhigacchati? Seyyath±pi rukkho same bh³mibh±ge nikkhitto. Tamena½ puriso kakacena chindeyya. Rukkhe phuµµhakakacadant±na½ vasena purisassa sati upaµµhit± hoti; na ±gate v± gate v± kakacadante manasi karoti. Na ±gat± v± gat± v± kakacadant± avidit± honti padh±nañca paññ±yati, payogañca s±dheti. Yath± rukkho same bh³mibh±ge nikkhitto. Eva½ upanibandhan± nimitta½. Yath± kakacadant±, eva½ ass±sapass±s±. Yath± rukkhe phuµµhakakacadant±na½ vasena purisassa sati upaµµhit± hoti, na ±gate v± gate v± kakacadante manasi karoti, na ±gat± v± gat± v± kakacadant± avidit± honti, padh±nañca paññ±yati, payogañca s±dheti. Evameva½ bhikkhu n±sikagge v± mukhanimitte v± sati½ upaµµhapetv± nisinno hoti, na ±gate v± gate v± ass±sapass±se manasi karoti, na ±gat± v± gat± v± ass±sapass±s± avidit± honti, padh±nañca paññ±yati, payogañca s±dheti. Visesamadhigacchati padh±nañca.
Katama½ padh±na½? ¾raddhav²riyassa k±yopi cittampi kammaniya½ hoti– ida½ padh±na½. Katamo payogo? ¾raddhav²riyassa upakkiles± pah²yanti, vitakk± v³pasamanti– aya½ payogo. Katamo viseso? ¾raddhav²riyassa saññojan± pah²yanti, anusay± byant²honti [anusay± by±santi (sy±.)]. Aya½ viseso. Eva½ ime tayo dhamm± ekacittassa ±rammaº± na honti na cime tayo dhamm± avidit± honti, na ca citta½ vikkhepa½ gacchati, padh±nañca paññ±yati, payogañca s±dheti, visesamadhigacchati.
160. ¾n±p±nassati yassa, paripuºº± subh±vit±;
anupubba½ paricit±, yath± buddhena desit±;
so ima½ loka½ pabh±seti, abbh± muttova candim±ti.
¾nanti ass±so, no pass±so. Ap±nanti [ap±nanti (ka.)] pass±so, no ass±so. Ass±savasena upaµµh±na½ sati, pass±savasena upaµµh±na½ sati.
Yo assasati tassupaµµh±ti, yo passasati tassupaµµh±ti. Paripuºº±ti pariggahaµµhena paripuºº±, pariv±raµµhena paripuºº±, parip³raµµhena paripuºº± Subh±vit±ti catasso bh±van±– tattha j±t±na½ dhamm±na½ anativattanaµµhena bh±van±, indriy±na½ ekarasaµµhena bh±van±, tadupagav²riyav±hanaµµhena bh±van±, ±sevanaµµhena bh±van±. Tassime catt±ro bh±vanaµµh± y±n²kat± honti vatthukat± anuµµhit± paricit± susam±raddh±.
Y±n²kat±ti yattha yattha ±kaªkhati tattha tattha vasippatto hoti balappatto ves±rajjappatto Tassa me te dhamm± ±vajjanapaµibaddh± [±vajjanapaµibandh± (ka.) evam²disesu padesu] honti ±kaªkhapaµibaddh± manasik±rapaµibaddh± cittupp±dapaµibaddh±. Tena vuccati– “y±n²kat±”ti. Vatthukat±ti yasmi½ yasmi½ vatthusmi½ citta½ sv±dhiµµhita½ hoti, tasmi½ tasmi½ vatthusmi½ sati supaµµhit± hoti. Yasmi½ yasmi½ v± pana vatthusmi½ sati s³paµµhit± [supaµµhit± (ka.)] hoti, tasmi½ tasmi½ vatthusmi½ citta½ sv±dhiµµhita½ hoti. Tena vuccati– “vatthukat±”ti. Anuµµhit±ti vatthusmi½ yena yena citta½ abhin²harati tena tena sati anuparivattati. Yena yena v± pana sati anuparivattati tena tena citta½ abhin²harati. Tena vuccati– “anuµµhit±”ti. Paricit±ti pariggahaµµhena paricit±, pariv±raµµhena paricit±, parip³raµµhena paricit±. Satiy± pariggaºhanto jin±ti p±pake akusale dhamme. Tena vuccati– “paricit±”ti. Susam±raddh±ti catt±ro susam±raddh±– tattha j±t±na½ dhamm±na½ anativattanaµµhena susam±raddh±, indriy±na½ ekarasaµµhena susam±raddh±, tadupagav²riyav±hanaµµhena susam±raddh±, tappaccan²k±na½ kiles±na½ susam³hatatt± [susamuhatatt± (ka.)] susam±raddh±.
161. Susamanti atthi sama½, atthi susama½. Katama½ sama½? Ye tattha j±t± anavajj± kusal± bodhipakkhiy±– ida½ sama½. Katama½ susama½? Ya½ tesa½ tesa½ dhamm±na½ ±rammaºa½ nirodho nibb±na½– ida½ susama½. Iti idañca sama½ idañca susama½ ñ±ta½ hoti diµµha½ vidita½ sacchikata½ phassita½ paññ±ya. ¾raddha½ hoti v²riya½ asall²na½, upaµµhit± sati asamm³¼± [apamuµµh± (sy±.)], passaddho k±yo as±raddho, sam±hita½ citta½ ekagga½. Tena vuccati– “susam±raddh±”ti.
Anupubba½ paricit±ti d²gha½ ass±savasena purim± purim± paricit±, pacchim± pacchim± anuparicit±. D²gha½ pass±savasena purim± purim± paricit±, pacchim± pacchim± anuparicit±. Rassa½ ass±savasena purim± purim± paricit± pacchim± pacchim± anuparicit±. Rassa½ pass±savasena purim± purim± paricit±, pacchim± pacchim± anuparicit±…pe… paµinissagg±nupass² ass±savasena purim± purim± paricit±, pacchim± pacchim± anuparicit±. Paµinissagg±nupass² pass±savasena purim± purim± paricit±, pacchim± pacchim± anuparicit±. Sabb±pi so¼asavatthuk± ±n±p±nassatiyo aññamañña½ paricit± ceva honti anuparicit± ca. Tena vuccati– “anupubbaparicit±”ti.
Yath±ti dasa yathatth±– attadamathattho yathattho, attasamathattho yathattho, attaparinibb±panattho yathattho, abhiññattho yathattho, pariññattho yathattho, pah±nattho yathattho, bh±vanattho yathattho, sacchikiriyattho yathattho, sacc±bhisamayattho yathattho, nirodhe patiµµh±pakattho yathattho.
Buddhoti yo so bhagav± sayambh³ an±cariyako pubbe ananussutesu dhammesu s±ma½ sacc±ni abhisambujjhi, tattha ca sabbaññuta½ p±puºi, balesu ca vas²bh±va½.
162. Buddhoti kenaµµhena buddho? Bujjhit± sacc±n²ti– buddho. Bodhet± paj±y±ti– buddho. Sabbaññut±ya buddho. Sabbadass±vit±ya buddho. Anaññaneyyat±ya buddho. Visavit±ya [vikatit±ya (sy±.)] buddho. Kh²º±savasaªkh±tena buddho. Nirupalepasaªkh±tena [nirupakkilesasaªkh±tena (sy±.)] buddho. Ekantav²tar±goti– buddho. Ekantav²tadosoti– buddho. Ekantav²tamohoti– buddho. Ekantanikkilesoti– buddho. Ek±yanamagga½ gatoti– buddho. Eko anuttara½ samm±sambodhi½ abhisambuddhoti– buddho. Abuddhivihatatt± buddhipaµil±bh±– buddho. Buddhoti neta½ n±ma½ m±tar± kata½, na pitar± kata½, na bh±tar± kata½, na bhaginiy± kata½, na mitt±maccehi kata½, na ñ±tis±lohitehi kata½, na samaºabr±hmaºehi kata½, na devat±hi kata½. Vimokkhantikameta½ buddh±na½ bhagavant±na½ bodhiy± m³le saha sabbaññutañ±ºassa paµil±bh± sacchik± paññatti yadida½– buddhoti. Desit±ti attadamathattho yathattho yath± buddhena desito, attasamathattho yathattho yath± buddhena desito, attaparinibb±panattho yathattho yath± buddhena desito…pe… nirodhe patiµµh±pakattho yathattho yath± buddhena desito.
Soti gahaµµho v± hoti pabbajito v±. Lokoti. Khandhaloko dh±tuloko ±yatanaloko vipattibhavaloko vipattisambhavaloko sampattibhavaloko sampattisambhavaloko. Eko loko– sabbe satt± ±h±raµµhitik±…pe… aµµh±rasa lok±– aµµh±rasa dh±tuyo. Pabh±set²ti attadamathattha½ yathattha½ abhisambuddhatt± So ima½ loka½ obh±seti bh±seti pabh±seti. Attasamathattha½ yathattha½ abhisambuddhatt±. So ima½ loka½ obh±seti bh±seti pabh±seti. Attaparinibb±panattha½ yathattha½ abhisambuddhatt±. So ima½ loka½ obh±seti bh±seti pabh±seti…pe… nirodhe patiµµh±pakattha½ yathattha½ abhisambuddhatt±. So ima½ loka½ obh±seti bh±seti pabh±seti.
Abbh± muttova candim±ti yath± abbh±, eva½ kiles±. Yath± cando, eva½ ariyañ±ºa½. Yath± candim± devaputto, eva½ bhikkhu. Yath± cando abbh± mutto mahik± mutto dh³maraj± mutto r±hugahaº± [r±hup±º± (sy±.)] vippamutto bh±sate ca tapate ca virocate [virocati (sy±.)] ca, evameva½ bhikkhu sabbakilesehi vippamutto bh±sate ca tapate ca virocate ca. Tena vuccati– abbh± muttova candim±ti. Im±ni terasa vod±ne ñ±º±ni.

Vod±nañ±ºaniddeso catuttho.

Bh±ºav±ro.