3. Saªgh±µikaººasutta½
92. Vuttañheta½ bhagavat±, vuttamarahat±ti me suta½– “Saªgh±µikaººe cepi, bhikkhave bhikkhu gahetv± piµµhito piµµhito anubandho assa p±de p±da½ nikkhipanto, so ca hoti abhijjh±lu k±mesu tibbas±r±go by±pannacitto paduµµhamanasaªkappo muµµhassati asampaj±no asam±hito vibbhantacitto p±katindriyo; atha kho so ±rak±va mayha½, ahañca tassa. Ta½ kissa hetu? Dhammañhi so, bhikkhave, bhikkhu na passati. Dhamma½ apassanto na ma½ passati [ma½ na passati (sy±.)]. “Yojanasate cepi so, bhikkhave, bhikkhu vihareyya. So ca hoti anabhijjh±lu k±mesu na tibbas±r±go aby±pannacitto apaduµµhamanasaªkappo upaµµhitassati sampaj±no sam±hito ekaggacitto sa½vutindriyo; atha kho so santikeva mayha½, ahañca tassa. Ta½ kissa hetu? Dhamma½ hi so, bhikkhave, bhikkhu passati; dhamma½ passanto ma½ passat²”ti. Etamattha½ bhagav± avoca. Tattheta½ iti vuccati–
“Anubandhopi ce assa, mahiccho ca vigh±tav±;
ej±nugo anejassa, nibbutassa anibbuto;
giddho so v²tagedhassa, passa y±vañca ±rak±.
“Yo ca dhammamabhiññ±ya, dhammamaññ±ya paº¹ito;
rahadova niv±te ca, anejo v³pasammati.
“Anejo so anejassa, nibbutassa ca nibbuto;
agiddho v²tagedhassa, passa y±vañca santike”ti.
Ayampi attho vutto bhagavat±, iti me sutanti. Tatiya½.