2. Duccaritaphalap²¼itavatthu

K±s±vakaºµh±ti ima½ dhammadesana½ satth± ve¼uvane viharanto duccaritaphal±nubh±vena p²¼ite satte ±rabbha kathesi.
¾yasm± hi moggall±no lakkhaºattherena saddhi½ gijjhak³µ± orohanto aµµhisaªkhalikapet±d²na½ attabh±ve disv± sita½ karonto lakkhaºattherena sitak±raºa½ puµµho “ak±lo, ±vuso, imassa pañhassa, tath±gatassa santike ma½ puccheyy±s²”ti vatv± tath±gatassa santike therena puµµho aµµhisaªkhalikapet±d²na½ diµµhabh±va½ ±cikkhitv± “idh±ha½, ±vuso, gijjhak³µ± pabbat± orohanto addasa½ bhikkhu½ veh±sa½ gacchanta½, tassa saªgh±µipi ±ditt± sampajjalit± sajotibh³t±…pe… k±yopi ±ditto”ti-±din± (p±r±. 230; sa½. ni. 2.218) nayena saddhi½ pattac²varak±yabandhan±d²hi ¹ayham±ne pañca sahadhammike ±rocesi. Satth± tesa½ kassapadasabalassa s±sane pabbajitv± pabbajj±ya anur³pa½ k±tu½ asakkont±na½ p±pabh±va½ ±cikkhitv± tasmi½ khaºe tattha nisinn±na½ bah³na½ p±pabhikkh³na½ duccaritakammassa vip±ka½ dassento ima½ g±tham±ha–
307. “K±s±vakaºµh± bahavo, p±padhamm± asaññat±;
p±p± p±pehi kammehi, niraya½ te upapajjare”ti.
Tattha k±s±vakaºµh±ti k±s±vena paliveµhitakaºµh±. P±padhamm±ti l±makadhamm±. Asaññat±ti k±y±disa½yamarahit±, tath±r³p± p±papuggal± attan± katehi akusalakammehi niraya½ upapajjanti, te tattha paccitv± tato cut± vip±k±vasesena petesupi eva½ paccant²ti attho.
Desan±vas±ne bah³ sot±pattiphal±d²ni p±puºi½s³ti.

Duccaritaphalap²¼itavatthu dutiya½.