4. ¾savasuttavaººan±
58. Catutthe sa½var± pah±tabb±ti sa½varena pah±tabb±. Sesesupi eseva nayo. Idh±ti imasmi½ s±sane. Paµisaªkh±ti paµisañj±nitv±, paccavekkhitv±ti attho. Yonisoti up±yena pathena. Ettha ca asa½vare ±d²navapaµisaªkh± yoniso paµisaªkh±ti veditabb±. S± c±ya½ “vara½, bhikkhave, tatt±ya ayosal±k±ya ±ditt±ya sampajjalit±ya sajotibh³t±ya cakkhundriya½ sampalimaµµha½, na tveva cakkhuviññeyyesu r³pesu anubyañjanaso nimittagg±ho”ti-±din± ±dittapariy±yena (sa½. ni. 4.235) veditabb±. Cakkhundriyasa½varasa½vuto viharat²ti ettha cakkhumeva indriya½ cakkhundriya½, sa½varaºato sa½varo, pidahanato thakanatoti vutta½ hoti. Satiy± eta½ adhivacana½. Cakkhundriye sa½varo cakkhundriyasa½varo. Javane uppajjam±nopi hesa tasmi½ dv±re kiles±na½ uppattiv±raºato cakkhundriyasa½varoti vuccati. Sa½vutoti tena sa½varena upeto. Tath± hi “p±timokkhasa½varasa½vuto”ti imassa vibhaªge “imin± p±timokkhasa½varena upeto hoti…pe… samann±gato”ti vutta½. Atha v± sa½var²ti sa½vuto, thakesi pidah²ti vutta½ hoti. Cakkhundriyasa½varasa½vutoti cakkhundriyasa½varasaªkh±ta½ satikav±µa½ cakkhudv±re gharadv±re kav±µa½ viya sa½vari thakesi pidah²ti vutta½ hoti. Ayamevettha attho sundarataro. Tath± hi “cakkhundriyasa½vara½ asa½vutassa viharato, sa½vutassa viharato”ti etesu padesu ayamevattho dissat²ti. Ya½ hiss±ti-±dimhi ya½ cakkhundriyasa½vara½ assa bhikkhuno asa½vutassa athaketv± apidahitv± viharantass±ti attho. Yek±rassa v± esa yanti ±deso, ye ass±ti attho. ¾sav± vigh±tapari¼±h±ti catt±ro ±sav± ca aññe ca vigh±takar± kilesapari¼±h± vip±kapari¼±h± v±. Cakkhudv±rasmiñhi iµµh±rammaºa½ ±p±thagata½ k±mass±davasena ass±dayato abhinandato k±m±savo uppajjati, “²disa½ aññasmimpi sugatibhave labhiss±m²”ti bhavapatthan±ya ass±dayato bhav±savo uppajjati, sattoti v± sattass±ti v± gaºhato diµµh±savo uppajjati, sabbeheva sahaj±ta½ aññ±ºa½ avijj±savoti catt±ro ±sav± uppajjanti Etehi sampayutt± apare kiles± vigh±tapari¼±h± ±yati½ v± tesa½ vip±k± tehipi asa½vutasseva viharato uppajjeyyunti vuccanti. Eva½sa teti eva½ assa te, etenup±yena na honti, no aññath±ti vutta½ hoti. Paµisaªkh± yoniso sotindriyasa½varasa½vutoti-±d²supi eseva nayo. Ime vuccanti ±sav± sa½var± pah±tabb±ti imesu chasu dv±resu catt±ro catt±ro katv± catuv²sati ±sav± sa½varena pah±tabb±ti vuccanti. Paµisaªkh± yoniso c²varanti-±d²su ya½ vattabba½, ta½ sabba½ visuddhimagge (visuddhi. 1.18) s²lakath±ya vuttameva. Ya½ hiss±ti yañhi c²vara½ piº¹ap±t±d²su v± aññatara½ assa. Appaµisevatoti eva½ yoniso appaµisevantassa. Imasmi½ v±re aladdha½ c²var±di½ patthayato laddha½ v± ass±dayato k±m±savassa uppatti veditabb±, ²disa½ aññasmimpi sugatibhave labhiss±m²ti bhavapatthan±ya ass±dayato bhav±savassa, aha½ labh±mi na labh±m²ti v± mayha½ v± idanti attasañña½ adhiµµhahato diµµh±savassa, sabbeheva pana sahaj±to avijj±savoti eva½ catunna½ ±sav±na½ uppatti vigh±tapari¼±h±va navavedanupp±danatopi veditabb±. Ime vuccanti, bhikkhave, ±sav± paµisevan± pah±tabb±ti ime ekamekasmi½ paccaye catt±ro catt±ro katv± so¼asa ±sav± imin± ñ±ºasa½varasaªkh±tena paccavekkhaºapaµisevanena pah±tabb±ti vuccanti. Paµisaªkh± yoniso khamo hoti s²tass±ti up±yena pathena paccavekkhitv± khant± hoti s²tassa, s²ta½ khamati sahati, na av²rapuriso viya appamattakenapi s²tena calati kampati kammaµµh±na½ vijahati. Uºh±d²supi eseva nayo. Ettha ca vacanameva vacanapathoti veditabbo. Dukkh±nanti-±d²su dukkhamanaµµhena dukkh±, bahalaµµhena tibb±, pharusaµµhena khar±, tikhiºaµµhena kaµuk±, ass±davirahato as±t±, mana½ ava¹¹hanato aman±p±, p±ºaharaºasamatthat±ya p±ºahar±ti veditabb±. Ya½ hiss±ti s²t±d²su ya½kiñci ekadhammampi assa. Anadhiv±satoti anadhiv±sentassa akkhamantassa ¾savuppatti panettha eva½ veditabb±– s²tena phuµµhassa uºha½ patthayato k±m±savo uppajjati, eva½ sabbattha. “Natthi sugatibhave s²ta½ v± uºha½ v±”ti bhava½ patthentassa bhav±savo, mayha½ s²ta½ uºhanti g±ho diµµh±savo, sabbeheva sampayutto avijj±savoti. Ime vuccant²ti ime s²t±d²su ekamekassa vasena catt±ro catt±ro katv± aneke ±sav± im±ya khantisa½varasaªkh±t±ya adhiv±san±ya pah±tabb±ti vuccant²ti attho. Paµisaªkh± yoniso caº¹a½ hatthi½ parivajjet²ti aha½ samaºoti na caº¹assa hatthissa ±sanne µh±tabba½. Tatonid±nañhi maraºampi maraºamattampi dukkha½ bhaveyy±ti eva½ up±yena pathena paccavekkhitv± caº¹a½ hatthi½ parivajjeti paµikkamati. Esa nayo sabbattha. Caº¹anti duµµha½ v±¼a½. Kh±ºunti khadirakh±ºuk±di½. Kaºµakaµµh±nanti yattha kaºµak± vijjhanti, ta½ ok±sa½. Sobbhanti sabbato chinnataµa½. Pap±tanti ekato chinnataµa½. Candanikanti ucchiµµhodakagabbhamal±d²na½ cha¹¹anaµµh±na½. O¼igallanti tesa½yeva kaddam±d²na½ sandanok±sa½. Ta½ jaººumattampi asucibharita½ hoti. Dvepi cet±ni µh±n±ni amanussussadaµµh±n±ni honti, tasm± vajjetabb±ni. An±saneti ettha ayutta½ ±sana½ an±sana½, ta½ atthato aniyatavatthubh³ta½ rahopaµicchann±sananti veditabba½. Agocareti etthapi ayutto gocaro agocaro. So vesiy±dibhedato pañcavidho. P±pake mitteti l±make duss²le mittapatir³pake amitte. P±pakes³ti l±makesu. Okappeyyunti saddaheyyu½ adhimucceyyu½ “addh± ayam±yasm± ak±si v± karissati v±”ti. Ya½ hiss±ti hatthi-±d²su ya½kiñci ekampi assa. ¾savuppatti panettha eva½ veditabb±– hatthi-±dinid±nena dukkhena phuµµhassa sukha½ patthayato k±m±savo uppajjati, “natthi sugatibhave ²disa½ dukkhan”ti bhava½ patthentassa bhav±savo, ma½ hatth² maddati ma½ assoti g±ho diµµh±savo, sabbeheva sampayutto avijj±savoti. Ime vuccant²ti ime hatthi-±d²su ekekassa vasena catt±ro catt±ro katv± aneke ±sav± imin± s²lasa½varasaªkh±tena parivajjanena pah±tabb±ti vuccanti. Paµisaªkh± yoniso uppanna½ k±mavitakka½ n±dhiv±set²ti “itip±ya½ vitakko akusalo, itipi s±vajjo, itipi dukkhavip±ko, so ca kho attaby±b±dh±ya sa½vattat²”ti-±din± (ma. ni. 1.207-208) nayena yoniso k±mavitakke ±d²nava½ paccavekkhitv± tasmi½ tasmi½ ±rammaºe uppanna½ k±mavitakka½ n±dhiv±seti, citta½ ±ropetv± na v±seti, abbhantare v± na v±set²ti attho. Anadhiv±sento ki½ karot²ti? Pajahati. Ki½ kacavara½ viya piµaken±ti? Na hi, api ca kho na½ vinodeti tudati vijjhati n²harati. Ki½ balibadda½ viya patoden±ti? Na hi, atha kho na½ byant²karoti vigatanta½ karoti, yath±ssa antopi n±vasissati antamaso bhaªgamattampi, tath± na½ karoti. Katha½ pana na½ tath± karot²ti? Anabh±va½ gameti anu anu abh±va½ gameti, vikkhambhanappah±nena yath± suvikkhambhito hoti, tath± karoti. Sesavitakkadvayepi eseva nayo. Uppannuppanneti uppanne uppanne, uppannamatteyev±ti vutta½ hoti. Saki½ v± uppanne vinodetv± dutiye v±re ajjhupekkhit± na hoti, satakkhattumpi uppanne uppanne vinodetiyeva. P±pake akusale dhammeti teyeva k±mavitakk±dayo, sabbepi v± nava mah±vitakke. Tattha tayo vutt±, avases± “ñ±tivitakko, janapadavitakko, amar±vitakko, par±nuddayat±paµisa½yutto vitakko, l±bhasakk±rasilokappaµisa½yutto vitakko, anavaññattippaµisa½yutto vitakko”ti (mah±ni. 207) ime cha. Ya½ hiss±ti etesu vitakkesu ya½kiñci assa. K±mavitakko panettha k±m±savo eva, tabbiseso bhav±savo, ta½sampayutto diµµh±savo, sabbavitakkesu avijj± avijj±savoti eva½ ±savuppatti veditabb±. Ime vuccant²ti ime k±mavitakk±divasena vuttappak±r± ±sav± imin± tasmi½ tasmi½ vitakke ±d²navapaccavekkhaºasahitena v²riyasa½varasaªkh±tena vinodanena pah±tabb±ti vuccanti. Paµisaªkh± yoniso satisambojjhaªga½ bh±vet²ti abh±van±ya ±d²nava½ bh±van±ya ca ±nisa½sa½ up±yena pathena paccavekkhitv± satisambojjhaªga½ bh±veti. Eseva nayo sabbattha. Bojjhaªg±na½ bh±van± heµµh± vitth±rit±va. Ya½ hiss±ti etesu bojjhaªgesu ya½kiñci assa. ¾savuppattiya½ panettha imesa½ ariyamaggasampayutt±na½ bojjhaªg±na½ abh±vitatt± ye uppajjeyyu½ k±m±sav±dayo ±sav±, bh±vayato eva½sa te na hont²ti aya½ nayo veditabbo. Ime vuccant²ti ime k±m±sav±dayo ±sav± im±ya lokuttar±ya bojjhaªgabh±van±ya pah±tabb±ti vuccanti. Imehi chah±k±rehi pah²n±sava½ bhikkhu½ thomento yato kho, bhikkhaveti-±dim±ha. Tattha yatoti s±mivacane to-k±ro, yass±ti vutta½ hoti. Por±º± pana yamhi k±leti vaººayanti. Ye ±sav± sa½var± pah±tabb±, te sa½var± pah²n± hont²ti ye ±sav± sa½varena pah±tabb±, te sa½vareneva pah²n± honti, na appah²nesuyeva pah²nasaññ² hot²ti.