5. Paºihita-acchavaggavaººan±
41. Pañcamassa paµhame seyyath±p²ti opammatthe nip±to. Tatra bhagav± katthaci atthena upama½ pariv±retv± dasseti vatthasutte (ma. ni. 1.70 ±dayo) viya, p±ricchattakopama- (a. ni. 7.69) aggikkhandhopam±disuttesu (a. ni. 7.72) viya ca, katthaci upam±ya attha½ pariv±retv± dasseti loºambilasutte (a. ni. 3.101) viya, suvaººak±rasuttas³riyopam±disuttesu (a. ni. 7.66) viya ca. Imasmi½ pana s±lis³kopame upam±ya attha½ pariv±retv± dassento seyyath±pi, bhikkhaveti-±dim±ha. Tattha s±lis³kanti s±liphalassa s³ka½. Yavas³kepi eseva nayo. V±-saddo vikappattho. Micch±paºihitanti micch±µhapita½. Yath± vijjhitu½ sakkoti, na eva½ uddhagga½ katv± µhapitanti attho. Bhecchat²ti bhindissati, chavi½ chindissat²ti attho. Micch±paºihitena citten±ti micch±µhapitena cittena. Vaµµavasena uppannacitta½ sandh±yeta½ vutta½. Avijjanti aµµhasu µh±nesu aññ±ºabh³ta½ ghanabahala½ mah±-avijja½. Vijja½ upp±dessat²ti ettha vijjanti arahattamaggañ±ºa½. Nibb±nanti taºh±v±nato nikkhantabh±vena eva½ vutta½ amata½. Sacchikarissat²ti paccakkha½ karissati. 42. Dutiye samm±paºihitanti yath± bhinditu½ sakkoti, eva½ uddhagga½ katv± suµµhu µhapita½. Akkantanti ettha p±deneva akkanta½ n±ma hoti, hatthena upp²¼ita½. Ru¼hisaddavasena pana akkantanteva vutta½. Ayañhettha ariyavoh±ro. Kasm± pana aññe sepaººikaºµakamadanakaºµak±dayo mahante aggahetv± sukhuma½ dubbala½ s±lis³kayavas³kameva gahitanti? Appamattakass±pi kusalakammassa vivaµµ±ya samatthabh±vadassanattha½. Yath± hi sukhuma½ dubbala½ s±lis³ka½ v± yavas³ka½ v± hotu, mahantamahant± sepaººikaºµakamadanakaºµak±dayo v±, etesu ya½kiñci micch± µhapita½ hattha½ v± p±da½ v± bhinditu½ lohita½ v± upp±detu½ na sakkoti, samm± µhapita½ pana sakkoti, evameva appamattaka½ tiºamuµµhi mattad±nakusala½ v± hotu, mahanta½ vel±mad±n±dikusala½ v±, sace vaµµasampatti½ patthetv± vaµµasannissitavasena micch± µhapita½ hoti, vaµµameva ±haritu½ sakkoti, no vivaµµa½. “Ida½ me d±na½ ±savakkhay±vaha½ hot³”ti eva½ pana vivaµµa½ patthentena vivaµµavasena samm± µhapita½ arahattampi paccekabodhiñ±ºampi sabbaññutañ±ºampi d±tu½ sakkotiyeva. Vuttañheta½–
“Paµisambhid± vimokkh± ca, y± ca s±vakap±ram²;
paccekabodhi buddhabh³mi, sabbametena labbhat²”ti. (Khu. p±. 8.15).
Imasmi½ suttadvaye ca vaµµavivaµµa½ kathita½. 43. Tatiye paduµµhacittanti dosena paduµµhacitta½. Cetas± cetoparicc±ti attano cittena tassa citta½ paricchinditv±. Yath±bhata½ nikkhittoti yath± ±haritv± µhapito. Eva½ nirayeti eva½ niraye µhitoyev±ti vattabbo. Ap±yanti-±di sabba½ nirayavevacanameva. Nirayo hi ayasaªkh±t± sukh± apetoti ap±yo, dukkhassa gati paµisaraºanti duggati, dukkaµak±rino ettha vivas± nipatant²ti vinip±to, nirass±datthena nirayo. 44. Catutthe pasannanti saddh±pas±dena pasanna½. Sugatinti sukhassa gati½. Sagga½ lokanti r³p±disampatt²hi suµµhu agga½ loka½. 45. Pañcame udakarahadoti udakadaho. ¾viloti avippasanno. Lu¼itoti aparisaºµhito. Kalal²bh³toti kaddam²bh³to. Sippisambukanti-±d²su sippiyo ca sambuk± ca sippisambuka½. Sakkhar± ca kaµhal±ni ca sakkharakaµhala½. Macch±na½ gumba½ ghaµ±ti macchagumba½. Carantampi tiµµhantamp²ti ettha sakkharakaµhala½ tiµµhatiyeva, itar±ni carantipi tiµµhantipi. Yath± pana antarantar± µhit±supi nisinn±supi nipajjam±n±supi “et± g±viyo carant²”ti carantiyo up±d±ya itar±pi “carant²”ti vuccanti, eva½ tiµµhantameva sakkharakaµhala½ up±d±ya itarampi dvaya½ “tiµµhantan”ti vutta½, itara½ dvaya½ caranta½ up±d±ya sakkharakaµhalampi “carantan”ti vutta½. ¾vilen±ti pañcahi n²varaºehi pariyonaddhena. Attattha½ v±ti-±d²su attano diµµhadhammiko lokiyalokuttaramissako attho attattho n±ma. Attanova sampar±ye lokiyalokuttaramissako attho parattho n±ma hoti. So hi parattha atthoti parattho. Tadubhaya½ ubhayattho n±ma. Apica attano diµµhadhammikasampar±yikopi lokiyalokuttaro attho attattho n±ma, parassa t±disova attho parattho n±ma, tadubhayampi ubhayattho n±ma. Uttari½ v± manussadhamm±ti dasakusalakammapathasaªkh±t± manussadhamm± uttari½. Ayañhi dasavidho dhammo vin±pi añña½ sam±d±paka½ satthantarakapp±vas±ne j±tasa½vegehi manussehi sayameva sam±dinnatt± manussadhammoti vuccati, tato uttari½ pana jh±navipassan±maggaphal±ni veditabb±ni. Alamariyañ±ºadassanavisesanti ariy±na½ yutta½, ariyabh±va½ v± k±tu½ samattha½ ñ±ºadassanasaªkh±ta½ visesa½. ѱºameva hi j±nanaµµhena ñ±ºa½, dassanaµµhena dassananti veditabba½, dibbacakkhuñ±ºavipassan±ñ±ºamaggañ±ºaphalañ±ºapaccavekkhaºañ±º±nameta½ adhivacana½. 46. Chaµµhe acchoti abahalo, pasannotipi vaµµati. Vippasannoti suµµhu pasanno. An±viloti na ±vilo, parisuddhoti attho, pheºapubbu¼asaªkhasev±lapaºakavirahitoti vutta½ hoti. An±vilen±ti pañcan²varaºavimuttena. Sesa½ catutthe vuttanayameva. Imasmimpi suttadvaye vaµµavivaµµameva kathita½. 47. Sattame rukkhaj±t±nanti paccatte s±mivacana½, rukkhaj±t±n²ti attho. Rukkh±nameta½ adhivacana½. Yadidanti nip±tamatta½. Mudut±y±ti mudubh±vena. Koci hi rukkho vaººena aggo hoti, koci gandhena, koci rasena, koci thaddhat±ya. Phandano pana mudut±ya ceva kammaññat±ya ca aggo seµµhoti dasseti. Citta½, bhikkhave, bh±vita½ bahul²katanti ettha samathavipassan±vasena bh±vitañceva punappunakatañca citta½ adhippeta½. Kurundakav±si phussamittatthero pan±ha– “ekanta½ mudu ceva kammaniyañca citta½ n±ma abhiññ±p±dakacatutthajjh±nacittameva, ±vuso”ti. 48. Aµµhame eva½ lahuparivattanti eva½ lahu½ uppajjitv± lahu½ nirujjhanaka½. Y±vañc±ti adhimattapam±ºatthe nip±to, ativiya na sukar±ti attho. Idanti nip±tamatta½. Cittanti ekacce t±va ±cariy± “bhavaªgacittan”ti vadanti, ta½ pana paµikkhipitv± “idha cittanti ya½kiñci antamaso cakkhuviññ±ºampi adhippetamev±”ti vutta½. Imasmi½ panatthe milindar±j± dhammakathika½ n±gasenatthera½ pucchi, “bhante n±gasena, ekasmi½ acchar±kkhaºe pavattitacittasaªkh±r± sace r³pino assu, k²va mah±r±si bhaveyy±”ti? “V±hasat±na½ kho, mah±r±ja, v²h²na½ a¹¹hac³¼añca v±h± v²hisattambaº±ni dve ca tumb± ekacchar±kkhaºe pavattitassa cittassa saªkhampi na upenti, kalampi na upenti, kalabh±gampi na upent²”ti (mi. pa. 4.1.2). Atha kasm± samm±sambuddhena “upam±pi na sukar±”ti vutta½? Yatheva hi upama½ paµikkhipitv±pi kappad²ghabh±vassa yojanikapabbatena yojanikas±sapapuººanagarena, nirayadukkhassa sattisat±hatopamena, saggasukhassa ca cakkavattisampattiy± upam± kat±, evamidh±pi k±tabb±ti? Tattha “sakk± pana, bhante, upam± k±tun”ti eva½ pucch±vasena upam± kat±, imasmi½ sutte pucch±ya abh±vena na kat±. Idañhi sutta½ dhammadesan±pariyos±ne vutta½. Iti imasmi½ sutte cittar±si n±ma kathitoti. 49. Navame pabhassaranti paº¹ara½ parisuddha½. Cittanti bhavaªgacitta½. Ki½ pana cittassa vaººo n±ma atth²ti? Natthi. N²l±d²nañhi aññataravaººa½ v± hotu avaººa½ v± ya½kiñci parisuddhat±ya “pabhassaran”ti vuccati. Idampi nirupakkilesat±ya parisuddhanti pabhassara½. Tañca khoti ta½ bhavaªgacitta½. ¾gantukeh²ti asahaj±tehi pacch± javanakkhaºe uppajjanakehi. Upakkileseh²ti r±g±d²hi upakkiliµµhatt± upakkiliµµha½ n±m±ti vuccati. Katha½? Yath± hi s²lavant± ±c±rasampann± m±t±pitaro v± ±cariyupajjh±y± v± duss²l±na½ dur±c±r±na½ avattasampann±na½ putt±nañceva antev±sikasaddhivih±rik±nañca vasena “attano putte v± antev±sikasaddhivih±rike v± na tajjenti na sikkh±penti na ovadanti n±nus±sant²”ti avaººa½ akitti½ labhanti, eva½sampadamida½ veditabba½. ¾c±rasampann± m±t±pitaro viya ca ±cariyupajjh±y± viya ca bhavaªgacitta½ daµµhabba½, putt±d²na½ vasena tesa½ akittil±bho viya javanakkhaºe rajjanadussanamuyhanasabh±v±na½ lobhasahagat±d²na½ citt±na½ vasena uppannehi ±gantukehi upakkilesehi pakatiparisuddhampi bhavaªgacitta½ upakkiliµµha½ n±ma hot²ti. 50. Dasamepi bhavaªgacittameva citta½. Vippamuttanti javanakkhaºe arajjam±na½ adussam±na½ amuyham±na½ tihetukañ±ºasampayutt±dikusalavasena uppajjam±na½ ±gantukehi upakkilesehi vippamutta½ n±ma hoti. Idh±pi yath± s²lavant±na½ ±c±rasampann±na½ putt±d²na½ vasena m±t±dayo “sobhan± eteyeva attano puttak±dayo sikkh±penti ovadanti anus±sant²”ti vaººakittil±bhino honti, eva½ javanakkhaºe uppannakusalacittavasena ida½ bhavaªgacitta½ ±gantukehi upakkilesehi vippamuttanti vuccat²ti.
Paºihita-acchavaggavaººan±.