Ar²nanti kiles±r²na½, pañcavidham±r±na½ v± s±sanapaccatthik±na½ v± aññatitthiy±na½, tesa½ hanana½ p±µih±riyehi abhibhavana½ appaµibh±nat±karaºa½ ajjhupekkhana½ v±. Kesivinayasuttañcettha (a. ni. 4.111) nidassana½. Tath± ca µh±n±µµh±n±d²ni v± j±nat±, yath±kammupage satte passat±, sav±san±nam±sav±na½ kh²ºatt± arahat±, abhiññeyy±dibhede dhamme abhiññeyy±dito avipar²t±vabodhena samm±sambuddhena. Atha v± t²su k±lesu appaµihatañ±ºat±ya j±nat±, k±yakamm±d²na½ ñ±º±nuparivattanena nisammak±rit±ya passat±, rav±d²nampi (s±rattha. µ². pariv±ra 3.1) abh±vas±dhik±ya pah±nasampad±ya arahat±, chand±d²na½ ah±nihetubh³t±ya akkhayapaµibh±nas±dhik±ya sabbaññut±ya samm±sambuddhena. Eva½ dasabala-aµµh±ras±veºikabuddhadhammavasenapi yojan± veditabb±. Yeti caturo dhamme. Attan²ti amhesu. Na r±jar±jamah±matt±d²su upatthambha½ sampassam±n±, na k±yabala½ sampassam±n±ti yojan±. Uppannapas±doti aveccappas±da½ vadati. Vakkhati hi “catt±ri sot±pannassa aªg±ni kathit±n²”ti (ma. ni. aµµha. 1.140). K±ma½ asekkh±pi asekkh±ya samasikkhat±ya sahadhammik± eva, ciººabrahmacariyat±ya pana sahadhamma½ carant²ti na vattabb±ti asekkhav±ro na gahito. Sabbepeteti ete yath±vutt± bhikkhu-±dayo sot±pann±dayo ca puthujjan± ariy± c±ti sabbepi ete ta½ta½sikkh±hi sam±nadhammatt± sahadhammatt± “sahadhammik±”ti vuccanti. Id±ni nibbattita-ariyadhammavaseneva sahadhammike dassento “apic±”ti-±dim±ha. Maggadassanamh²ti pariññ±bhisamay±divasena saccapaµivedhena “nava maggaªg±ni, aµµha bojjhaªg±n²”ti-±din± viv±do natthi. Ekadhammac±rit±y±ti sam±nadhammac±rit±ya. Na hi paµividdhasacc±na½ “may± dhammo sudiµµho, tay± duddiµµho”ti-±din± viv±do atthi. Diµµhis²las±maññena saªgh±t± hi te uttamapuris±. Imin±ti “sahadhammik± kho pan±”ti-±divacanena. Tattha piyaman±paggahaºena s²lesu parip³rak±rit±padesena ekadesena gahita½ saªghasuppaµipatti½ paripuººa½ katv± dasseti. Ye hi sampannas²l± suvisuddhadassan±, te viññ³na½ piy± man±p±ti. Ett±vat±ti “atthi kho no ±vuso”ti-±dinayappavattena ratanattayapas±dajotanena akkh±t± tesu tesu suttapadesesu. 141. Satthari pas±doti pas±daggahaºena “bhagavat±”ti-±din± v± pas±dan²y± dhamm± gahit±. Tena buddhasubuddhata½ dasseti, tath± “dhamme pas±do”ti imin± dhammasudhammata½, itarena saªghasuppaµipannata½. Yena cittena aññattha anupalabbham±nena s±saneyeva samaºo ito bahiddh± natth²ti ayamattho, sammadeva, patiµµh±pitoti veditabba½. Tatr±ya½ yojan±– yasm± samm±sambuddho amh±ka½ satth±, tasm± atthi kho no, ±vuso, satthari pas±do, samm±sambuddhatt± cassa sv±kh±to dhammoti atthi dhamme pas±do, tato eva ca atthi s²lesu parip³rak±rit±ti sahadhammik±…pe… pabbajit± c±ti evamettha satthari pas±dena dhamme pas±do, tena saªghasuppaµipatt²ti ayañca nayo lesenapi parappav±desu natth²ti idheva samaºo…pe… samaºehi aññeh²ti. Paµividdhasacc±na½ pah²n±nurodh±na½ gehassitapemassa asambhavo ev±ti “id±n²”ti vutta½. Yadi eva½ “upajjh±yena, bhikkhave, saddhivih±rikamhi puttapema½ upaµµhapetabba½”ti-±divacana½ (mah±va. 65) kathanti? Nayida½ gehassitapema½ sandh±ya vutta½, ta½sadisatt± pana pemamukhena vutto mett±sneho. Na hi bhagav± bhikkh³ sa½kilese niyojeti. Evar³pa½ pema½ sandh±y±ti pas±d±vahaguº±vahato p³raº±d²su bhatti pas±do na hoti, pas±dapatir³pak± pana lobhapavatt²ti daµµhabb±. Theroti mah±saªgharakkhitatthero. Yena aµµhakath± potthaka½ ±ropit±. Ekova satth± anaññas±dh±raºaguºatt±, aññath± anacchariyatt± satthulakkhaºameva na parip³reyya. Visu½ katv±ti aññehi vivecetv± attano ±veºika½ katv±. “Amh±ka½ satth±”ti by±vadant±na½ aññesa½ satth± na hot²ti atthato ±pannameva hoti, tath± ca padesavattini½ tassa satthuta½ paµij±nant± paripuººalakkhaºasatthuta½ icchant±nampi tato viruddh± satthubh±vapariyesanena par±jit± honti. Pariyattidhammeti adhikabrahmaguºasuttageyy±dippabhedasamaye. Tattha ajas²la…pe… kukkuras²l±d²s³ti ida½ yebhuyyena aññatitthiy±na½ t±disa½ vatasam±d±nasabbh±vato vutta½, ±di-saddena yamaniyamac±tuy±masa½var±d²na½ saªgahoti. Adhippay±soti adhika½ payasati payujjati eten±ti adhippay±so, savisesa½ adhikattabbakiriy± (a. ni. µ². 2.3.117). Ten±ha “adhikappayogo”ti. Tassa pas±dassa pariyos±nabh³t±ti tassa satthari dhamme ca pas±dassa niµµh±nabh³t±. Niµµh±ti mokkho. Samayav±d²nañhi tasmi½ tasmi½ samaye tadupadesake ca pas±do y±vadeva mokkh±dhigamanaµµho. Diµµhigatik± tath± tath± attano laddhivasena niµµha½ parikappenti yev±ti ±ha “niµµha½ apaññapento n±ma natth²”ti. Br±hmaº±nanti br±hmaºav±d²na½. Tesa½ ekacce brahmun± salokat± niµµh±ti vadanti, ekacce tassa sam²pat±, ekacce tena sa½yogo niµµh±ti vadanti. Tattha ye salokat±v±dino sam²pat±v±dino ca, te dvedh±v±dino, itare advedh±v±dino. Sabbepi te atthato brahmalokupapattiya½yeva niµµh±saññino. Tattha hi nesa½ nicc±bhiniveso yath± ta½ bakassa brahmuno. Tena vutta½ “brahmaloko niµµh±”ti. Brahmalokoti paµhamajjh±nabh³mi. Mah±t±pas±nanti vekhanas±dit±pas±na½. Mah±brahm± viya paµhamajjh±nabh³miya½ ±bhassaresu eko sabbaseµµho natth²ti “±bhassar±”ti puthuvacana½. Paribb±jak±nanti sañcay±diparibb±jak±na½. Anto ca mano ca etassa natth²ti anantam±naso. ¾j²vak±nañhi sabbad±bh±vato ananto, sukhadukkh±disamatikkamanato am±naso. Imin± aµµhahi lokadhammehi upakkiliµµhacittata½ dasseti. Papañce ya½ vattabba½, ta½ heµµh± vuttameva. Taºh±diµµhiyova adhippet± mamaªk±ra-ahaªk±ravigamassa adhippetatt±. Yath± pañcasu µh±nesu ekova kileso lobho ±gato, eva½ dv²su µh±nesu tayo kiles± ±gat± “doso moho diµµh²”ti. “Sadosass±”ti hi vuttaµµh±ne paµigha½ akusalam³la½ gahita½, “paµiviruddhass±”ti virodho, “samohass±”ti moho akusalam³la½, “aviddasuno”ti malya½, asampajañña½ v±, “sa-up±d±nass±”ti “natthi dinnan”ti-±din± nayena gahaºa½, “papañc±r±mass±”ti papañcuppattivasena. ¾k±ratoti pavatti-±k±rato. Padantarena r±gavisesassa vuccam±natt±-±dito vutta½ sar±gavacana½ o¼±rika½ r±gavisayanti ±ha “pañcak±maguºikar±gavasen±”ti. Gahaºavasen±ti da¼haggahaºavasena. “Anuruddhapaµiviruddhass±”ti ekapadavasena p±¼iya½ ±gatatt± ekajjha½ paduddh±ro kato. Tattha pana “anuruddhass±”ti subhavasen±ti evamattho vattabbo. Na hi paµivirujjhana½ subhavasena hoti. Papañcuppattidassanavasen±ti kilesakammavip±k±na½ apar±paruppattipaccayat±ya sa½s±rassa papañcana½ papañco, tassa uppattihetubh±vadassanavasena. Taºh± hi bhavuppattiy± visesapaccayo. Taºh±paccay± up±d±nadassanavasen±ti taºh±paccayassa up±d±nassa dassanavasena, yadavatth± taºh± up±d±nassa paccayo, tadavatth±dassanavasena. Phalena hi hetuvisesakittanametanti. Eva½ viddha½seth±ti k±mar±gabhavataºh±divasena lobha½ kasm± eva½ vippakiretha. Taºh±karaºavasen±ti taºh±yanakaraºavasena subh±k±raggahaºavasena. Subhanti hi ±rammaºe pavatto r±go “subhan”ti vutto. 142. Vadanti eten±ti v±do, diµµhiv±do. Diµµhivasena hi “sassato att± ca loko ca, asassato att± ca loko c±”ti ca diµµhigatik± paññapenti. Ten±ha “dvem±, bhikkhave, diµµhiyo”ti (ma. ni. 1.142). Taºh±rahit±ya diµµhiy± abh±vato taºh±vaseneva ca attano sassatabh±v±bhinivesoti katv± vutta½ “taºh±diµµhivasen±”ti. All²n±ti nissit±. Upagat±ti avissajjanavasena ekibh±vamiva gat±. Ajjhosit±ti t±ya diµµhiy± gilitv± pariniµµh±pit± viya tadantogadh±. Ten±ha “anupaviµµh±”ti. Yath± gahaµµh±na½ k±majjhos±na½ viv±dam³la½, eva½ pabbajit±na½ diµµhajjhos±nanti ±ha “vibhavadiµµhiy± te paµiviruddh±”ti. Diµµhivirodhena hi diµµhigatikavirodho. Khaºikasamudayo upp±dakkhaºoti ±ha “diµµh²na½ nibbatt²”ti. Diµµhinibbattiggahaºeneva cettha yath± diµµh²na½ paµiccasamuppannat± vibh±vit±, eva½ diµµhivatthunop²ti ubhayesampi aniccat± dukkhat± anattat± ca vibh±vit±ti daµµhabba½. Y±ni paµisambhid±nayena (paµi. ma. 1.122) “paccayasamudayo aµµha µh±n±n²”ti vutt±ni, t±ni dassento “khandh±p²”ti-±dim±ha. Tattha khandh±pi diµµhiµµh±na½ ±rammaºaµµhena “r³pa½ attato samanupassat²”ti-±divacanato (sa½. ni. 3.81; 4.345). Avijj±pi diµµhiµµh±na½ upanissay±divasena paccayabh±vato. Yath±ha– “assutav±, bhikkhave, puthujjano ariy±na½ adass±v² ariyadhammassa akovido”ti-±di (ma. ni. 1.2, 461; sa½. ni. 3.1, 7). Phassopi diµµhiµµh±na½. Yath± c±ha “tadapi phassapaccay± (d². ni. 1.118-130), phussa phussa paµisa½vediyant²”ti (d². ni. 1.144) ca Saññ±pi diµµhiµµh±na½. Vuttañheta½ “saññ±nid±n± hi papañcasaªkh±ti (su. ni. 880), pathavi½ pathavito saññatv±”ti (ma. ni. 1.2) ca ±di. Vitakkopi diµµhiµµh±na½. Vuttampi ceta½ “takkañca diµµh²su pakappayitv±, sacca½ mus±ti dvayadhammam±h³”ti (su. ni. 892; mah±ni. 121) “takk² hoti v²ma½s²”ti (d². ni. 1.34) ca ±di. Ayonisomanasik±ropi diµµhiµµh±na½. Yath±ha bhagav± “tasseva ayoniso manasikaroto channa½ diµµh²na½ aññatar± diµµhi uppajjati, atthi me att±ti assa saccato thetato diµµhi uppajjat²”ti-±di (ma. ni. 1.19). Samuµµh±ti eten±ti samuµµh±na½, tassa bh±vo samuµµh±naµµho, tena. Khaºikatthaªgamo khaºikanirodho. Paccayatthaªgamo avijj±d²na½ accantanirodho. So pana yena hoti, ta½ dassento “sot±pattimaggo”ti ±ha. Catt±ro hi ariyamagg± yath±raha½ tassa tassa saªkh±ragatassa accantanirodhahetu, khaºikanirodho pana ahetuko. ¾nisa½santi udaya½. So pana diµµhadhammikasampar±yikavasena duvidho. Tattha sampar±yiko duggatiparikilesat±ya-±d²navapakkhiko ev±ti itara½ dassento “ya½ sandh±y±”ti-±dim±ha. ¾d²navampi diµµhadhammikameva dassento “diµµhiggahaºam³laka½ upaddavan”ti-±dim±ha. Soti-±d²navo. ¾d²nanti ±di-saddena naggiy±nasanasaªkaµivat±d²na½ saªgaho. Nissarati eten±ti nissaraºanti vuccam±ne dassanamaggo eva diµµh²na½ nissaraºa½ siy±, tassa pana atthaªgamapariy±yena gahitatt± sabbasaªkhatanissaµa½ nibb±na½ diµµh²hipi nissaµanti katv± vutta½ “diµµh²na½ nissaraºa½ n±ma nibb±nan”ti. Imin±ti-±d²su vattabba½ anuyogavatte vuttanayameva. 143. Diµµhicchedana½ dassentoti sabbup±d±napariññ±dassanena sabbaso diµµh²na½ samucchedavidhi½ dassento. Vutt±yev±ti–
“Up±d±n±ni catt±ri, t±ni atthavibh±gato;
dhammasaªkhepavitth±r±, kamato ca vibh±vaye”ti. (Visuddhi. 2.645)–
G±tha½ uddisitv± atthavibh±g±divasena vutt±yeva. K±ma½ ito b±hirak±na½ “im±ni up±d±n±ni ettak±ni catt±ri, na ito bhiyyo”ti ²disa½ ñ±ºa½ natthi, kevala½ pana keci “k±m± pah±tabb±”ti vadanti, keci “natthi paro lokoti ca, micch±”ti vadanti, apare “s²labbatena suddh²ti ca, micch±”ti vadanti, attadiµµhiy± pana micch±bh±va½ sabbaso na j±nanti eva. Yattaka½ pana j±nanti, tassapi accantappah±na½ na j±nanti, tath±pi sabbassa pariññeyyassa pariññeyya½ paññapema-icceva tiµµhanti. Eva½bh³t±na½ pana nesa½ tattha y±dis² paµipatti, ta½ dassento satth± “santi, bhikkhave”ti-±dim±ha. Tattha sant²ti sa½vijjanti. Tena tesa½ diµµhigatik±na½ vijjam±nat±ya avicchedata½ dasseti. Eketi ekacce. Samaºabr±hmaº±ti pabbajjupagamanena samaº±, j±timattena ca br±hmaº±. Sabbesanti anavases±na½ up±d±n±na½ samatikkama½ pah±na½. Samm± na paññapent²ti yesa½ paññapenti, tesampi samm± pariñña½ na paññapenti. Id±ni ta½ attha½ vitth±rato dassetu½ “kec²”ti-±di vutta½. Tattha hotika-kuµ²caka-bah³daka-ha½sa-paramaha½sa-k±jaka-tidaº¹a-monavata-seva-p±rupaka-pañcamarattika- somak±raka-mugabbata-carab±ka-t±pasa-niganth±-j²vaka-isi-p±r±yanika-pañc±tapika-k±pila- k±º±da-sa½s±ramocaka-aggibhattika-magavatika-govatika-kukkuravatika-k±maº¹aluka- vaggulivatika-ekas±µaka-odakasuddhika-sar²rasant±paka-s²lasuddhika-jh±nasuddhika-catubbidha- sassatav±d±dayo channavuti taºh±p±sena ¹a½sanato, ariyadhammassa v± vib±dhanato p±saº¹±. Vatthupaµisevana½ k±manti by±p±rassa vatthuno paµisevanasaªkh±ta½ k±ma½. Theyyena sevant²ti paµihattha-±disamaññ±ya lokassa vacanavasena sevanti. T²ºi k±raº±n²ti “natthi dinnan”ti-±dinayappavatt±ni diµµhivisesabh³t±ni vaµµak±raº±ni. Atthasall±pik±ti atthassa sall±pik±, dvinna½ adhippetatthasall±pavibh±vin²ti adhipp±yo. Dvinnañhi vacana½ sall±po. Ten±ha “pathav² kir±”ti-±di. Yo titthiy±na½ attano satthari dhamme sahadhammikesu ca pas±do vutto, tassa an±yatanagatatt± appas±dakabh±vadassana½ pas±dapacchedo. Tath±pavatto v±do pas±dapacchedav±do vutto. Evar³peti ²dise vuttanayena kiles±na½ anupasamasa½vattanike. Dhammeti dhammapatir³pake. Vinayeti vinayapatir³pake. Titthiy± hi kohaññe µhatv± loka½ vañcent± dhamma½ kathem±ti “sattime k±y± akaµ± akaµavidh±”ti-±din± (d². ni. 1.174) ya½ kiñci kathetv± tath± “vinaya½ paññapem±”ti gos²lavaggulivat±d²ni paññapetv± t±disa½ s±vake sikkh±petv± “dhammavinayo”ti kathenti, ta½ sandh±yeta½ vutta½ “dhammavinaye”ti. Ten±ha “ubhayenapi aniyy±nika½ s±sana½ dasset²”ti. Parittampi n±ma puñña½ k±tuk±ma½ maccheramal±bhibh³tat±ya niv±rentassa antar±ya½ tassa karoto diµµheva dhamme viññ³hi garahitabbat± sampar±ye ca duggati p±µikaªkh±, kimaªga½ pana sakalavaµµadukkhanissaraº±vahe jinacakke pah±rad±yino titthakarassa tadov±dakarassa c±ti imamattha½ dassento “aniyy±nikas±sanamhi h²”ti-±dim±ha. Yath± so pas±do sampar±ye na sammaggato attano pavattivasen±ti dassento “kañci k±la½ gantv±pi pacch± vinassati yev±”ti ±ha, aveccappas±do viya accantiko na hot²ti attho. Sampajjam±n± yath±vidhipaµipattiy± tiracch±nayoni½ ±vahati. Kammasarikkhakena hi vip±keneva bhavitabba½. Sabbampi k±raºabhedanti sabbampi yath±vutta½ titthakar±na½ s±vak±na½ ap±yadukkh±vaha½ micch±paµipattisaªkh±ta½ k±raºavisesa½. So panesa pas±do na niyy±ti micchattapakkhikatt± sur±p²tasiªg±le pas±do viya. Sura½ pariss±vetv± cha¹¹itakasaµa½ sur±jallika½. Br±hmaº± n±ma dhanaluddh±ti adhipp±yen±ha “ima½ vañcess±m²”ti. Ka½sasat±ti kah±paºasat±. 144. Tass±ti pas±dassa. Sabbopi lobho k±mup±d±nanteva vuccat²ti ±ha “arahattamaggena k±mup±d±nassa pah±napariññan”ti. Evar³peti ²dise sabbaso kiles±na½ upasamasa½vattanike. Yath±nusiµµha½ paµipajjam±n±na½ ap±yesu apatanavasena dh±raºaµµhena dhamme. Sabbaso vinayanaµµhena vinaye. Tattha bhavadukkhanissaraº±ya sa½vattane. Namassam±no aµµh±si dve asaªkhyeyy±ni paccekabodhip±ram²na½ p³raºena tattha buddhas±sane paricayena ca bhagavati pasannacittat±ya ca. “Ul³k±”ty±dig±th± rukkhadevat±ya bh±sit±. K±luµµhitanti s±yanhak±le div±vih±rato uµµhita½. Duggateso na gacchat²ti duggati½ eso na gamissati. Morajiko murajav±dako. Mah±bheriv±dakavatthu±d²nipi sitap±tukaraºa½ ±di½ katv± vitth±retabb±ni. Paramattheti lokuttaradhamme. Ki½ pana vattabbanti dhammepi paramatthe nimitta½ gahetv± suºant±na½. S±maºeravatth³ti pabbajitadivaseyeva sappena daµµho hutv± k±la½ katv± devaloka½ upapannas±maºeravatthu. Kh²rodananti kh²rena saddhi½ sammissa½ odana½. Timbarusakanti tindukaphala½. Tipusasadis± ek± vallij±ti timbarusa½, tassa phala½ timbarusakanti ca vadanti. Kakk±rikanti khuddaka-el±¼uka½. Mah±tipusanti ca vadanti. Vallipakkanti khuddakatipusavalliy± phala½. Hatthapat±pakanti mand±mukhi. Ambakañjikanti ambilakañjika½. Kha¼ay±guntipi vadanti. Doºinimmajjaninti satela½ tilapiññ±ka½. Vidhupananti caturassab²jani½ T±lavaºµanti t±lapattehi katamaº¹alab²jani½. Morahatthanti morapiñchehi kata½ makasab²jani½. Vuttanay±nus±renev±ti yasm± idh±pi yath±vutta½ sabbampi k±raºabheda½ ekato katv± dassento satth± “ta½ kissa het³n”ti-±dim±ha, tasm± tattha aniyy±nikas±sane vuttanayassa anussaraºavasena yojetv± veditabba½. 145. Pariññanti pah±napariñña½. Tesa½ paccaya½ dassetunti up±d±n±na½ pariññ± n±ma pah±napariññ±. Tesa½ accantanirodho adhippeto, so ca paccayanirodhena hot²ti tesa½ paccaya½ m³lak±raºato pabhuti dassetu½. Ayanti id±ni vuccam±no ettha “ime c±”ti-±dip±µhe “ki½ nid±n±”ti-±disam±sapad±na½ attho. Sabbapades³ti “taºh±samuday±”ti-±d²su sabbesu padesu. Imin± eva ca sabbaggahaºena “phassanid±n±”ti-±d²nampi pad±na½ saªgaho daµµhabbo. Ime aññatitthiy± up±d±n±nampi samudaya½ na j±nanti, kuto nirodha½, tath±gato pana tesa½ tappaccayapaccay±nampi samudayañca atthaªgamañca y±th±vato j±n±ti, tasm±– “idheva, bhikkhave, samaºo…pe… suññ± parappav±d± samaºebhi aññeh²”ti (ma. ni. 1.139) yath±raddhas²han±da½ matthaka½ p±petv± dassento “ime ca, bhikkhave, catt±ro up±d±n±”ti-±din± (ma. ni. 1.145) nayena desana½ paµiccasamupp±damukhena ot±rento vaµµa½ dassetv± “yato ca kho”ti-±din± vivaµµa½ dassento arahattena desan±ya k³µa½ gaºhi, tamattha½ dassento “yasm± pana bhagav±”ti-±dim±ha. Ta½ suviññeyyameva.
C³¼as²han±dasuttavaººan±ya l²natthappak±san± samatt±.