34. Tappakatiyattopi kattutthoyev±ti ±ha takkayat²ti. Tappakatiyattatt± eva hi dutiyanayopi upapanno hoti. Tattha takkayat²ti ³hayati, sassat±di-±k±rena tasmi½ tasmi½ ±rammaŗe citta½ abhiniropayat²ti attho. Takkoti ±koµanalakkhaŗo, vinicchayalakkhaŗo v± diµµhiµµh±nabh³to vitakko. Tena tena pariy±yena takkana½ sandh±ya takketv± vitakketv±ti vutta½ v²ma½s±ya samann±gatoti atthavacanamatta½. Nibbacana½ pana takkipade viya dvidh± vattabba½. V²ma½s± n±ma vic±raŗ±, s± ca duvidh± pańń± ceva pańń±patir³pik± ca. Idha pana pańń±patir³pik±va, s± catthato lobhasahagatacittupp±do, micch±bhinivesasaŖkh±to v± ayonisomanasik±ro. Pubbabh±ge v± micch±dassanabh³ta½ diµµhivipphandita½, tadetamatthattaya½ dassetu½ tulan± ruccan± khaman±ti vutta½. Tulayitv±ti-±d²supi yath±kkama½ lobhasahagatacittupp±den±ti-±din± yojetabba½. Samantato, punappuna½ v± ±hanana½ pariy±hata½, ta½ pana vitakkassa ±rammaŗa½ ³hanameva, bh±vanapu½sakańceta½ padanti dasseti tena tena pariy±yena takketv±ti imin±. Pariy±yen±ti ca k±raŗen±ti attho. Vuttappak±r±y±ti tidh± vuttappabhed±ya. Anuvicaritanti anupavattita½, v²ma½s±nugatena v± vic±rena anumajjita½. Tadanugatadhammakiccampi hi padh±nadhamme ±ropetv± tath± vuccati. Paµibh±ti dissat²ti paµibh±na½, yath±sam±hit±k±ravisesavibh±vako diµµhigatasampayuttacittupp±do, tato j±tanti paµibh±na½, tath± pańń±yana½, saya½ attano paµibh±na½ saya½paµibh±na½ tenev±ha attano paµibh±namattasańj±tanti. Matta-saddena cettha vises±dhigam±dayo nivatteti. An±maµµhak±lavacane vattam±navaseneva atthaniddeso upapannoti ±ha eva½ vadat²ti. P±¼iya½ takk² hoti v²ma½s²ti s±mańńaniddesena, ekasesena v± vutta½ takk²bheda½ vibhajanto tattha catubbidhoti-±dim±ha. Parehi puna savana½ anussuti, s± yass±ya½ anussutiko. Purima½ anubh³tapubba½ j±ti½ sarat²ti j±tissaro. Labbhateti l±bho, ya½ kińci attan± paµiladdha½ r³p±di, sukh±di ca, na pana jh±n±diviseso, tenev±ha p±¼iya½ so takkapariy±hata½ v²ma½s±nuvicarita½ saya½paµibh±na½ evam±h±ti. Aµµhakath±yampi vutta½ attano paµibh±namattasańj±tanti. ¾cariyadhammap±lattheropi vadati matta-saddena vises±dhigam±dayo nivattet²ti (d². ni. µ². 1.34) so etass±ti l±bh². Suddhena purimehi asammissena, suddha½ v± takkana½ suddhatakko, so yass±ya½ suddhatakkiko. Tena h²ti uyyojanatthe nip±to, tena tath± vessantararańńova bhagavati sam±neti diµµhigg±ha½ uyyojeti. L±bhit±y±ti r³p±disukh±dil±bh²bh±vato. An±gatepi eva½ bhavissat²ti ida½ l±bh²takkino evampi sambhavat²ti sambhavadassanavasena idh±dhippeta½ takkana½ sandh±ya vutta½. An±gata½satakkaneneva hi sassatagg±h² bhavati. At²tepi eva½ ahos²ti ida½ pana an±gata½satakkanassa upanissayanidassanamatta½. So hi yath± me id±ni att± sukh² hoti, eva½ at²tep²ti paµhama½ at²ta½s±nutakkana½ upaniss±ya an±gatepi eva½ bhavissat²ti takkayanto diµµhi½ gaŗh±ti. Eva½ sati ida½ hot²ti imin± aniccesu bh±vesu ańńo karoti, ańńo paµisa½vedet²ti doso ±pajjati, tath± ca sati katassa vin±so akatassa ca ajjh±gamo siy±. Niccesu pana bh±vesu ańńo karoti, ańńo paµisa½vedet²ti doso n±pajjati. Evańca sati katassa avin±so, akatassa ca anajjh±gamo siy±ti takkikassa yuttigavesan±k±ra½ dasseti. Takkamattenev±ti suddhatakkaneneva. Matta-saddena hi ±gam±d²na½, anussav±d²nańca abh±va½ dasseti. Nanu ca visesal±bhinopi sassatav±dino vises±dhigamahetu anekesu j±tisatasahassesu, dasasu sa½vaµµavivaµµesu, catt±l²s±ya ca sa½vaµµavivaµµesu yath±nubh³ta½ attano sant±na½, tappaµibaddhańca dhammaj±ta½ att±, lokoti ca anussaritv± tato purimatar±supi j±t²su tath±bh³tassa atthit±nuvitakkanamukhena an±gatepi eva½ bhavissat²ti attano bhavissam±n±nutakkana½, sabbesampi satt±na½ tath±bh±v±nutakkanańca katv± sassat±bhinivesino j±t±, evańca sati sabbopi sassatav±d² anussutikaj±tissaral±bh²takkik± viya attano upaladdhavatthunimittena takkanena pavattav±datt± takk²pakkheyeva tiµµheyya, tath± ca sati visesabhedarahitatt± ekov±ya½ sassatav±do vavatthito bhaveyya, avassańca vuttappak±ra½ takkanamicchitabba½, ańńath± visesal±bh² sassatav±d² ekaccasassatikapakkha½, adhiccasamuppannikapakkha½ v± bhajeyy±ti? Na kho paneta½ eva½ daµµhabba½. Visesal±bh²nańhi khandhasant±nassa d²ghad²ghatara½ d²ghatamak±l±nussaraŗa½ sassatagg±hassa as±dh±raŗak±raŗa½. Tath± hi anekavihita½ pubbeniv±sa½ anussar±mi. Imin±maha½ eta½ j±n±m²ti anussaraŗameva padh±nak±raŗabh±vena dassita½. Ya½ pana tassa imin±maha½ eta½ j±n±m²ti pavatta½ takkana½, na ta½ idha padh±na½ anussaraŗa½ paµicca tassa apadh±nabh±vato, padh±nak±raŗena ca as±dh±raŗena niddeso s±sane, lokepi ca niru¼ho yath± cakkhuvińń±ŗa½ yavaŖkuroti-±di. Eva½ pan±ya½ desan± padh±nak±raŗavibh±vin², tasm± satipi anussav±divasena, takkik±na½ h²n±divasena ca mandapańń±d²na½ visesal±bh²na½ bahudh± bhede ańńatarabhedasaŖgahavasena bhagavat± catt±riµµh±n±ni vibhajitv± vavatthit± sassatav±d±na½ catubbidhat±. Na hi, idha s±vasesa½ dhamma½ deseti dhammar±j±ti. Yadeva½ anussutik±d²supi anussav±d²na½ padh±nabh±vo ±pajjat²ti? Na tesa½ ańń±ya sacchikiriy±ya abh±vena takkapadh±natt±, padh±nak±raŗena ca as±dh±raŗena niddeso s±sane, lokepi ca niru¼hoti vuttov±yamatthoti. Atha v± vises±dhigamanimittarahitassa takkanassa sassatagg±he visu½ k±raŗabh±vadassanattha½ vises±dhigamo visu½ sassatagg±hak±raŗabh±vena vattabbo, so ca mandamajjhimatikkhapańń±vasena tividhoti tidh± vibhajitv±, sabbatakkino ca takk²bh±vas±mańńato ekajjha½ gahetv± catudh± eva vavatth±pito sassatav±do bhagavat±ti. 35. Ańńataren±ti etassa attha½ dassetu½ eken±ti vutta½. Aµµh±napayuttassa pana v±-saddassa aniyamatthata½ sandh±y±ha dv²hi v± t²hi v±ti, tena cat³su vatth³su yath±rahamekacca½ ekaccassa pańń±pane sahak±r²k±raŗanti dasseti. Bahiddh±ti b±hyatthav±cako kattuniddiµµho nip±toti dassetu½ bah²ti-±di vutta½. Etth±ha ki½ panet±ni vatth³ni attano abhinivesassa hetu, ud±hu paresa½ patiµµh±panass±ti. Kińcettha, yadi t±va attano abhinivesassa hetu, atha kasm± anussaraŗatakkan±niyeva gahit±ni, na sańń±vipall±s±dayo. Tath± hi vipar²tasańń±-ayonisomanasik±ra-asappuris³panissaya-asaddhammassavan±d²nipi diµµhiy± pavattanaµµhena diµµhiµµh±n±ni. Atha pana paresa½ patiµµh±panassa hetu, anussaraŗahetubh³to adhigamo viya, takkanapariyeµµhibh³t± yutti viya ca ±gamopi vatthubh±vena vattabbo, ubhayath±pi ca yath±vuttassa avasesak±raŗassa sambhavato natthi ito bahiddh±ti vacana½ na yujjatev±ti? No na yujjati, kasm±? Abhinivesapakkhe t±va aya½ diµµhigatiko asappuris³panissaya-asaddhammassavanehi ayoniso ummujjitv± vipall±sasańńo r³p±didhamm±na½ khaŗe khaŗe bhijjanasabh±vassa anavabodhato dhammayutti½ atidh±vanto ekattanaya½ micch± gahetv± yath±vutt±nussaraŗatakkanehi khandhesu sassato att± ca loko c±ti (d². ni. 31) abhinivesa½ upanesi, iti ±sannak±raŗatt±, padh±nak±raŗatt± ca taggahaŗeneva ca itaresampi gahitatt± anussaraŗatakkan±niyeva idha gahit±ni. Patiµµh±panapakkhe pana ±gamopi yuttiyameva µhito visesena nir±gam±na½ b±hirak±na½ takkagg±hibh±vato, tasm± anussaraŗatakkan±niyeva sassatagg±hassa vatthubh±vena gahit±ni. Kińca bhiyyo duvidha½ paramatthadhamm±na½ lakkhaŗa½ sabh±valakkhaŗa½, s±mańńalakkhaŗańca. Tattha sabh±valakkhaŗ±vabodho paccakkhań±ŗa½, s±mańńalakkhaŗ±vabodho anum±nań±ŗa½. ¾gamo ca sutamay±ya pańń±ya s±dhanato anum±nań±ŗameva ±vahati, sut±na½ pana dhamm±na½ ±k±raparivitakkanena nijjh±nakkhantiya½ µhito cint±mayapańńa½ nibbattetv± anukkamena bh±van±ya paccakkhań±ŗa½ adhigacchat²ti eva½ ±gamopi takkanavisaya½ n±tikkamati, tasm± cesa takkaggahaŗena gahitov±ti veditabbo. So aµµhakath±ya½ anussutitakkaggahaŗena vibh±vito, eva½ anussaraŗatakkanehi asaŖgahitassa avasiµµhassa k±raŗassa asambhavato yuttamevida½ natthi ito bahiddh±ti vacananti veditabba½. Anekavihit±ni adhimuttipad±ni abhivadant²ti (d². ni. 1.29), sassata½ att±nańca lokańca pańńapent²ti (d². ni. 1.30) ca vacanato pana patiµµh±panavatth³niyeva idha desit±ni ta½desan±ya eva abhinivesass±pi sijjhanato. Anekabhedesu hi desitesu yasmi½ desite tadańńepi desit± siddh± honti, tameva deset²ti daµµhabba½. Abhinivesapatiµµh±panesu ca abhinivese desitepi patiµµh±pana½ na sijjhati abhinivesassa patiµµh±pane aniyamato. Abhinivesinopi hi keci patiµµh±penti keci na patiµµh±penti. Patiµµh±pane pana desite abhinivesopi sijjhati patiµµh±panassa abhinivese niyamato. Yo hi yattha pare patiµµh±peti, sopi tamabhinivisat²ti. 36. Tayidanti ettha ta-saddena sassata½ att±nańca lokańca pańńapent²ti etassa par±masananti ±ha ta½ ida½ catubbidhampi diµµhigatanti. Tatoti tasm± pak±rato j±nanatt±. Paramavajjat±ya anekavihit±na½ anatth±na½ k±raŗabh±vato diµµhiyo eva µh±n± diµµhiµµh±n±. Yath±ha micch±diµµhiparam±ha½ bhikkhave, vajja½ vad±m²ti tadevattha½ sandh±ya diµµhiyova diµµhiµµh±n±ti vutta½. Diµµh²na½ k±raŗampi diµµhiµµh±nameva diµµh²na½ upp±d±ya samuµµh±naµµhena. Yath±h±ti-±di paµisambhid±p±¼iy± (paµi. ma. 1.124) s±dhana½. Tattha khandh±pi diµµhiµµh±na½ ±rammaŗaµµhena. Vuttańhi r³pa½ attato samanupassat²ti-±di, (sa½. ni. 3.81) avijj±pi upanissay±dibh±vena. Yath±ha assutav± bhikkhave, puthujjano ariy±na½ adass±v² ariyadhammassa akovidoti-±di (ma. ni. 1.2; paµi. ma. 1.131) phassopi phusitv± gahaŗ³p±yaµµhena. Tath± hi vutta½ tadapi phassapaccay± (d². ni. 1.118) phussa phussa paµisa½vedent²ti (d². ni. 1.144) sańń±pi ±k±ramattaggahaŗaµµhena. Vuttańheta½ sańń±nid±n± hi papańcasaŖkh±ti (su. ni. 880; mah±. ni. 109) pathavi½ pathavito sańńatv±ti (ma. ni. 1.2) ca ±di. Vitakkopi ±k±raparivitakkanaµµhena. Tena vutta½ takkańca diµµh²su pakappayitv±, sacca½ mus±ti dvayadhammam±h³ti, (su. ni. 892; mah±ni. 121) takk² hoti v²ma½s²ti (d². ni. 1.34) ca ±di. Ayoniso manasik±ropi akusal±na½ s±dh±raŗak±raŗaµµhena. Ten±ha tassa eva½ ayoniso manasi karoto channa½ diµµh²na½ ańńatar± diµµhi uppajjati. Atthi me att±ti v± assa saccato thetato diµµhi-uppajjat²ti-±di (ma. ni. 1.19) p±pamittopi diµµh±nugati ±pajjanaµµhena. Vuttampi ca b±hira½ bhikkhave, aŖganti karitv± n±ńńa½ ekaŖgampi samanupasss±mi, ya½ eva½ mahato anatth±ya sa½vattati, yathayida½ bhikkhave, p±pamittat±ti-±di (a. ni. 1.110) paratoghosopi durakkh±tadhammassavanaµµhena. Tath± ceva vutta½ dveme bhikkhave, paccay± micch±diµµhiy± upp±d±ya. Katame dve? Parato ca ghoso, ayoniso ca manasik±roti-±di (a. ni. 2.126) parehi sut±, desit± v± desan± paratoghoso.