Catt±l²sakammaµµh±navaººan±

47. Saªkh±taniddesatoti saªkh±t±na½ “catt±l²s±y±”ti saªkhy±vasena gahit±na½ uddiµµh±na½ niddesato. “Ettha ettak±ni upac±rajjh±n±vah±ni, ettak±ni appan±jjh±n±vah±n²”ti upac±rappan±vahato. “Ettak±ni ekajjh±nik±ni, ettak±ni dukatikajjh±nik±ni, ettak±ni sakalajjh±nik±n²”ti jh±nappabhedato. “Etesu aªgasamatikkamo, etesu ±rammaºasamatikkamo”ti eva½ samatikkamato. “Ettak±nettha va¹¹hetabb±ni, ettak±ni na va¹¹hetabb±n²”ti va¹¹han±va¹¹hanato. ¾rammaºatoti sabh±vadhammanimittanavattabbavasena, calit±calitavasena ca ±rammaºavibh±gato. Bh³mitoti k±m±vacar±dibh³mivibh±gato. Gahaºatoti diµµh±divasena gahaºavibh±gato. Paccayatoti ±rupp±d²na½ yath±raha½ paccayabh±vato. Cariy±nuk³latoti r±gacariy±d²na½ anuk³labh±vato.
Kammaµµh±n±n²ti ±rammaºabh±vena yogakammassa pavattiµµh±n±ni. Catukkajjh±nik±ti catubbidhar³p±vacarajjh±navanto, tesa½ ±rammaºabh³t±ti attho. Catukkanayavasena ceta½ vutta½. Tikacatukkajjh±nikes³ti tikajjh±nikesu purimesu brahmavih±resu, catukkajjh±nikesu ±n±p±nakasiºesu. Seses³ti vutt±vasesesu ekav²satiy± kammaµµh±nesu.
Dibbacakkhun± diµµhahadayar³passa sattassa citta½ ±dikammiko cetopariyañ±ºena paricchinditu½ sakkoti, na itarass±ti kasiºapharaºa½ cetopariyañ±ºassa paccayo hoti. Tena vutta½ “parasatt±nañca cetas± cittamaññ±tu½ samattho hot²”ti. Ok±sena paricchinnatt±ti attano µhitok±sena paricchinnatt±. Tath± uggahakosallassa samp±ditatt± paricchinn±k±reneva t±ni upatiµµhanti, tasm± na tattha va¹¹han±ti adhipp±yo. Sace pana koci va¹¹heyya, na tena koci guºoti dassento ±ha “±nisa½s±bh±v± c±”ti. “Tesu pan±”ti-±din± tameva ±nisa½s±bh±va½ vivarati. Yasm± va¹¹hitesu kuºapar±siyeva va¹¹hati, ava¹¹hitepi k±mar±gavikkhambhan± hotiyeva, tasm± ±nisa½s±bh±vo. Vibh³t±ti vipul±rammaºat±ya sup±kaµ±, va¹¹hitanimittat±ya appam±º±rammaºabh±vena paribyatt±ti attho.
Kevalanti sakala½ anavasesa½. “Pathavi½ iman”ti vacana½ upaµµh±n±k±rena vutta½, na nimittassa va¹¹hanen±ti adhipp±yo. L±bhitt±ti s±tisaya½ l±bhit±ya, ukka½sagatavasibh±vatoti attho. Thero hi param±ya vasipattiy± assamaº¹ale assa½ s±rento viya yattha tattha nisinnopi µhitopi ta½ jh±na½ sam±pajjateva. Tenassa samantato nimitta½ va¹¹hita½ viya upaµµh±si. Tena vutta½ “sabbadis±s³”ti-±di.
Vutt±ti dhammasaªgahe vutt±. Mahanteti vipule. Ninnathal±divasena hi ekadese aµµhatv± samantato gahaºavasena sakalasar²re nimitta½ gaºhantassa ta½ mahanta½ hoti. Mahante v± sar²re. Appaketi sar²rassa ekadese nimitta½ gaºh±t²ti yojan±. Appake v± khuddake d±rakasar²re. Etanti asubhanimitta½. ¾d²navanti “asubhar±si eva va¹¹hati, na ca koci ±nisa½so”ti vutta½ ±d²nava½.
Ses±nipi na va¹¹hetabb±n²ti saªkhepato vuttamattha½ upapattito vivaritu½ “kasm±”ti-±di vutta½. Picupiº¹±divasena upaµµhahantampi nimitta½ v±tasaªgh±tasannissayanti katv± vutta½ “v±tar±siyeva va¹¹hat²”ti. Ok±sena paricchinnanti n±sikaggamukhanimitt±di-ok±sena sapariccheda½. V±yokasiºava¹¹hane viya na ettha koci guºo, kevala½ v±tava¹¹hanamev±ti ±ha “s±d²navatt±”ti. Tesanti brahmavih±r±na½. Nimittanti ±rammaºa½. Na ca tena attho atth²ti tena sattar±siva¹¹hanena pathav²kasiº±diva¹¹hane viya kiñci payojana½ natthi. Pariggahavasen±ti apariggahitassa bh±van±visayassa pariggahavasena, na nimittava¹¹hanavasena. Ten±ha “ek±v±sadvi-±v±s±din±”ti-±di. Etth±ti brahmavih±rabh±van±ya½. Yadayanti ya½ paµibh±ganimitta½ aya½ yog². S²m±sambhedeneva hettha upac±rajjh±nuppatti, na nimittuppattiy±. Yadi eva½ katha½ paritt±di-±rammaºat± jh±nass±ti ±ha “paritta-appam±º±rammaºat±pettha pariggahavasen±”ti, katipaye satte pariggahetv± pavatt± mett±dayo paritt±rammaº±, bahuke appam±º±rammaº±ti attho. ¾k±sa½ kasiºuggh±µimatt± na va¹¹hetabbanti yojan±. Vakkhati v± ya½ tena sambandhitabba½. Parikappajameva ±rammaºa½ va¹¹hetu½ sakk±, na itaranti ±ha “na hi sakk± sabh±vadhamma½ va¹¹hetun”ti ¾rupp±na½ paritta-appam±º±rammaºat± parittakasiºuggh±µim±k±se, vipulakasiºuggh±µim±k±se ca pavattiy± veditabb±. Ses±ni buddh±nussati-±d²ni dasa kammaµµh±n±ni. Animittatt±ti paµibh±ganimitt±bh±v±.
Paµibh±ganimitt±rammaº±n²ti paµibh±ganimittabh³t±ni ±rammaº±ni. Ses±ni aµµh±rasa. Ses±ni ch±ti catt±ro brahmavih±r±, ±k±s±nañc±yatana½, ±kiñcaññ±yatananti im±ni ses±ni cha. Vissandam±napubbat±ya vipubbaka½. Paggharam±nalohitat±ya lohitaka½. Kim²na½ pacalanena pu¼uvaka½, calit±rammaºa½ vutta½. V±tap±navivar±d²hi antopaviµµhassa s³riy±lok±dikassa calan±k±ro paññ±yat²ti obh±samaº¹al±rammaºampi calit±rammaºa½ vutta½. Pubbabh±geti paµibh±ganimittappavattiy± pubbabh±ge. Sannisinnamev±ti santa½ niccalameva.
Deves³ti k±m±vacaradevesu, tattha asubh±na½ paµik³lassa ca ±h±rassa abh±vato. Ass±sapass±s±na½ brahmaloke abh±vato “±n±p±nassati c±”ti vutta½.
Diµµhen±ti diµµhena vatthun± k±raºabh³tena. Gahetabb±n²ti uggahetabb±ni, upp±detabba-uggahanimitt±n²ti attho. Ten±ha “pubbabh±ge”ti-±di. Tass±ti k±yagat±satiy±. Ucchusass±d²na½ pattesu pacalam±navaººaggahaºamukhena v± tassa gahetabbatt± vutta½ “v±yokasiºa½ diµµhaphuµµhen±”ti. Na ±dikammikena gahetabb±n²ti ±dikammikena na gahetabb±ni, bh±van±rambhavasena na paµµhapetabb±ni, heµµhime tayo brahmavih±re, kasiºesu r³p±vacaracatutthajjh±nañca anadhigantv± samp±detu½ asakkuºeyyatt±.
Imesu pana kammaµµh±nes³ti ettha kammaµµh±naggahaºena yath±raha½ ±rammaº±na½, jh±n±nañca gahaºa½ veditabba½. Sukhavih±rass±ti diµµhadhammasukhavih±rassa.
“Ek±dasa kammaµµh±n±ni anuk³l±n²”ti ujuvipaccan²kavasena ceta½ vutta½. Eva½ sesesupi. Vakkhati hi “sabbañcetan”ti-±di. Anuk³l±ni r±gavikkhambhanassa up±yabh±vato. Aµµha anuk³l±n²ti yojan±. Eva½ sesesu. Ekanti ida½ anussati-apekkha½ anussat²su ekanti, na mohacaritavitakkacarit±pekkha½ tesa½ aññass±pi anuk³lassa alabbhanato “Saddh±caritassa purim± cha anussatiyo”ti ida½ atisapp±yavasena vutta½. Imasseva ujuvipaccan²ka½ imassa atisapp±yanti gahetabbassa visesassa abh±vato sabbacarit±na½ anuk³l±ni. Parittanti sar±vamatta½, appam±ºanti tato adhikapam±ºa½. Paritta½ v± suppasar±vamatta½, appam±ºa½ adhikapam±ºa½ khalamaº¹al±dikasiºabh±vena pariggahita½.
Catt±ro dhamm±ti catt±ro manasikaraº²y± dhamm±. Uttar²ti s²lasampad±, kaly±ºamittat±, sapp±yadhammassavana½, v²riya½; paññ±ti imesu pañcasu dhammesu patiµµh±nato upari. Asubh±ti asubhabh±van± ek±dasasu asubhakammaµµh±nesu bh±van±nuyog±. Mett±ti anodhiso, odhiso v± pavatt± mett±bh±van±. ¾n±p±nassat²ti so¼asavatthuk± ±n±p±nassatisam±dhibh±van±. Vitakkupacched±y±ti micch±vitakk±na½ upacchindanatth±ya. Aniccasaññ±ti “sabbe saªkh±r± anicc±”ti (a. ni. 3.137; dha. pa. 277; mah±ni. 27) eva½ pavatt± anicc±nupassan±. Asmim±nasamuggh±t±y±ti “asm²”ti uppajjanakassa navavidhass±pi m±nassa samucchindan±ya. Ettha hi ekasseva catt±ro dhamm± bh±vetabb± vutt±, na ekassa catucariyat±ya. Tena viññ±yati “sabb±nipi kammaµµh±n±ni sabb±kusalavikkhambhan±ni sabbakusalaparibr³han±n²”ti.
Ekasseva satta kammaµµh±n±ni vutt±ni, na c±yasm± r±hulo sabbacaritoti adhipp±yo. Vacanamatteti “asukakammaµµh±na½ asukacaritassa anuk³lan”ti eva½ vuttavacanamatte. Adhipp±yoti tath±vacanassa adhipp±yo. So pana “sabbañcetan”ti-±din± vibh±vito eva.
48. “Piyo gar³”ti-±din± (a. ni. 7.37) vuttappak±ra½ kaly±ºamitta½. “Attano pattac²vara½ sayameva gahetv±”ti-±din± vuttanayena upasaªkamitv±. Somanassameva uppajjati “eva½ bahuparissayoya½ attabh±vo µh±neyeva may± niyy±tito”ti. Ten±ha “yath± h²”ti-±di.
Atajjan²yoti na tajjetabbo na niggahetabbo. Sv±ya½ atajjan²yabh±vo dovacassat±ya v± siy±, ±cariye aniviµµhapemat±ya v±ti tadubhaya½ dassetu½ “dubbaco v±”ti-±di vutta½. Yo hi ±cariyena tajjiyam±no kopañca dosañca apaccayañca p±tukaroti, yo v± “kimassa santike v±sen±”ti pakkamati, aya½ duvidhopi atajjan²yo. Dhammen±ti ov±d±nus±sanidhammena. G³¼ha½ ganthanti kammaµµh±nagantha½, saccapaµiccasamupp±d±disahita½ gambh²ra½ suññat±paµisa½yuttañca.
Tumh±kamatth±y±ti vutteti “sataporise pap±te patanena tumh±ka½ koci attho hot²”ti kenaci vutte. Gha½sentoti “manussakakkena tumh±ka½ koci attho”ti vutte gha½sento niravasesa½ attabh±va½ khepetu½ ussaheyya½. “Mama ass±sapass±sanirundhanena tumh±ka½ koci rogav³pasam±diko attho atth²”ti kenaci vutte. T²hipi bhikkh³hi ±cariye bhattipavedanamukhena v²riy±rambho eva pavedito.
49. Aññattha pavattitv±pi citta½ ±gamma yattha seti, so tassa ±sayo “mig±sayo” viya, ±sayo eva ajjh±sayo. So duvidho vipanno, sampannoti. Tattha vipanno sassat±dimicch±bhinivesanissito. Sampanno duvidho vaµµanissito, vivaµµanissitoti. Tesu vivaµµanissito ajjh±sayo “sampannajjh±sayen±”ti idh±dhippeto. Id±ni na½ vibh±gena dassetu½ “alobh±d²na½ vasen±”ti-±di vutta½. Tattha chah±k±reh²ti alubbhan±d²hi chahi ±k±rehi. Sampannajjh±sayen±ti pubbabh±giy±na½ s²lasampad±d²na½ s±dhanavasena, lokuttar±na½ upanissayabh±vena ca sampanno ajjh±sayo etass±ti sampannajjh±sayo, tena. Alobh±dayo hi anekadosavidhamanato, anekaguº±vahato ca satt±na½ bahuk±r± visesato yogino. Tath± hi alobh±dayo maccheramal±d²na½ paµipakkhabh±vena pavattanti. Vutta½ heta½ (dha. sa. aµµha. 1 m³lar±s²vaººan±)–
“Alobho maccheramalassa paµipakkho, adoso duss²lyamalassa, amoho kusalesu dhammesu abh±van±ya. Alobho cettha d±nahetu, adoso s²lahetu, amoho bh±van±hetu. Tesu ca alobhena anadhika½ gaºh±ti luddhassa adhikaggahaºato, adosena an³na½ duµµhassa ³naggahaºato, amohena avipar²ta½ m³¼hassa vipar²taggahaºato.
“Alobhena cettha vijjam±na½ dosa½ dosato dh±rento dose pavattati, luddho hi dosa½ paµicch±deti. Adosena vijjam±na½ guºa½ guºato dh±rento guºe pavattati, duµµho hi guºa½ makkheti. Amohena y±th±vasabh±va½ y±th±vasabh±vato dh±rento y±th±vasabh±ve pavattati m³¼ho hi taccha½ ‘atacchan’ti, atacchañca ‘tacchan’ti gaºh±ti. Alobhena ca piyavippayogadukkha½ na hoti luddhassa piyasabbh±vato, piyavippayog±sahanato ca, adosena appiyasampayogadukkha½ na hoti duµµhassa appiyasabbh±vato, appiyasampayog±sahanato ca, amohena icchit±l±bhadukkha½ na hoti, am³¼hassa hi ‘ta½ kutettha labbh±’ti evam±dipaccavekkhaºasabbh±vato.
“Alobhena cettha j±tidukkha½ na hoti alobhassa taºh±paµipakkhato, taºh±m³lakatt± ca j±tidukkhassa, adosena jar±dukkha½ na hoti tikkhadosassa khippa½ jar±sambhavato, amohena maraºadukkha½ na hoti, sammohamaraºañhi dukkha½, na ca ta½ am³¼hassa hoti. Alobhena ca gahaµµh±na½, amohena pabbajit±na½, adosena pana sabbesampi sukhasa½v±sat± hoti.
“Visesato cettha alobhena pettivisaye upapatti na hoti, yebhuyyena hi satt± taºh±ya pettivisaya½ upapajjanti, taºh±ya ca paµipakkho alobho. Adosena niraye upapatti na hoti, dosena hi caº¹aj±tit±ya dosasadisa½ niraya½ upapajjanti, dosassa ca paµipakkho adoso. Amohena tiracch±nayoniya½ nibbatti na hoti, mohena hi niccasamm³¼ha½ tiracch±nayoni½ upapajjanti, mohapaµipakkho ca amoho. Etesu ca alobho r±gavasena upagamanassa abh±vakaro, adoso dosavasena apagamanassa, amoho mohavasena amajjhattabh±vassa.
“T²hipi cetehi yath±paµip±µiy± nekkhammasaññ± aby±p±dasaññ± avihi½s±saññ±ti im± tisso, asubhasaññ± appam±ºasaññ± dh±tusaññ±ti im± ca tisso saññ±yo honti. Alobhena pana k±masukhallik±nuyoga-antassa, adosena attakilamath±nuyoga-antassa parivajjana½ hoti, amohena majjhim±ya paµipattiy± paµipajjana½. Tath± alobhena abhijjh±k±yaganthassa pabhedana½ hoti, adosena by±p±dak±yaganthassa, amohena sesaganthadvayassa. Purim±ni ca dve satipaµµh±n±ni purim±na½ dvinna½ ±nubh±vena, pacchim±ni pacchimasseva ±nubh±vena ijjhanti.
“Alobho cettha ±rogyassa paccayo hoti, aluddho hi lobhan²yampi asapp±ya½ na sevati, tena arogo hoti. Adoso yobbanassa, aduµµho hi valitapalit±vahena dosaggin± a¹ayham±no d²gharatta½ yuv± hoti. Amoho d²gh±yukat±ya, am³¼ho hi hit±hita½ ñatv± ahita½ parivajjento, hitañca paµisevam±no d²gh±yuko hoti.
“Alobho cettha bhogasampattiy± paccayo c±gena bhogapaµil±bhato, adoso mittasampattiy± mett±ya mitt±na½ paµil±bhato, aparih±nato ca, amoho attasampattiy±, am³¼ho hi attano hitameva karonto att±na½ samp±deti. Alobho ca dibbavih±rassa paccayo hoti, adoso brahmavih±rassa, amoho ariyavih±rassa.
“Alobhena cettha sakapakkhesu sattasaªkh±resu nibbuto hoti tesa½ vin±sena abhisaªgahetukassa dukkhassa abh±v±, adosena parapakkhesu, aduµµhassa hi ver²supi verisaññ±ya abh±vato, amohena ud±s²napakkhesu am³¼hassa sabb±bhisaªgat±ya abh±vato.
“Alobhena ca aniccadassana½ hoti, luddho hi upabhog±s±ya aniccepi saªkh±re aniccato na passati. Adosena dukkhadassana½, adosajjh±sayo hi pariccatta-±gh±tavatthupariggaho saªkh±reyeva dukkhato passati. Amohena anattadassana½, am³¼ho hi y±th±vagahaºakusalo apariº±yaka½ khandhapañcaka½ apariº±yakato bujjhati. Yath± ca etehi aniccadassan±d²ni, eva½ etepi aniccadassan±d²hi honti. Aniccadassanena hi alobho hoti, dukkhadassanena adoso, anattadassanena amoho. Ko hi n±ma ‘aniccamidan’ti samm± ñatv± tassatth±ya piha½ upp±deyya, saªkh±re v± ‘dukkhan’ti j±nanto aparampi accantatikhiºa½ kodhadukkha½ upp±deyya, attasuññatañca bujjhitv± puna sammoha½ ±pajjeyy±”ti.
Tena vutta½ “pubbabh±giy±na½ s²lasampad±d²na½ s±dhanavasena lokuttar±na½, upanissayabh±vena ca sampanno ajjh±sayo etass±ti sampannajjh±sayo”ti. Ten±ha “eva½ tissanna½ bodh²na½ aññatara½ p±puº±t²”ti.
Id±ni te ajjh±saye p±¼iy±va vibh±vetu½ “yath±h±”ti-±di vutta½. Tattha ch±ti gaºanaparicchedo. Ajjh±say±ti paricchinnadhammanidassana½. Ubhaya½ pana ekajjha½ katv± chabbidh± ajjh±say±ti attho. Bodhisatt±ti bujjhanakasatt±, bodhiy± v± niyatabh±vena satt± lagg±, adhimutt± tanninn± tappoº±ti attho. Bodhiparip±k±ya sa½vattant²ti yath±bhin²h±ra½ attan± pattabbabodhiy± parip±can±ya bhavanti. Alobhajjh±say±ti alubbhan±k±rena pavatta-ajjh±say±, ±dito “katha½ nu kho maya½ sabbattha, sabbad± ca aluddh± eva hess±m±”ti, majjhe ca alubbhanavaseneva, pacch± ca tasseva rocanavasena pavatta-ajjh±say±. Lobhe dosadass±vinoti lubbhanalakkhaºe lobhe sabbappak±rena ±d²navadass±vino. Ida½ tassa ajjh±sayassa ekadesato br³han±k±radassana½. Lobhe hi ±d²nava½, alobhe ca ±nisa½sa½ passantassa alobhajjh±sayo pariva¹¹hati, sv±ya½ tattha ±d²nav±nisa½sadassanavidhi vibh±vitoyeva. Sesapadesupi imin± nayena attho veditabbo. Aya½ pana viseso– nekkhammanti idha pabbajj±. Paviveko tadaªgaviveko, vikkhambhanaviveko, k±yaviveko, cittaviveko ca. Nissaraºa½ nibb±na½. Sabbabhavagat²s³ti sabbesu bhavesu, sabb±su ca gat²su. Tadadhimuttat±y±ti yadattha½ bh±van±nuyogo, yadatth± ca pabbajj±, tadadhimuttena. Tenev±ha “sam±dh±dhimutten±”ti-±di.
50. “Ki½ caritos²”ti pucchito sace “na j±n±m²”ti vadeyya, “ke v± te dhamm± bahula½ samud±carant²”ti pucchitabbo. Ki½ v±ti ki½ asubha½ v± anussatiµµh±na½ v± añña½ v±. Ki½ te manasi karoto ph±su hot²ti cittassa ekaggabh±vena sukha½ hoti. Citta½ namat²ti pakatiy±va abhirativasena namati. Evam±d²h²ti ±di-saddena iriy±path±d²na½ saªgaho daµµhabbo. Tepi hi na sabbassa eka½sato byabhic±rino eva. Tath± hi samud±c±ro pucchitabbo vutto. “Asukañca asukañca manasik±ravidhi½ katipayadivasa½ anuyuñj±h²”ti ca vattabbo.
“Pakatiy± uggahitakammaµµh±nass±”ti ida½ ya½ kammaµµh±na½ gahetuk±mo, tattha sajjh±yavasena v± manasik±ravasena v± kataparicaya½ sandh±ya vutta½. Eka½ dve nisajj±n²ti eka½ v± dve v± uºh±san±ni. Sajjh±ya½ k±retv± attano sammukh±va adh²y±petv± d±tabba½, so ce aññattha gantuk±moti adhipp±yo. Ten±ha “santike vasantass±”ti. ¾gat±gatakkhaºe kathetabba½, pavatti½ sutv±ti adhipp±yo.
Pathav²kasiºanti pathav²kasiºakammaµµh±na½. Katass±ti katassa kasiºassa. Ta½ ta½ ±k±ranti ±cariyena kammaµµh±ne vuccam±ne padapadatth±dhipp±ya-opamm±dika½ attano ñ±ºassa paccupaµµhita½ ta½ ta½ ±k±ra½, ya½ ya½ nimittanti vutta½. Upanibandhitv±ti upanetv± nibaddha½ viya katv±, hadaye µhapetv± apamussanta½ katv±ti attho. Eva½ suµµhu upaµµhitassatit±ya nimitta½ gahetv± tattha sampaj±nak±rit±ya sakkacca½ suºantena. Tanti ta½ yath±vutta½ suggahita½ niss±ya. Itarass±ti tath± agaºhantassa. Sabb±k±ren±ti kassacipi pak±rassa tattha asesitatt± vutta½.

Kammaµµh±naggahaºaniddesavaººan± niµµhit±.

Iti tatiyaparicchedavaººan±.