K±m±vacarakusala½
Niddesav±rakath±vaŗŗan±
2. Santeti sabh±vato vijjam±ne. Phassassa visayavisay²na½ sannipatan±k±rena gahetabbatt± phusana½ visaye cittassa sannipatana½ vutta½. Cintanaµµhena citta½, mananaµµhena manoti-±din± citt±disadd± cintan±diby±p±ramukhena attano attha½ vibh±vent²ti ±ha citta½ manoti-±d²su viya kiccavisesa½ anapekkhitv±ti. Yath± loke vikatameva vekata½, visayo eva vesayanti vuccati, eva½ mano eva m±nasanti saddamattaviseso. N²l±di-sadd± viya vatth±d²su cittesu parisuddhabh±vanibandhan± paŗ¹arasaddassa pavatt²ti tassa guŗavises±pekkhat± vutt±. Yath± k±yika½ s±tanti ettha k±yappas±danissitanti attho, eva½ cetasika½ s±tanti ettha cetonissita½ s±tanti nissayavises±pekkhat± vutt±. Ekakkhaŗik± n±n±kkhaŗik± ca cittassa µhiti n±ma, tassa avatth±visesoti avatth±vises±pekkho cittassa µhit²ti eva½pak±ro niddeso. Na lubbhat²ti vuttassa cittassa, puggalassa v± pavatti-±k±rabh±vena alubbhan±ti alobho vuttoti ańńassa kiriy±bh±vavises±pekkho alubbhan±ti niddeso. Vuttanayeneva alubbhitassa bh±vo alubbhitattanti aya½ niddeso ańńassa bh±vabh³tat±vises±pekkho vutto. Kattukaraŗabh±v±dayo sabh±vadhamm±na½ ajjh±ropanavaseneva sijjhanti bh±vaniddeso pana ajjh±ropan±napekkho, tatoyeva ca visesantaravinimutto vinivatto visesato nijj²vabh±vagibh±vato sabh±vaniddeso n±ma hot²ti phassoti ida½ phusanaµµhena dhammamattad²pana½ sabh±vapadanti vutta½. ¾rammaŗa½ phusantassa cittassa pavatti-±k±ro phusanaby±p±ro hot²ti phusanakiriy± phusan±k±roti vutta½. Samphusan±ti sa½-saddo samudayoti-±d²su viya sam±gamatthad²pakoti ±ha sam±gamaphusan±ti. Phus±mi nekkhammasukhanti-±d²su (dha. pa. 272) paµil±bhopi phusan± samphusan±ti ca vuccat²ti ±ha na paµil±bhasamphusan±ti. Aparena vevacanena. Bahussutabh±vasamp±dik±ya pańń±ya paŗ¹iccapariy±yo. Sipp±yatan±d²su dakkhat±bh³t±ya kosallapariy±yo, yattha katthaci tikkhasukhum±ya nepuńńapariy±yo, samm± dhamme pańńapentiy± vebhaby±pariy±yoti evam±din± tesu tesu pańń±visesesu te te pariy±yavises± visesena pavatt±ti tesa½ pańń±vises±na½ n±n±k±le labbham±nat± vutt±, itarepi anugat± honti yebhuyyen±ti adhipp±yo. Atthan±nattena pańń±di-atthavisesena. Kodho kujjhan± kujjhitattanti eva½pak±r± niddes± sabh±v±k±rabh±vad²panavasena byańjanavaseneva vibh±gavacana½. Paŗ¹iccanti-±dayo pańń±visesanibandhanatt± atthavasena vibh±gavacananti imamattham±ha atha v±ti-±din±. Evam±k±ro pan±ti purim±k±rato viseso atthato vibhattigamanassa k±raŗa½ vutta½. Paµikkhipana½ paµisedhana½ paµikkhepo, tassa n±natta½ viseso paµikkhepan±natta½, saddhammagarut±ya paµikkhepo saddhammagarut±paµikkhepo, tena saddhammagarut±paµikkhepena n±natta½ saddhammagarut±paµikkhepan±natta½. Ta½ saddhammagarut±paµikkhepan±natta½ pana kodhagarut±dibhedabhinnanti kodhagarut±divisiµµhen±ti vutta½. Kodh±d²hi visiµµho bhinno saddhammagarut±ya paµikkhepo paµisedhana½ kodh±divisiµµhapaµikkhepo. Kodhagarut±diyeva, tassa n±nattena saddhammagarut±paµipakkhan±natten±ti kodhagarut± saddhammagarut±ya paµipakkho. Makkhal±bhasakk±ragarut± saddhammagarut±ya paµipakkhoti saddhammagarut±ya paµipakkhabh±vavisesena asaddhammagarut± tabbh±vena ek²bh³t±pi n±natta½ gat±. Yasm± pana kodho atthato dosoyeva. Makkho dosappadh±n± paraguŗaviddha½san±k±rappavatt± akusal± khandh±. Taggarut± ca tesa½ s±dara-abhisaŖkharaŗavasena pavattanameva. L±bhagarut± catunna½ paccay±na½ sakk±ragarut±, tesa½yeva susaŖkhat±na½ laddhak±mat±. Tadubhayesu ca ±darakiriy± tath±pavatt± icch±yeva, tasm± saddhammagarut±paµipakkhan±nattena asaddhamm± n±natta½ gat±ti vutta½. Tath± hi catt±ro asaddhamm± icceva uddiµµh±. Asaddhammagarut±ti ettha ca purimasmi½ vikappe na saddhammagarut±ti saddhammagarut± na hot²ti attho. Dutiyasmi½ saddhammagarut±ya paµipakkhoti saddhammagarut± eva v± paµipakkho, tassa n±nattena saddhammagarut±paµipakkhan±natten±ti evamettha attho daµµhabbo. Kodhamakkhagarut±nańhi saddhammavises± pavattibhedabhinn± mett± paµipakkho. L±bhasakk±ragarut±na½ appicchat± santos±. Tena kodhagarut± na saddhammagarut±ti kodhagarut± k±yaci saddhammagarut±ya paµipakkhoti ayamattho vutto hoti. Tath± makkhagarut±d²supi. Evańca katv± catt±ro saddhamm± saddhammagarut± na kodhagarut±
pe
saddhammagarut± na sakk±ragarut±ti (a. ni. 4.44) ±gatatantipi samatthit± bhavati. Lobho na hot²ti alobho lubbhan± na hot²ti alubbhan±ti evam±diko alobhoti-±d²na½ lobh±divisiµµho paµikkhepo phasso phusan±ti-±dikehi visadisabh±vato phass±d²hi n±nattanti vutto. Phass±d²h²ti cettha alubbhan±dayopi ±di-saddena saŖgahit±ti daµµhabba½. Lobh±dipaµipakkhen±ti lobhapaµipakkho alobhoti-±din± yojetabba½. Sesa½ purimasadisameva. Alobh±dos±moh±na½ vidhurat±ya paµipakkhabh±vena ca labbham±no ańńamańńavisadiso lobh±divisiµµhapaµikkhepabh±vena lobh±dipaµipakkhabh±vena ca vińń±yat²ti ±ha alobh±
pe
yojetabbanti. Bah³hi pak±rehi d²petabbatthat± mahatthat±. ¾daravasena sot³na½. 3. Yadipi ekasmi½ khaŗe eka½yeva ±rammaŗa½ hoti, chasupi pana ±rammaŗesu uppattirahatt± tehi v±ti-±di vutta½. Tass±ti s±tassa sukhassa. J±t±ti etassa attha½ dassetu½ k±raŗabh±vena phassattha½ pavatt±ti vutta½. Ida½ vutta½ hoti yath± cetasikas±tasaŖkh±t± somanassavedan± saheva uppajjati, eva½ tadanur³paphassasahit± hutv± pavatt± tajj±ti vutt±. S±dayat²ti adhigam±s²s±ya anańńaninna½ karoti. 5. Na tass± tajjat±ti tass± manovińń±ŗadh±tuy± tass±rupp± tassa j±t±ti v± ubhayath±pi tajjat± na yujjati. Yadipi phasso vińń±ŗassa visesapaccayo na hoti, tath±pi so tassa paccayo hotiyev±ti tassa tajj±manovińń±ŗadh±tusamphassajat± vattabb±ti codana½ sandh±y±ha na ca tadev±ti-±di. Tehi ±rammaŗehi j±t± tajj±ti imin±pi atthena tajj± manovińń±ŗadh±tusamphassaj±ti vattu½ na sakk±. Vińń±ŗassa pana tajjat±pańńatti labbhateva. Tath± hi ki½ v± eten±ti-±din± phass±d²na½ tath± desetabbata½ ±ha. 7. Cittassa ±rammaŗe ±nayan±k±rappavatto vitakko atthato ±rammaŗa½ tattha ±ka¹¹hanto viya hot²ti ±rammaŗassa ±ka¹¹hana½ vitakkananti vutta½. 8. ¾rammaŗassa anumajjan±k±rappavatto vic±ro tattha paribbhamanto viya samantato caranto viya ca hot²ti samantato caraŗa½ vicaraŗanti vutta½. 11. Tath± avaµµh±namattabh±vatoti p±ŗavadh±dis±dhana-avaµµh±namattabh±vato, na balavabh±vatoti adhipp±yo. 14. Yena dhammena citte ±rammaŗa½ upatiµµhati jotati ca, so dhammo upaµµh±na½ jotananti ca vuttoti ±ha upaµµh±na½ jotanańca satiyev±ti. 16. Saŗhaµµhen±ti sukhumaµµhena. 30. Bh±voti hiriyana½ vadati. 33. Na by±p±detabboti aby±pajja-saddassa kammatthata½ ±ha. 42-43. Yadi anavajjadhamm±na½ s²ghas²ghaparivattanasamatthat± lahut±, s±vajjadhamm±na½ kathanti ±ha avijj±n²varaŗ±nanti-±di. Tesa½ bh±vo garut±ti etena satipi sabbesa½ ar³padhamm±na½ sam±nakhaŗatte mohasampayutt±na½ s±tisayo dandho pavatti-±k±roti dasseti. So pana tesa½ dandh±k±ro sant±ne p±kaµo hoti. 44-45. Appaµigh±to avilomana½. 46-47. Kilinnanti avassuta½. 50-51. Paccosakkana½ m±y± y± accasar±tipi vuccati. Arumakkhana½ vaŗ±lepana½. Ve¼u eva d±tabbabh±vena pariggahito ve¼ud±na½ n±ma.
Niddesav±rakath±vaŗŗan± niµµhit±.