Nanu cesa ±rammaºavasena anusayam±no na kevala½ dukkhavedan±ya ceva ta½sampayuttadhammesu ca anuseti, aniµµhesu pana r³p±d²supi anusetiyeva? Vuttampi ceta½ vibhaªgappakaraºe (vibha. 816) “ya½ loke appiyar³pa½ as±tar³pa½, ettha satt±na½ paµigh±nusayo anuset²”ti imasmimpi pakaraºe anusayav±rassa paµilomanaye vutta½– “k±madh±tuy± dv²su vedan±su ettha paµigh±nusayo n±nuseti, no ca tattha k±mar±g±nusayo n±nuseti. R³padh±tuy± ar³padh±tuy± apariy±panne ettha paµigh±nusayo ca n±nuseti, k±mar±g±nusayo ca n±nuset²”ti. Ettha hi dv²su k±m±vacaravedan±su ceva r³padh±tu-±d²su ca n±nuset²ti vuttatt± sasampayuttadhamm± dve vedan± sa-ok±se r³p±r³p±vacaradhamme nava ca, lokuttaradhamme µhapetv± avasesesu r³p±d²su anuset²ti vutta½ hoti Ta½ idha kasm± na vuttanti? Ano¼±rikatt±. Heµµh± vuttanayena hi dukkhavedan±ya eva o¼±rikatt± imesa½ pana ano¼±rikatt± etesu r³p±d²su anuset²ti na vutta½. Atthato pana labbhati, tasm± etesupi paµigh±nusayo anusetiyev±ti veditabbo.
Ki½ pana itar± dve vedan± iµµh±rammaºa½ v± paµighassa ±rammaºa½ na hont²ti? No na honti. Parih²najjh±nassa vippaµis±ravasena sasampayuttadhamm± t± vedan± ±rabbha domanassa½ uppajjati. Iµµh±rammaºassa ca paµiladdhassa vipariº±ma½ v± appaµiladdhassa appaµil±bha½ v± samanussaratopi domanassa½ uppajjati. Domanassamattameva pana ta½ hoti, na paµigh±nusayo. Paµigh±nusayo hi aniµµh±rammaºe paµihaññanavasena uppanno th±magato kileso, tasm± ettha domanassena saddhi½ paµigho uppannopi attano paµighakicca½ akaraºabh±vena eva paµigh±nusayo na hoti abboh±rikatta½ gacchati. Yath± hi p±º±tip±tacetan±ya saddhi½ uppannopi by±p±do manokamma½ n±ma na hoti abboh±rikatta½ gacchati, eva½ paµigh±nusayo na hoti, abboh±rikatta½ gacchati. Vuttampi ceta½ ekacca½ iµµh±rammaºa½ nekkhammasitampi v± domanassa½ sandh±ya “ya½ evar³pa½ domanassa½ paµigha½ tena pajahati na tattha paµigh±nusayo anuset²”ti (ma. ni. 1.465). Eva½ paµigh±nusayassa anusayanaµµh±na½ veditabba½.
M±n±nusayassa pana “k±madh±tuy± dv²su vedan±s³”ti-±divacanato dve k±m±vacaravedan± r³p±r³padh±tuyo c±ti ida½ tividha½ anusayanaµµh±na½. Tassa akusal±su vedan±su k±mar±g±nusayassa viya sahaj±t±nusayat± veditabb±. Sasampayuttadhamm±su pana sabb±supi k±m±vacar±su sukha-adukkhamasukhavedan±su r³p±r³padh±t³su ca ±rammaºavaseneva anuseti. Anusayav±rassa pana paµilomanaye “dukkh±ya vedan±ya apariy±panne ettha k±mar±g±nusayo ca n±nuseti, m±n±nusayo ca n±nuset²”ti vuttatt± µhapetv± dukkhavedanañceva navavidha½ lokuttaradhammañca sesar³p±r³padhammesupi aya½ anusetiyev±ti. Eva½ m±n±nusayassa anusayanaµµh±na½ veditabba½.
Diµµh±nusayavicikicch±nusay± pana kevala½ lokuttaradhammesveva n±nusenti. Tebh³makesu pana sabbesupi anusentiyeva. Tena vutta½– “sabbasakk±yapariy±pannesu dhammesu ettha diµµh±nusayo anuseti, ettha vicikicch±nusayo anuset²”ti. Tattha sabbasakk±yapariy±pannes³ti sa½s±ravaµµanissitaµµhena sakk±yapariy±pannesu sabbadhammes³ti attho. Tattha panete pañcasu cittupp±desu sahaj±t±nusayanavasena anusenti. Te v± pana pañca cittupp±de aññe v± tebh³makadhamme ±rabbha pavattik±le ±rammaº±nusayanavasena anusent²ti. Eva½ diµµh±nusayavicikicch±nusay±na½ anusayanaµµh±na½ veditabba½.
Bhavar±g±nusayo pana kiñc±pi diµµhivippayuttesu cat³su cittesu uppajjanato sahaj±t±nusayanavasena “k±madh±tuy± dv²su vedan±su anuset²”ti vattabbo bhaveyya. K±madh±tuya½ panesa dv²hi vedan±hi saddhi½ uppajjam±nopi r³p±r³p±vacaradhammameva paµilabhati. K±madh±tuy± pariy±panna½ ekadhammampi ±rammaºa½ na karoti, tasm± ±rammaº±nusayanavasena niyama½ katv± “r³padh±tuy± ar³padh±tuy± ettha bhavar±g±nusayo anuset²”ti vutta½. Apica r±go n±mesa k±mar±gabhavar±gavasena duvidho. Tattha k±mar±go k±madh±tuy± dv²su vedan±su anuset²ti vutto. Sace pana bhavar±gopi k±mar±go viya eva½ vucceyya, k±mar±gena saddhi½ desan± sa½kiºº± viya bhaveyy±ti r±gakilesa½ dvidh± bhinditv± k±mar±gato bhavar±gassa visesadassanatthampi eva½ desan± kat±ti. Eva½ bhavar±g±nusayassa anusayanaµµh±na½ veditabba½.
Avijj±nusayo pana sabbesupi tebh³makadhammesu anuseti. Tena vutta½ “sabbasakk±yapariy±pannesu dhammesu ettha avijj±nusayo anuset²”ti. Tassa dv±dasasu cittupp±desu sahaj±t±nusayat± veditabb±. ¾rammaºakaraºavasena pana na kiñci tebh³makadhamma½ ±rabbha na pavattat²ti. Eva½ avijj±nusayassa anusayanaµµh±na½ veditabba½. Aya½ t±va paricchedav±raparicchinnuddesav±ra-uppattiµµh±nav±resu vinicchayakath±.

Uppattiµµh±nav±ravaººan±.

Mah±v±ro

1. Anusayav±ravaººan±

3. Sattanna½ pana mah±v±r±na½ paµhame anusayav±re yassa k±mar±g±nusayo anuseti, tassa paµigh±nusayo anuset²ti ettha yadeta½ “±mant±”ti paµivacana½ dinna½, ta½ duddinna½ viya kh±yati. Kasm±? K±mar±gapaµigh±na½ ekakkhaºe anuppattito. Yath± hi “yassa man±yatana½ uppajjati, tassa dhamm±yatana½ uppajjat²ti ‘±mant±’, ass±sapass±s±na½ upp±dakkhaºe tesa½ k±yasaªkh±ro ca uppajjati, vac²saªkh±ro ca uppajjat²”ti-±d²su man±yatanadhamm±yatan±ni k±yasaªkh±ravac²saªkh±r± ca ekakkhaºe uppajjanti, na tath± k±mar±gapaµigh±. K±mar±go hi aµµhasu lobhasahagatacittupp±desu uppajjati. Paµigho dv²su domanassasahagates³ti, natthi nesa½ ekakkhaºe uppatti; tasm± ettha ‘no’ti paµisedho kattabbo siy±. Ta½ akatv± pana ‘±mant±’ti paµivacanassa dinnatt± heµµh±yamakesu viya ettha khaºapaccuppannavasena vattam±navoh±ra½ aggahetv± aññath± gahetabbo.
Katha½? Appah²navasena. Appah²natañhi sandh±ya aya½ “anuset²”ti vattam±navoh±ro vutto, na khaºapaccuppannata½. Yasm± ca appah²nata½ sandh±ya vutto, tasm± “yassa k±mar±g±nusayo anuseti, tassa paµigh±nusayo anuset²”ti pucch±ya yassa k±mar±g±nusayo appah²no, na anuppattidhammata½ ±p±dito, tassa paµigh±nusayopi appah²noti evamattho daµµhabbo. Yasm± ca tesu yasseko appah²no, tassa itaropi appah²nova hoti, tasm± “±mant±”ti vutta½. Yadi eva½, ya½ upari uppajjanav±re ‘yassa k±mar±g±nusayo uppajjati, tassa paµigh±nusayo uppajjat²’ti pucchitv± ‘±mant±’ti vutta½; tattha katha½ attho gahetabboti? Tatth±pi appah²navaseneva uppattipaccaye sati uppattiy± aniv±ritavasena v±. Yath± hi cittakamm±d²ni ±rabhitv± apariniµµhitakammant± cittak±r±dayo tesa½ kammant±na½ akaraºakkhaºepi mittasuhajj±d²hi diµµhadiµµhaµµh±ne “imesu divasesu ki½ karoth±”ti vutt±, “cittakamma½ karoma, kaµµhakamma½ karom±”ti vadanti. Te kiñc±pi tasmi½ khaºe na karonti avicchinnakammantatt± pana katakhaºañca kattabbakhaºañca up±d±ya karontiyeva n±ma honti. Evameva yamhi sant±ne anusay± appah²n±, yamhi v± pana nesa½ sant±ne uppattipaccaye sati uppatti aniv±rit±, tattha anuppajjanakkhaºepi uppannapubbañceva k±lantare uppajjanakañca up±d±ya yassa k±mar±g±nusayo uppajjati, tassa paµigh±nusayo uppajjatiyeva n±m±ti evamattho veditabbo. Ito paresupi evar³pesu vissajjanesu eseva nayo. No ca tass±ti ida½ an±g±missa k±mar±gaby±p±d±na½ anavasesato pah²natt± vutta½. Tiººa½ puggal±nanti puthujjanasot±pannasakad±g±m²na½. Dvinna½ puggal±nanti sot±pannasakad±g±m²na½. Paratopi evar³pesu µh±nesu eseva nayo.
14. Ok±sav±rassa paµhamadutiyapucch±su yasm± k±mar±g±nusayo k±madh±tuy± dv²su vedan±su anuseti, paµigh±nusayo dukkhavedan±ya; tasm± ‘no’ti paµisedho kato. Tatiyapucch±ya½ ubhinnampi k±madh±tuy± dv²su vedan±su anusayanato ‘±mant±’ti paµivacana½ dinna½. R³padh±tu-ar³padh±tuy± pana m±n±nusayassa k±mar±g±nusayena saddhi½ as±dh±raºa½ uppattiµµh±na½. Tasm± no ca tattha k±mar±g±nusayoti vutta½. Imin± nayena sabbesa½ uppattiµµh±nav±ra½ oloketv± s±dh±raº±s±dh±raºa½ uppattiµµh±na½ veditabba½.
20. Dukam³lakapucch±ya½ yasm± k±mar±gapaµigh±nusay± n±pi ekasmi½ µh±ne uppajjanti, na eka½ dhamma½ ±rammaºa½ karonti, tasm± natth²ti paµikkhepo kato. Ayañhettha adhipp±yo. Yasmi½ ime dve anusay± anusayeyyu½, ta½ µh±nameva natthi. Tasm± “kattha m±n±nusayo anuset²”ti aya½ pucch± apucch±yev±ti. Aññesupi evar³pesu eseva nayo.
27. Puggalok±sav±re catunnanti puthujjanasot±pannasakad±g±mi-an±g±m²na½.
36. Paµilomanaye yassa k±mar±g±nusayo n±nuset²ti aya½ pucch± an±g±mi½ gahetv± pucchati.
56. Dvinna½ puggal±na½ sabbattha k±mar±g±nusayo n±nuset²ti an±g±mi-arahant±na½. K±madh±tuy± t²su vedan±s³ti ca vedan±ggahaºena vedan±sampayuttak±nampi tesa½ vatth±rammaº±namp²ti sabbesampi k±m±vacaradhamm±na½ gahaºa½ veditabba½. Aya½ anusayav±re vinicchayakath±.

Anusayav±ravaººan±.

2. S±nusayav±ravaººan±

66-131. S±nusayav±re pana yo k±mar±g±nusayena s±nusayoti yath± ekantarikajar±dirogena ±b±dhiko y±va tamh± rog± na muccati, t±va tassa rogassa anuppattikkhaºepi sarogoyeva n±ma hoti. Eva½ sasa½kilesassa vaµµag±misattassa y±va ariyamaggena anusay± samuggh±ta½ na gacchanti, t±va tesa½ anusay±na½ anuppattikkhaºepi s±nusayoyeva n±ma hoti. Evar³pa½ s±nusayata½ sandh±ya ‘±mant±’ti vutta½. Sesamettha anusayav±rasadisameva.
Ok±sav±re pana “r³padh±tuy± ar³padh±tuy± ettha m±n±nusayena s±nusayo”ti vutte t±su dh±t³su puggalassa s±nusayat± paññ±yeyya, anusayassa uppattiµµh±na½ na paññ±yeyya. Anusayassa ca uppattiµµh±nadassanattha½ aya½ v±ro ±raddho, tasm± tato m±n±nusayena s±nusayoti vutta½. Evañhi sati tato dh±tudvayato uppannena m±n±nusayena s±nusayoti anusayassa uppattiµµh±na½ dassita½ hoti. Imassa pana pañhassa atthe avutte ±dipañhassa attho p±kaµo na hot²ti paµhama½ na vutto, tasm± so eva½ veditabbo. Yato k±mar±g±nusayen±ti yato uppannena k±mar±g±nusayena s±nusayo, ki½ so tato uppannena paµigh±nusayenapi s±nusayoti? Yasm± panete dve ekasm± µh±n± nuppajjanti; tasm± “no”ti paµisedho kato. Arah± sabbatth±ti arah± sabbadhammesu uppajjanakena kenaci anusayena nir±nusayoti. Imin± atthavasena nippadesaµµh±nesu bhummavacanameva katanti. Imin± up±yena sabbattha atthavinicchayo veditabboti.

S±nusayav±ravaººan±.

3. Pajahanav±ravaººan±

132-197. Pajahanav±re pajahat²ti tena tena maggena pah±napariññ±vasena pajahati, ±yati½ anuppattidhammata½ ±p±deti. ¾mant±ti an±g±m²maggaµµha½ sandh±ya paµivacana½. Tadekaµµha½ pajahat²ti pah±nekaµµhata½ sandh±ya vutta½. Noti arahattamaggaµµha½ sandh±ya paµisedho.
Yato k±mar±g±nusaya½ pajahat²ti yato uppajjanaka½ k±mar±g±nusaya½ pajahat²ti attho. Aµµhamakoti arahattaphalaµµhato paµµh±ya paccorohanagaºan±ya gaºiyam±no sot±pattimaggaµµho aµµhamako n±ma. Dakkhiºeyyagaºan±ya hi arah± aggadakkhiºeyyatt± paµhamo, arahattamaggaµµho dutiyo, an±g±m² tatiyo…pe… sot±pattimaggaµµho aµµhamo. So idha “aµµhamako”ti vutto. N±masaññ±yeva v± es± tass±ti. An±g±mimaggasamaªgiñca aµµhamakañca µhapetv± avases±ti saddhi½ puthujjanena sekkh±sekkh±. Tesu hi puthujjano pah±napariññ±ya abh±vena nappajahati. Ses± tesa½ anusay±na½ pah²natt±. Dvinna½ maggasamaªg²nanti dve maggasamaªgino µhapetv±ti attho. Imin± nayena sabbattha vinicchayo veditabboti.

Pajahanav±ravaººan±.

4. Pariññ±v±ravaººan±

198-263. Pariññ±v±re parij±n±t²ti t²hi pariññ±hi parij±n±ti. Sesamettha heµµh± vuttanayameva. Ayampi hi v±ro pajahanav±ro viya maggaµµh±naññeva vasena vissajjitoti.

Pariññ±v±ravaººan±.

5. Pah²nav±ravaººan±

264-274. Pah²nav±re phalaµµhavaseneva desan± ±raddh±. An±g±missa hi ubhopete anusay± pah²n±, tasm± “±mant±”ti vutta½.
275-296. Ok±sav±re yattha k±mar±g±nusayo pah²no tattha paµigh±nusayo pah²noti pucchitv± na vattabbo pah²noti v± appah²noti v±ti vutta½ ta½ kasm±ti? Uppattiµµh±nassa as±dh±raºatt±. Añña½ hi k±mar±g±nusayassa uppattiµµh±na½, añña½ paµigh±nusayassa. Abh±vitamaggassa ca yattha anusayo uppajjati, magge bh±vite tattheva so pah²no n±ma hoti Tattha yasm± neva k±mar±g±nusayaµµh±ne paµigh±nusayo uppajjati, na paµigh±nusayaµµh±ne k±mar±g±nusayo, tasm± tattha so pah²noti v± appah²noti v± na vattabbo. So hi yasmi½ attano uppattiµµh±ne k±mar±g±nusayo pah²no, tasmi½ appah²natt± tattha pah²noti na vattabbo. Ya½ k±mar±g±nusayassa uppattiµµh±na½, tasmi½ aµµhitatt± tattha appah²noti na vattabbo.
Yattha k±mar±g±nusayo pah²no, tattha m±n±nusayo pah²noti ettha pana s±dh±raºaµµh±na½ sandh±ya ±mant±ti vutta½. K±mar±g±nusayo hi k±madh±tuy± dv²su vedan±su anuseti. M±n±nusayo t±su ceva r³p±r³padh±t³su ca. So µhapetv± as±dh±raºaµµh±na½ s±dh±raºaµµh±ne tena saddhi½ pah²no n±ma hoti. Tasm± ‘±mant±’ti vutta½. Imin± nayena sabbasmimpi ok±sav±re pah²nat± ca navattabbat± ca veditabb±. ‘Natth²’ti ±gataµµh±nesu pana heµµh± vuttasadisova vinicchayo. Puggalok±sav±ro, ok±sav±ragatikoyeva.
297-307. Paµilomanaye yassa k±mar±g±nusayo appah²noti puthujjanasot±pannasakad±g±mivasena pucchati. Kiñc±pi hi ime dve anusay± puthujjanato paµµh±ya y±va an±g±mimaggaµµh± channa½ puggal±na½ appah²n±. Idha pana parato “tiººa½ puggal±na½ dvinna½ puggal±nan”ti-±divacanato maggaµµh± anadhippet±, tasm± puthujjanasot±pannasakad±g±minova sandh±ya ‘±mant±’ti vutta½. Dvinna½ puggal±nanti sot±pannasakad±g±m²na½. Imin± nayena puggalav±re vinicchayo veditabbo.
308-329. Ok±sav±rapuggalok±sav±r± pana heµµh± vuttanayeneva veditabb±ti.

Pah²nav±ravaººan±.

6. Uppajjanav±ravaººan±

330. Uppajjanav±ro anusayav±rasadisoyeva.

7. Dh±tupucch±v±ravaººan±

332-340. Dh±tuv±rassa pucch±v±re t±va kati anusay± anusent²ti kati anusay± sant±na½ anugat± hutv± sayanti. Kati anusay± n±nusent²ti kati anusay± sant±na½ na anugat± hutv± sayanti. Kati anusay± bhaªg±ti kati anusay± anusenti n±nusent²ti eva½ vibhajitabb±ti attho. Sesamettha ya½ vattabba½ siy±, ta½ heµµh± p±¼ivavatth±ne vuttameva.

7. Dh±tuvissajjan±v±ravaººan±

341-349. Niddesav±re panassa kassaci satta anusay± anusent²ti puthujjanavasena vutta½. Kassaci pañc±ti sot±pannasakad±g±mivasena vutta½. Tesañhi diµµh±nusayo ca vicikicch±nusayo ca pah²n±ti pañceva anusenti. Tattha yath± anusayav±re “anusent²”ti padassa uppajjant²ti attho gahito, evamidha na gahetabbo. Kasm±? Tasmi½ khaºe anuppajjanato. K±madh±tu½ upapajjantassa hi vip±kacittañceva kammasamuµµh±nar³pañca uppajjati, akusalacitta½ natthi. Anusay± ca akusalacittakkhaºe uppajjanti, na vip±kacittakkhaºeti tasmi½ khaºe anuppajjanato tath± attho na gahetabbo. Katha½ pana gahetabboti? Yath± labbhati tath± gahetabbo. Kathañca labbhati? Appah²naµµhena. Yath± hi r±gadosamoh±na½ appah²natt±. Kusal±by±katacittasamaªg² puggalo “sar±go sadoso samoho”ti vuccati, eva½ maggabh±van±ya appah²natt± paµisandhikkhaºepi tassa tassa puggalassa te te anusay± anusent²ti vuccanti. Na kevalañca vuccanti, appah²natt± pana te anusentiyeva n±m±ti veditabb±.
Anusay± bhaªg± natth²ti yassa hi yo anuseti, so anusetiyeva; yo n±nuseti, so n±nusetiyeva. Aya½ anuseti ca n±nuseti ca, aya½ siy± anuseti siy± n±nuset²ti, eva½ vibhajitabbo anusayo n±ma natthi. R³padh±tu½ upapajjantassa kassaci tayoti an±g±mivasena vutta½. Tassa hi k±mar±gapaµighadiµµhivicikicch±nusay± catt±ropi anavasesato pah²n±. Itare tayova appah²n±. Tena vutta½– “kassaci tayo anusay± anusent²”ti.
Na k±madh±tunti k±madh±tuy± paµisiddhatt± ses± dve dh±tuyo upapajjantass±ti attho. Satte ti yasm± ariyas±vakassa r³padh±tuy± cutassa k±madh±tuya½ upapatti n±ma natthi, puthujjanasseva hoti, tasm± sattev±ti niyametv± vutta½. “Ar³padh±tuy± cutassa k±madh±tu½ upapajjantassa sattev±”ti etth±pi eseva nayo. R³padh±tuy± upapatti natth²ti kasm± natthi? Upapattinipph±dakassa r³p±vacarajjh±nassa abh±v±. So hi sabbaso r³pasaññ±na½ samatikkam± ta½ dh±tu½ upapannoti n±ssa tattha r³p±vacarajjh±na½ atthi. Tadabh±v± r³padh±tuya½ upapatti natth²ti veditabb±. Ar³padh±tuy± cutassa na k±madh±tunti ettha ar³padh±tuyeva adhippet±. Imin± nayena sabbavissajjanesu attho veditabboti.

Dh±tuv±ravaººan±.

Anusayayamakavaººan± niµµhit±.