M±tik±vaŗŗan±

(Kha-ja) id±ni “sam±tikan”ti vuttatt± m±tik±pad±ni t±va uddisitu½ “p±r±jik± ca catt±ro”ti-±di ±raddha½. Etth±ha– t²su sikkh±su adhis²lasikkh±va kasm± paµhama½ vutt±ti? Sabbasikkh±na½ m³labh³tatt±. “S²le patiµµh±ya naro sapańńo, citta½ pańńańca bh±vayan”ti (sa½. ni. 1.23; peµako. 22; mi. pa. 2.1.9) hi vutta½. Tatr±pi mah±s±vajjatt± m³lacchejjavasena pavattanato sabbapaµhama½ j±nitabb±ti p±r±jik±va paµhama½ vutt±ti veditabba½. M±tik±pad±na½ pana attho tassa tassa m±tik±padassa niddesavaseneva vińń±yat²ti na idha visu½ dassayiss±ma. Avińń±yam±na½ pana tattha tattheva pak±sayiss±ma.
Id±ni uddiµµhapad±nukkamena niddesa½ ±rabhanto “p±r±jik± ca catt±ro”ti paµhama½ m±tik±pada½ uddhari. Evamuparipi. Id±ni p±r±jik±yo uddisitv± uddiµµhapad±nukkamena niddesa½ ±rabhanto “garuk± nav±”ti dutiya½ pada½ uddhar²ti-±din± yath±yoga½ vattabba½. Tattha sikkh±pada½ atikkamitv± ±patti½ ±pann± puggal± t±ya par±jayant²ti par±jiy±. Teyeva p±r±jik± upasaggassa vuddhi½ katv± ya-k±rassa ka-k±rakaraŗena. Te pana gaŗanaparicchedavasena catt±roti attho.