“Pattak±lameva pattakallan”ti imin± sakatthe bh±vappaccayoti dasseti. N±sat²ti anvayato vuttameva byatirekato da¼ha½ karoti.
Anur³p±ti arah± anucchavik±, s±minoti vutta½ hoti. Sabbantimen±ti sabbaheµµhimena catt±ro, na tehi vin± ta½ uposathakamma½ kar²yati, na tesa½ chando v± p±risuddhi v± eti. Avases± pana sacepi sahassamatt± honti, sace sam±nasa½v±sak±, sabbe chand±rah±va honti, chandap±risuddhi½ datv± ±gacchantu v±, m± v±, kamma½ na kuppati. Pakatatt±ti anukkhitt±, p±r±jika½ anajjh±pann± ca. Hatthap±so n±ma diya¹¹hahatthappam±ŗo.
S²m± ca n±mes± katam±, yattha hatthap±sa½ avijahitv± µhit± kammappatt± n±ma hont²ti anuyoga½ sandh±ya s²ma½ dassento vibh±gavant±na½ sabh±vavibh±vana½ vibh±gadassanamukheneva hot²ti “s²m± ca n±mes±”ti-±dim±ha. Sambhindanten±ti miss²karontena. Ajjhottharanten±ti maddantena, anto karonten±ti vutta½ hoti. Im± vipattis²m±yo n±m±ti sambandho. Kasm± vipattis²m±yo n±m±ti ±ha “ek±dasah²”ti-±di. ¾k±reh²ti k±raŗehi. Vacanatoti kammavagge (pari. 482 ±dayo) kathitatt±. SaŖghakamma½ n±meta½ v²sativaggakaraŗ²yaparamanti ±ha “yattha ekav²sati bhikkh³ nis²ditu½ na sakkont²”ti. Yassa½ s²m±ya½ heµµhimaparicchedena kamm±rahena saddhi½ ekav²sati bhikkh³ parimaŗ¹al±k±rena nis²ditu½ na sakkonti, aya½ atikhuddak± n±m±ti attho. Evar³p± ca s²m± sammat±pi asammat±, g±makhettasadis±va hoti, tattha kata½ kamma½ kuppati. Esa nayo sesas²m±supi.
Sammat±ti baddh±, v±citakammav±c±ti attho. Kammav±c±ya v±canameva hi bandhana½ n±ma. Nimitta½ na upagacchat²ti animittupago, ta½ animittupaga½, animitt±rahanti vutta½ hoti. Tacas±rarukkho n±ma t±lan±¼iker±dik±. Pa½supuńjav±luk±puńj±nanti pa½sur±siv±luk±r±s²na½ majjhe. Niddh±raŗe ceta½ s±mivacana½. Potthakesu pana katthaci “pa½supuńja½ v± v±luk±puńja½ v± ańńataran”ti p±µho dissati, so pana ap±µho. Na hi so “ańńataran”ti imin± yujjat²ti. Antar±ti nimittupaganimitt±namantar±. Ettha ca y± t²hi nimittehi bajjham±n± animittupagesu tacas±rarukkh±d²su ańńatara½ antar± eka½ nimitta½ katv± sammat±, s± khaŗ¹animitt± n±ma hoti. Y± pana catupańcanimitt±d²hi bajjham±n± imesu tacas±rarukkh±d²su ańńatara½ antar± eka½ nimitta½ katv± sammat±, s± khaŗ¹animitt± n±ma na hot²ti vińń±yati nimittupag±na½ nimitt±na½ tiŗŗa½ sabbh±vato. Aµµhakath±su pana avisesena vutta½, tasm± upaparikkhitv± gahetabba½. Sabbena sabbanti sabbappak±rena. Nimitt±na½ bahi µhitena sammat±ti tesa½ bahi µhitena v±citakammav±c±. Nimitt±ni pana anto ca bahi ca µhatv± kittetu½ vaµµanti.
Eva½ sammat±p²ti nimitt±ni kittetv± kammav±c±ya sammat±pi. Imassa “asammat±va hot²”ti imin± sambandho. Sabb±, bhikkhave, nad² as²m±ti y± k±ci nad²lakkhaŗappatt± nad² nimitt±ni kittetv± “eta½ baddhas²ma½ karom±”ti kat±pi as²m±, baddhas²m± na hot²ti attho. Attano sabh±vena pana s± baddhas²m±sadis±. Sabbattha saŖghakamma½ k±tu½ vaµµati. Samuddaj±tassaresupi eseva nayo. “Sa½saµµhaviµap±”ti imin± ańńamańńassa ±sannata½ d²peti. Baddh± hot²ti pacchimadis±bh±ge s²ma½ sandh±ya vutta½. Tass± padesanti tass± ekadesa½. Yattha µhatv± bhikkh³hi kamma½ k±tu½ sakk± hoti, t±disa½ ekadesanti vutta½ hoti. Yattha pana µhitehi kamma½ k±tu½ na sakk±, t±disa½ padesa½ anto karitv± bandhant± s²m±ya s²ma½ sambhindanti n±ma, na tu ajjhottharanti n±m±ti gahetabba½. Gaŗµhipadesu pana “sambhindana½ paresa½ s²m±ya eka½ v± dve v± nimitte kittetv± lekh±matta½ gahetv± bandhana½. Ajjhottharaŗa½ n±ma paresa½ s²m±ya nimitte kittetv± ta½ sakala½ v± tassekadesa½ v± anto karontena tass± bahi ekissa½ dv²su v± dis±su nimitte kittetv± bandhanan”ti vutta½.
Pabbat±d²na½ nimitt±na½ sampad± nimittasampatti. Pabbatova nimitta½ pabbatanimitta½. Eva½ sesesupi. Eva½ vuttes³ti uposathakkhandhake (mah±va. 138 ±dayo) s²m±sammutiya½ vuttesu. Imehi ca pana aµµhahi nimittehi asammissehipi ańńamańńamissehipi s²ma½ sammannitu½ vaµµati. Ten±ha “tasmi½ tasmi½ dis±bh±ge yath±laddh±ni nimittupag±ni nimitt±n²”ti. Ekena, pana dv²hi v± nimittehi sammannitu½ na vaµµati, t²ŗi pana ±di½ katv± vuttappak±r±na½ nimitt±na½ saten±pi vaµµati. “Puratthim±ya dis±ya ki½ nimittan”ti vinayadharena pucchitabba½, “pabbato, bhante”ti vutte puna vinayadhareneva “eso pabbato nimittan”ti eva½ nimitta½ kittetabba½. “Eta½ pabbata½ nimitta½ karoma, nimitta½ kariss±ma, nimitta½ kato, nimitta½ hotu, hoti bhavissat²”ti eva½ pana kittetu½ na vaµµati. P±s±ŗ±d²supi eseva nayo. Ten±ha “puratthim±ya dis±ya ki½ nimittan”ti-±di. “Pabbato, bhante, udaka½, bhante”ti eva½ pana upasampanno v± ±cikkhatu, anupasampanno v±, vaµµatiyeva. ¾disaddena “puratthim±ya anudis±ya ki½ nimitta½? P±s±ŗo, bhante, eso p±s±ŗo nimitta½. Dakkhiŗ±ya dis±ya, dakkhiŗ±ya anudis±ya, pacchim±ya dis±ya, pacchim±ya anudis±ya, uttar±ya dis±ya, uttar±ya anudis±ya ki½ nimitta½? Udaka½, bhante, eta½ udaka½ nimittan”ti ida½ saŖgaŗh±ti. Ettha pana aµµhatv± puna “puratthim±ya dis±ya ki½ nimitta½? Pabbato, bhante, eso pabbato nimittan”ti eva½ paµhama½ kittitanimitta½ kittetv±va µhapetabba½. Evańhi nimittena nimitta½ ghaµita½ hoti. Samm± kittetv±ti ańńamańńan±mavipariy±yena, animitt±na½ n±mena ca akittetv± yath±vutteneva nayena kittetv±. Sammat±ti “suŗ±tu me, bhante”ti-±din± nayena uposathakkhandhake (mah±va. 139 ±dayo) vutt±ya parisuddh±ya ńattidutiyakammav±c±ya baddh±. Tattha nimitt±ni saki½ kittit±nipi kittit±neva honti. Andhakaµµhakath±ya½ pana tikkhattu½ s²mamaŗ¹ala½ sambandhantena nimitta½ kittetabban”ti (mah±va. aµµha. 138) vutta½.
Tatr±ti tesu aµµhasu nimittesu. Nimittupagat±ti nimittayogyat±. “Hatthippam±ŗato paµµh±y±”ti vacanato hatthippam±ŗopi nimittupagoyeva. Hatth² pana sattaratano v± a¹¹haµµharatano (s±rattha. µ². mah±vagga 3.138) v±. Tato omakataroti tato hatthippam±ŗato khuddakataro. Sace cat³su dis±su catt±ro v± t²su v± tayo pabbat± honti, cat³hi, t²hi v± pabbatanimitteheva sammannitumpi vaµµati, dv²hi pana nimittehi, ekena v± sammannitu½ na vaµµati. Ito paresu p±s±ŗanimitt±d²supi eseva nayo. Tasm± pabbatanimitta½ karontena pucchitabba½ “ek±baddho, na ek±baddho”ti. Sace ek±baddho hoti, na k±tabbo. Tańhi cat³su v± aµµhasu v± dis±su kittenten±pi ekameva nimitta½ kittita½ hoti. Tasm± yo eva½ cakkasaŗµh±nena vih±ra½ parikkhipitv± µhito pabbato, ta½ ekadis±ya kittetv± ańń±su dis±su ta½ bahiddh± katv± anto ańń±ni nimitt±ni kittetabb±ni. Sace pabbatassa tatiyabh±ga½ v± upa¹¹ha½ v± antos²m±ya kattuk±m± honti, pabbata½ akittetv± yattaka½ padesa½ anto kattuk±m±, tassa parato tasmi½yeva pabbate j±tarukkhavammik±d²su ańńatara½ nimitta½ kittetabba½. Sace yojanadviyojanappam±ŗa½ sabba½ pabbata½ anto kattuk±m± honti, pabbatassa parato bh³miya½ j±tarukkhavammik±d²ni nimitt±ni kittetabb±ni (mah±va. aµµha. 138; vi. saŖga. aµµha. 158).
SaŖkha½ gacchat²ti gaŗana½ voh±ra½ gacchat²ti attho. Dvatti½sapalagu¼apiŗ¹aparim±ŗoti th³lat±ya, na tulagaŗan±ya. Tattha “ekapala½ n±ma dasakalańjan”ti vadanti. Iµµhak± mahant±pi na vaµµati. Tath± animittupagap±s±ŗ±na½ r±si, pageva pa½suv±luk±r±si. Bh³misamo khalamaŗ¹alasadiso piµµhip±s±ŗo v± bh³mito kh±ŗuko viya uµµhitap±s±ŗo v± hoti, sopi pam±ŗ³pago ce, vaµµati. “Piµµhip±s±ŗo pana atimahantopi p±s±ŗasaŖkhameva gacchat²ti ±ha “piµµhip±s±ŗo pan±”ti-±di. Tasm± sace mahato piµµhip±s±ŗassa eka½ padesa½ antos²m±ya½ kattuk±m± honti, ta½ akittetv± tassupari ańńo p±s±ŗo kittetabbo. Sace piµµhip±s±ŗupari vih±ra½ karonti, vih±ramajjhena ca piµµhip±s±ŗo vinivijjhitv± gacchati, evar³po piµµhip±s±ŗo na vaµµati. Sace hi ta½ kittenti, nimittassupari vih±ro hoti, nimittańca n±ma bahis²m±ya½ hoti, vih±ropi bahis²m±ya½ ±pajjati. Vih±ra½ parikkhipitv± µhitapiµµhip±s±ŗo pana ekattha kittetv± ańńattha na kittetabbo.
Vananimitte tiŗavana½ v± tacas±rarukkhavana½ v± na vaµµat²ti ±ha “antos±reh²”ti-±di. Antos±r± n±ma ambajambupanas±dayo. Antos±ramissakeh²ti anto s±ro yesa½ te antos±r±, tehi missak± antos±ramissak±, tehi. Catupańcarukkhamattamp²ti heµµhimaparicchedan±ha Ukka½sato pana yojanasatikampi vana½ vaµµati. Ettha pana caturukkhamattańce, tayo s±rato, eko as±rato. Pańcarukkhamattańce, tayo s±rato, dve as±ratoti gahetabba½. Sace pana vanamajjhe vih±ra½ karonti, ta½ vana½ na kittetabba½. Ekadesa½ antos²m±ya½ kattuk±mehipi vana½ akittetv± tattha rukkhap±s±ŗ±dayo kittetabb±, vih±ra½ parikkhipitv± µhitavana½ ekattha kittetv± ańńattha na kittetabba½ (mah±va. aµµha. 138).
Rukkhanimittepi tacas±rarukkho na vaµµat²ti ±ha “antos±ro”ti. “Bh³miya½ patiµµhito”ti imin± kuµasar±v±d²su µhita½ paµikkhipati. Tato apanetv± pana taŖkhaŗampi bh³miya½ ropetv± koµµhaka½ katv± udaka½ ±sińcitv± kittetu½ vaµµati, navam³las±kh±niggamana½ ak±raŗa½. Khandha½ chinditv± ropite pana eta½ yujjati. S³cidaŗ¹akappam±ŗoti “s²ha¼ad²pe lekhanadaŗ¹appam±ŗo”ti vadanti (s±rattha. µ². mah±vagga 3.138), so ca kaniµµhaŖguliparim±ŗoti daµµhabbo. Ida½ pana rukkhanimitta½ kittentena “rukkho”tipi, “s±karukkho, s±larukkho”tipi vattu½ vaµµati. Ek±baddha½ pana suppatiµµhitanigrodhasadisa½ rukkha½ ekattha kittetv± ańńattha kittetu½ na vaµµati.
Magganimitte arańńakhettanad²ta¼±kamagg±dayo na vaµµant²ti ±ha “jaŖghamaggo v± hot³”ti-±di. Yo pana jaŖghamaggo sakaµamaggato okkamitv± puna sakaµamaggameva otarati, ye v± jaŖghamaggasakaµamagg± avalańjit±, te na vaµµanti. Ten±ha “jaŖghasatthasakaµasattheh²”ti-±di. Ettha ca sace sakaµamaggassa antimacakkamagga½ nimitta½ karonti, maggo bahis²m±ya hoti. Sace b±hiracakkamagga½ nimitta½ karonti, b±hiracakkamaggova bahis²m±ya hoti, sesa½ antos²ma½ bhajat²ti veditabba½. Sacepi dve magg± nikkhamitv± pacch± sakaµadhuramiva ek²bhavanti, dvidh± bhinnaµµh±ne v± sambandhaµµh±ne v± saki½ kittetv± puna na kittetabb±. Ek±baddhanimittańheta½ hoti.
Sace vih±ra½ parikkhipitv± catt±ro magg± cat³su dis±su gacchanti, majjhe eka½ kittetv± apara½ kittetu½ na vaµµati. Ek±baddhanimittańheta½. Koŗa½ vinivijjhitv± gata½ pana parabh±ge kittetu½ vaµµati. Vih±ramajjhena vinivijjhitv± gatamaggo pana na kittetabbo. Kittite pana nimittassa upari vih±ro hoti. Imańca magga½ kittentena “maggo pajjo patho”ti-±din± (c³¼ani. p±r±yanatthutig±th±niddesa 101) vuttesu dasasu n±mesu yena kenaci n±mena kittetu½ vaµµati. Parikh±saŗµh±nena vih±ra½ parikkhipitv± gatamaggo ekattha kittetv± ańńattha kittetu½ na vaµµati.