24. S²m±vinicchayakath±

156. S²m±ti ettha (kaŖkh±. aµµha. nid±navaŗŗan±) s²m± n±mes± baddhas²m± abaddhas²m±tiduvidh± hoti. Tattha ek±dasa vipattis²m±yo atikkamitv± tividhasampattiyutt±nimittena nimitta½ bandhitv± sammat± s²m± baddhas²m± n±ma. Atikhuddak±, atimahat²,khaŗ¹animitt±, ch±y±nimitt±, animitt±, bahis²me µhitasammat±, nadiy± sammat±,samudde sammat±, j±tassare sammat±, s²m±ya s²ma½ sambhindantena sammat±, s²m±ya s²ma½ajjhottharantena sammat±ti imehi ek±dasahi ±k±rehi s²mato kamm±ni vipajjant²tivacanato et± vipattis²m±yo n±ma.
Tattha atikhuddak± n±ma yattha ekav²sati bhikkh³ nis²ditu½ na sakkonti. Atimahat²n±ma y± kesaggamattenapi tiyojana½ atikkamitv± sammat±. Khaŗ¹animitt± ±ma aghaµitanimitt± vuccati. Puratthim±ya dis±ya nimitta½ kittetv± anukkamenadakkhiŗ±ya dis±ya pacchim±ya uttar±ya dis±ya kittetv± puna puratthim±ya dis±ya pubbakittita½paµikittetv± µhapetu½ vaµµati, eva½ akhaŗ¹animitt± hoti. Sace pana anukkamena ±haritv±uttar±ya dis±ya nimitta½ kittetv± tattheva µhapeti, khaŗ¹animitt± hoti. Apar±pikhaŗ¹animitt± n±ma y± animittupaga½ tacas±rarukkha½ v± kh±ŗuka½ v± pa½supuńja½v± v±lukapuńja½ v± ańńatara½ antar± ekanimitta½ katv± sammat±. Ch±y±nimitt±n±ma pabbatach±y±d²na½ ya½ kińci ch±ya½ nimitta½ katv± sammat±. Animitt± n±masabbena sabba½ nimitt±ni akittetv± sammat±. Bahis²me µhitasammat± n±ma nimitt±nikittetv± nimitt±na½ bahi µhitena sammat±. Nadiy±, samudde, j±tassare sammat±n±ma etesu nadi-±d²su sammat±. S± hi eva½ sammat±pi “sabb±, bhikkhave, nad² as²m±,sabbo samuddo as²mo, sabbo j±tassaro as²mo”ti (mah±va. 147) vacanato asammat±vahoti. S²m±ya s²ma½ sambhindantena sammat± (mah±va. aµµha. 148) n±ma attano s²m±yaparesa½ s²ma½ sambhindantena sammat±. Sace hi por±ŗakassa vih±rassa puratthim±ya dis±yaambo ceva jambu c±ti dve rukkh± ańńamańńa½ sa½saµµhaviµap± honti, tesu ambassa pacchimadis±bh±gejambu, vih±ras²m± ca jambu½ antokatv± amba½ kittetv± baddh± hoti. Atha pacch±tassa vih±rassa puratthim±ya dis±ya vih±re kate s²ma½ bandhant± bhikkh³ ta½ amba½antokatv± jambu½ kittetv± bandhanti s²m±ya s²ma½ sambhinn± hoti. Tasm± sacepaµhamatara½ katassa vih±rassa s²m± asammat± hoti, s²m±ya upac±ro µhapetabbo. Sace sammat±hoti, pacchimakoµiy± hatthamatt± s²mantarik± µhapetabb±. Kurundiya½ “vidatthimattampi”,mah±paccariya½ “caturaŖgulamattampi vaµµat²”ti vutta½. Ekarukkhopi ca dvinna½s²m±na½ nimitta½ hoti. So pana va¹¹hanto s²masaŖkara½ karoti, tasm± na k±tabbo.S²m±ya s²ma½ ajjhottharantena sammat± n±ma attano s²m±ya paresa½ s²ma½ ajjhottharantenasammat±. Sace hi paresa½ baddhas²ma½ sakala½ v± tass± padesa½ v± antokatv± attano s²ma½sammannanti, s²m±ya s²ma½ ajjhottharit± n±ma hoti. Bhikkhun²na½ pana s²ma½ ajjhottharitv±antopi bhikkh³na½ s²ma½ sammannitu½ vaµµati. Bhikkhun²nampi bhikkh³na½ s²m±ya esevanayo. Na hi te ańńamańńassa kamme gaŗap³rak± honti, na kammav±ca½ vagga½karonti. Iti im± ek±dasa vipattis²m±yo atikkamitv± s²m± sammannitabb±.
157. Tividhasampattiyutt± n±ma nimittasampattiy± parisasampattiy± kammav±c±sampattiy±ca yutt±. Tattha nimittasampattiy± yutt± n±ma pabbatanimitta½ p±s±ŗanimitta½vananimitta½ rukkhanimitta½ magganimitta½ vammikanimitta½ nad²nimitta½ udakanimittantieva½ vuttesu aµµhasu nimittesu tasmi½ tasmi½ dis±bh±ge yath±laddh±ni nimittupag±ninimitt±ni “puratthim±ya dis±ya ki½ nimitta½. Pabbato, bhante. Eso pabbato nimittan”ti-±din±nayena samm± kittetv± sammat±.
Tatr±ya½ vinicchayo (mah±va. aµµha. 138)– vinayadharena pucchitabba½ “puratthim±ya dis±yaki½ nimittan”ti? “Pabbato, bhante”ti. Ida½ pana upasampanno v± ±cikkhatuanupasampanno v±, vaµµatiyeva. Puna vinayadharena “eso pabbato nimittan”ti eva½nimitta½ kittetabba½, “eta½ pabbata½ nimitta½ karoma, kariss±ma, nimitta½ kato,nimitta½ hotu, hoti, bhavissat²”ti eva½ pana kittetu½ na vaµµati. P±s±ŗ±d²supieseva nayo. Puratthim±ya dis±ya, puratthim±ya anudis±ya, dakkhiŗ±ya dis±ya, dakkhiŗ±yaanudis±ya, pacchim±ya dis±ya, pacchim±ya anudis±ya, uttar±ya dis±ya, uttar±ya anudis±yaki½ nimitta½? Udaka½, bhante. Eta½ udaka½ nimittanti kittetabba½. Etthapana aµµhapetv± puna “puratthim±ya dis±ya ki½ nimitta½? Pabbato, bhante. Eso pabbatonimittan”ti eva½ paµhama½ kittitanimitta½ kittetv±va µhapetabba½. Evańhi nimittenanimitta½ ghaµita½ hoti, nimitt±ni saki½ kittit±nipi kittit±neva honti.Andhakaµµhakath±ya½ pana “tikkhattu½ s²mamaŗ¹ala½ bandhantena nimitta½ kittetabban”tivutta½.
158. Id±ni nimittupag±ni pabbat±d²ni veditabb±ni– tividho pabbato suddhapa½supabbatosuddhap±s±ŗapabbato ubhayamissakoti. So tividhopi vaµµati, v±likar±si pana na vaµµati.Itaropi hatthippam±ŗato omakataro na vaµµati, hatthippam±ŗato paµµh±ya sineruppam±ŗopivaµµati. Sace cat³su dis±su catt±ro t²su v± tayo pabbat± honti cat³hiv± t²hi v± pabbatanimittehi sammannitumpi vaµµati, dv²hi pana nimittehi ekena v±sammannitu½ na vaµµati. Ito paresu p±s±ŗanimitt±d²supi eseva nayo. Tasm± pabbatanimitta½karontena pucchitabba½ “ek±baddho, na ek±baddho”ti. Sace ek±baddho hoti, nak±tabbo. Tańhi cat³su v± aµµhasu v± dis±su kittentenapi ekameva nimitta½ kittita½hoti, tasm± yo eva½ cakkasaŗµh±nena vih±rampi parikkhipitv± µhito pabbato, ta½ ekadis±yakittetv± ańń±su dis±su ta½ bahiddh± katv± anto ańń±ni nimitt±ni kittetabb±ni.Sace pabbatassa tatiyabh±ga½ v± upa¹¹ha½ v± antos²m±ya kattuk±m± honti, pabbata½ akittetv±yattaka½ padesa½ anto kattuk±m±, tassa parato tasmi½yeva pabbate j±tarukkhavammik±d²suańńatara½ nimitta½ kittetabba½. Sace ekayojanadviyojanappam±ŗa½ sabba½ pabbata½ antokattuk±m± honti, pabbatassa parato bh³miya½ j±tarukkhavammik±d²ni nimitt±nikittetabb±ni.
P±s±ŗanimitte ayagu¼opi p±s±ŗasaŖkhyameva gacchati, tasm± yo koci p±s±ŗo vaµµati.Pam±ŗato pana hatthippam±ŗo pabbatasaŖkhya½ gato, tasm± so na vaµµati, mah±goŗamah±mahi½sappam±ŗopana vaµµati. Heµµhimaparicchedena dvatti½sapalagu¼apiŗ¹appam±ŗo vaµµati, tato khuddakataro iµµhak±v± mahant²pi na vaµµati, animittupagap±s±ŗ±na½ r±sipi na vaµµati, pageva pa½suv±lukar±si.Bh³misamo khalamaŗ¹alasadiso piµµhip±s±ŗo v± bh³mito kh±ŗuko viya uµµhitap±s±ŗo v±hoti, sopi pam±ŗupago ce, vaµµati. Piµµhip±s±ŗo atimahantopi p±s±ŗasaŖkhyameva gacchati,tasm± sace mahato piµµhip±s±ŗassa ekappadesa½ antos²m±ya kattuk±m± honti, ta½ akittetv±tassupari ańńo p±s±ŗo kittetabbo. Sace piµµhip±s±ŗupari vih±ra½ karonti,vih±ramajjhena v± piµµhip±s±ŗo vinivijjhitv± gacchati, evar³po piµµhip±s±ŗo na vaµµati.Sace hi ta½ kittenti, nimittassa upari vih±ro hoti, nimittańca n±ma bahis²m±yahoti, vih±ropi bahis²m±ya½ ±pajjati. Vih±ra½ parikkhipitv± µhitapiµµhip±s±ŗoekattha kittetv± ańńattha na kittetabbo.
Vananimitte tiŗavana½ v± tacas±rat±lan±¼iker±dirukkhavana½ v± na vaµµati,antos±r±na½ pana s±kas±l±d²na½ antos±ramissak±na½ v± rukkh±na½ vana½ vaµµati, tańcakho heµµhimaparicchedena catupańcarukkhamattampi, tato ora½ na vaµµati, para½ yojanasatikampivaµµati. Sace pana vanamajjhe vih±ra½ karonti, vana½ na kittetabba½. Ekadesa½ antos²m±yak±tuk±mehipi vana½ akittetv± tattha rukkhap±s±ŗ±dayo kittetabb±. Vih±ra½parikkhipitv± µhitavana½ ekattha kittetv± ańńattha na kittetabba½.
Rukkhanimitte tacas±ro t±lan±¼iker±dirukkho na vaµµati, antos±ro j²vam±nakoantamaso ubbedhato aµµhaŖgulo pariŗ±hato s³cidaŗ¹akappam±ŗopi vaµµati. Tato ora½ navaµµati, para½ dv±dasayojano suppatiµµhitanigrodhopi vaµµati. Va½sana¼akasar±v±d²su b²ja½ropetv± va¹¹h±pito pam±ŗupagopi na vaµµati, tato apanetv± pana ta½ khaŗampi bh³miya½ ropetv±koµµhaka½ katv± udaka½ ±sińcitv± kittetu½ vaµµati. Navam³las±kh±niggamana½ ak±raŗa½,khandha½ chinditv± ropite pana eta½ yujjati. Kittentena ca “rukkho”tipi vattu½vaµµati “s±karukkho”tipi “s±larukkho”tipi. Ek±baddha½ pana suppatiµµhitanigrodhasadisa½ekattha kittetv± ańńattha kittetu½ na vaµµati.
Magganimitte arańńakhettanad²ta¼±kamagg±dayo na vaµµanti, jaŖghamaggo v± sakaµamaggo v±vaµµati. Yo nibbijjhitv± dve t²ŗi g±mantar±ni gacchati, yo pana jaŖghamaggasakaµamaggato okkamitv±puna sakaµamaggameva otarati, ye v± jaŖghamaggasakaµamagg± ava¼ańj±, te na vaµµanti, jaŖghasatthasakaµasatthehiva¼ańjiyam±n±yeva vaµµanti. Sace dve magg± nikkhamitv± pacch± sakaµadhuramiva ek²bhavanti,dvedh± bhinnaµµh±ne v± sambandhaµµh±ne v± saki½ kittetv± puna na kittetabb±. Ek±baddhanimittańheta½hoti. Sace vih±ra½ parikkhipitv± catt±ro magg± cat³su dis±su gacchanti, majjheeka½ kittetv± apara½ kittetu½ na vaµµati. Ek±baddhanimittańheta½. Koŗa½ nibbijjhitv±gata½ pana parabh±ge kittetu½ vaµµati. Vih±ramajjhena nibbijjhitv± gatamaggo pana na kittetabbo,kittite nimittassa upari vih±ro hoti. Sace sakaµamaggassa antimacakkamagga½nimitta½ karonti, maggo bahis²m±ya hoti, sace b±hiracakkamagga½ nimitta½karonti, b±hiracakkamaggo bahis²m±ya hoti sesa½ antos²ma½ bhajati.Magga½ kittentena “maggo pantho patho pajjo”ti-±d²su dasasu yena kenaci n±menaca kittetu½ vaµµati, parikh±saŗµh±nena vih±ra½ parikkhipitv± gatamaggo ekattha kittetv±ańńattha kittetu½ na vaµµati.
Vammikanimitte heµµhimaparicchedena ta½ divasa½ j±to aµµhaŖgulubbedho govis±ŗappam±ŗopivammiko vaµµati, tato ora½ na vaµµati. Para½ himavantapabbatasadisopi vaµµati, vih±ra½parikkhipitv± µhita½ pana ek±baddha½ ekattha kittetv± ańńattha kittetu½ na vaµµati.
Nad²nimitte yass± dhammik±na½ r±j³na½ k±le anva¹¹ham±sa½ anudas±ha½ anupańc±hantieva½ deve vassante val±hakesu vigatamattesu sota½ pacchijjati, aya½ nad²saŖkhya½ nagacchati. Yass± pana ²dise suvuµµhik±le vass±nassa c±tum±se sota½ na pacchijjati,yattha titthena v± atitthena v± sikkh±karaŗ²ye ±gatalakkhaŗena timaŗ¹ala½ paµicch±detv±antarav±saka½ anukkhipitv± uttarantiy± bhikkhuniy± ekaŖguladvaŖgulamattampi antarav±sakotemiyati, aya½ nad² s²ma½ bandhant±na½ nimitta½ hoti. Bhikkhuniy± nad²p±ragamanepiuposath±disaŖghakammakaraŗepi nad²p±ras²m±sammannanepi ayameva nad². Y± pana maggo viyasakaµadhurasaŗµh±nena v± parikh±saŗµh±nena v± vih±ra½ parikkhipitv± gat±, ta½ ekattha kittetv±ańńattha kittetu½ na vaµµati. Vih±rassa cat³su dis±su ańńamańńa½ vinibbijjhitv±gate nad²catukkepi eseva nayo. Asammiss± nadiyo pana catassopi kittetu½ vaµµati.Sace vati½ karonto viya rukkhap±de nikhaŗitv± vallipal±l±d²hi nad²sota½ rundhanti,udaka½ ajjhottharitv± ±varaŗa½ pavattatiyeva, nimitta½ k±tu½ vaµµati. Yath± panaudaka½ na pavattati, eva½ setumhi kate apavattam±n± nad²nimitta½ k±tu½ na vaµµati,pavattanaµµh±ne nad²nimitta½, appavattanaµµh±ne udakanimitta½ k±tu½ vaµµati. Y± pana dubbuµµhik±lev± gimhe v± nirudakabh±vena na pavattati, s± vaµµati. Mah±nadito udakam±tika½n²haranti, s± kunnad²sadis± hutv± t²ŗi sass±ni samp±dent² nicca½ pavattati,kińc±pi pavattati, nimitta½ k±tu½ na vaµµati. Y± pana m³le mah±nadito n²hat±pik±lantarena teneva n²hatamaggena nadi½ bhinditv± saya½ gacchati, gacchant² parato susum±r±disam±kiŗŗ±n±v±d²hi sańcaritabb± nad² hoti, ta½ nimitta½ k±tu½ vaµµati.