Hatthima½s±dipaµikkhepakath±

281. Sunakhama½santi ettha arańńakok± n±ma sunakhasadis± honti, tesa½ ma½sa½ vaµµati. Yo pana g±masunakhiy± v± kokena kokasunakhiy± v± g±masunakhena sa½yog± uppanno, tassa ma½sa½ na vaµµati, so hi ubhaya½ bhajat²ti. Ahima½santi kassaci ap±dakassa d²ghaj±tikassa ma½sa½ na vaµµati. S²hama½s±d²ni p±kaµ±neva.
Ettha ca manussama½sa½ saj±tit±ya paµikkhitta½, hatthi-assama½sa½ r±jaŖgat±ya, sunakhama½sańca ahima½sańca paµik³lat±ya, s²hama½s±d²ni pańca attano anupaddavatth±y±ti. Imesa½ manuss±d²na½ dasanna½ ma½sampi aµµhipi lohitampi cammampi lomampi sabba½ na vaµµati, ya½kińci ńatv± v± ańatv± v± kh±dantassa ±pattiyeva. Yad± j±n±ti, tad± desetabb±. “Apucchitv± kh±diss±m²”ti gaŗhato paµiggahaŗe dukkaµa½, “pucchitv± kh±diss±m²”ti gaŗhato an±patti. Uddissa kata½ pana j±nitv± kh±dantasseva ±patti, pacch± j±nanto ±pattiy± na k±retabboti.