Anupaññattivaººan±

Tiracch±nesu gat±y±ti tiracch±nesu uppann±ya. Yasm± tiracch±nagat± n±ma atikhuddak±pihonti, yesa½ maggesu tilaphalamattampi pavesana½ nappahoti, tasm± na sabb±va tiracch±nagatitthiyop±r±jikavatthubh³t±ti pavesanappahonakavasena labbham±nakatiracch±nagatitthiyo paricchinditv±dassento “p±r±jikavatthubh³t± eva cetth±”ti-±dim±ha. Apad±na½ ahimacch±ti-±dig±th±p±r±jikavatth³na½ heµµhimaparicchedadassanattha½ por±ºehi µhapit±. Tattha ah²ti j±tiniddesenasabb±pi sappaj±ti saªgahit±ti ±ha– “ahiggahaºena…pe… d²ghaj±tisaªgahit±”ti. Tattha gonas±ti sappavises±, yesa½ piµµh²su mahant±ni maº¹al±nisandissanti. Macchaggahaºa½ odakaj±tiy± upalakkhaºapadanti ±ha– “macchaggahaºena…pe…odakaj±ti saªgahit±”ti. Teneva maº¹³kakacchap±na½ sap±dakattepi odakaj±tikatt±saªgaho kato.
Mukhasaºµh±nanti oµµhacammasaºµh±na½. Vaºasaªkhepa½ gacchat²ti vaºasaªgaha½ gacchati navasu vaºamukhesusaªgahitatt±ti adhipp±yo. Vaºe thullaccayañca “amaggena amagga½ paveseti, ±pattithullaccayass±”ti imassa vasena veditabba½. Tasmiñhi sutte dv²su sambhinnavaºesu ekenavaºena pavesetv± dutiyena n²harantassa thullaccaya½ vutta½. Vakkhati ca “imassa suttassaanulomavasena sabbattha vaºasaªkhepe thullaccaya½ veditabban”ti (p±r±. aµµha. 1.66). Kukkuµiggahaºampisabb±ya pakkhij±tiy± upalakkhaºapadanti ±ha– “kukkuµiggahaºena…pe… pakkhij±tisaªgahit±”ti. Majj±riggahaºampi catuppadaj±tiy± upalakkhaºapadanti daµµhabba½. Ten±ha–“majj±riggahaºena…pe… catuppadaj±ti saªgahit±”ti. Rukkhasunakh± n±ma kalandak±tipivadanti. Maªgus±ti naªgul±.
Par±jita-saddo upasaggassa vuddhi½ katv± ta-k±rassa ca ka-k±ra½ katv± p±r±jikotiniddiµµhoti ±ha “p±r±jikoti par±jito”ti. “Katthaci ±patt²ti‘p±r±jikena dhammena anuddha½seyy±’ti-±d²su (p±r±. 384, 391), katthaci sikkh±padantiida½ pana disv± j±nitabban”ti gaºµhipadesu vutta½. Par±jayat²ti p±r±jika½,p±r±jik±ti ca kattus±dhanena p±r±jika-saddena sikkh±pada½ ±patti ca vuccat²tidassento ±ha “yo ta½ atikkamat²”ti-±di. Puggalo pana kammas±dhanena p±r±jika-saddenavuccat²ti dassento ±ha “puggalo yasm± par±jito”ti-±di.
Etameva hi attha½ sandh±y±ti “ta½ ±patti½ ±panno puggalo par±jito hoti par±jayam±panno”tietamattha½ sandh±ya. Cuto paraddhoti-±din± hi ta½ ±patti½ ±pannapuggalo cuto hotipar±jito par±jaya½ ±pannoti ayamattho viññ±yati, na pana puggalo p±r±jiko n±ma hot²tietamattha½ sandh±y±ti evamattho gahetabbo. Na hi pariv±repi g±th± puggalavuttip±r±jikasaddanibbacanadassanattha½vutt± ±pattivutt²na½ p±r±jik±-disadd±na½ nibbacanavibh±gappasaªgevuttatt±. Ayañhi pariv±rag±th±ya attho (pari. aµµha. 339)– yadida½ puggal±pattisikkh±padap±r±jikesu±pattip±r±jika½ n±ma vutta½, ta½ ±pajjanto puggalo yasm± par±jito par±jayam±pannosaddham± cuto paraddho bhaµµho niraªkato ca hoti, an²haµe tasmi½ puggale puna uposathapav±raº±dibhedosa½v±so natthi, teneta½ iti vuccati tena k±raºena eta½ ±pattip±r±jika½ itivuccat²ti. Aya½ panettha saªkhepattho– yasm± par±jito hoti etena, tasm± eta½ p±r±jikantivuccat²ti. Paribhaµµhoti s±sanato bhaµµho, parih²noti attho. Chinnoti antar±khaº¹ito.
Saddhi½ yojan±y±ti padayojan±ya saddhi½. Catubbidha½ saªghakammanti apalokan±divasenacatubbidha½ kamma½. S²m±paricchinneh²ti ekas²m±pariy±pannehi. Pakatatt±n±ma p±r±jika½ an±pann± anukkhitt± ca. Pañcavidhop²ti nid±nuddes±divasenapañcavidhopi. Nah±pitapubbak±na½ viya odhisa-anuññ±ta½ µhapetv± avasesa½ sabbampi sikkh±pada½sabbehipi lajj²puggalehi anatikkaman²yatt± vutta½ “sabbehipi lajj²puggalehi sama½sikkhitabbabh±vato”ti. Samanti saddhi½, ekappah±rena v±. Sikkhitabbabh±vatotianatikkamanavasena uggahaparipucch±din± ca sikkhitabbabh±vato. S±maññasikkh±padesu “ida½tay± na sikkhitabban”ti eva½ abahik±tabbato “na ekopi tato bahiddh± sandissat²”tivutta½. Ya½ ta½ vuttanti sambandho.
56. Na kevala½ itthiy± eva nimitta½ p±r±jikavatth³ti imin± kevala½itthiy± eva nimitta½ p±r±jikavatthu na hoti, atha kho ubhatobyañjanakapaº¹akapuris±nampinimitta½ p±r±jikavatth³ti dasseti. Na ca manussitthiy± ev±ti imin±pana manussitthiy± eva nimitta½ p±r±jikavatthu na hoti, amanussitthitiracch±nagatitthi-amanussubhatobyañjanak±d²nampinimitta½ p±r±jikavatth³ti dasseti. “Vatthumeva na hot²ti amanussitthipasaªgena±gata½ suvaººarajat±dimaya½ paµikkhipat²”ti t²supi gaºµhipadesu vutta½, ta½ yutta½viya na dissati. Na hi ito pubbe amanussitthiggahaºa½ kata½ atthi, yena tappasaªgosiy±. Id±neva hi “tisso itthiyo”ti-±din± amanussitthiggahaºa½ kata½, na caamanussitthiggahaºena suvaººarajat±dimay±na½ pasaªgo yutto. Manuss±manussatiracch±naj±tivasenatividh± katv± p±r±jikavatthubh³tasatt±na½ niddesena suvaººarajat±dimay±na½ pasaªgassa nivattitatt±.Tath± hi itthipuris±d²su manuss±manuss±d²su v± kañci an±masitv± avisesena“methuna½ dhamma½ paµiseveyy±”ti ettakameva m±tik±ya½ vutta½. Tassa padabh±janeca “paµisevati n±m±”ti m±tika½ pada½ uddharitv± “yo nimittena nimitta½ aªgaj±tenaaªgaj±ta½ antamaso tilaphalamattampi paveseti, eso paµisevati n±m±”ti paµisevan±k±rovadassito, na pana p±r±jikavatthubh³tanimittanissay± manuss±manussatiracch±nagat± itthipurisapaº¹aka-ubhatobyañjanak±niyametv± dassit±, tasm± “itthiy± eva nu kho nimitta½ p±r±jikavatthu, ud±huaññesamp²”ti evam±di sandeho siy±, nimittavoh±ro ca suvaººarajat±dimayar³pakesuca labbhatiyeva. Teneva vin²tavatth³su (p±r±. 71) “lepacittassa nimitta½aªgaj±tena chupi, d±rudh²talik±ya nimitta½ aªgaj±tena chup²”ti vutta½, tasm± nimittas±maññato“suvaººarajat±dimay±nampi nimitta½ p±r±jikavatthu hoti, na hot²”ti kassaci ±saªk±siy±. Teneva “lepacitt±divatth³su tassa kukkucca½ ahos²”ti vutta½. Tasm±tad±saªk±nivattanattha½ p±r±jikavatthubh³tasattaniyamanatthañca j±tivasena manuss±manuss±ditotidh± katv± p±r±jikavatthubh³te satte bhagav± vibhajitv± dasseti, tasm± “vatthumevana hot²”ti nimittas±maññato pasaªg±gata½ suvaººarajat±dimay±na½ nimitta½ paµikkhipat²tivattabba½.
Tayo maggeti bhummatthe upayogavacananti ±ha “t²su magges³ti attho veditabbo”ti.Eva½ sabbatth±ti imin± “dve magge”ti etth±pi dv²su magges³ti attho veditabbotiatidissati.

Anupaññattivaººan± niµµhit±.